Potilaspalautetta QR‐koodilla ‐ Käyttöönottopilotti Varsinais‐Suomen sairaanhoitopiirissä

Potilaspalautteet ovat yksi tärkeä menetelmä terveydenhuollon asiakaslähtöisen toimintakulttuurin luomisessa ja hoidon laadun jatkuvassa kehittämisessä. Vahva perusta potilaspalautteen merkitykselle tulee muun muassa terveydenhuoltolaista ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesta kehittämisohjelmasta.  Potilaspalautetta kerätään terveydenhuollossa yleisesti manuaalisesti erilaisilla kyselyillä. Useimmat terveydenhuollon yksiköt keräävät palautetta myös sähköisesti internetsivujen kautta. Potilaille ja heidän läheisilleen palautteen antamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa. Terveydenhuollon ammattilaisille puolestaan palautteen reaaliaikaisuus ja raportointijärjestelmän sujuva hyödyntäminen hoidon kehittämisessä ovat tärkeitä tekijöitä.Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata uuden potilaspalautemenetelmän, QR-koodin käyttöönottopilottia sekä verrata palautteenkeräysmenetelmää nykykäytäntöön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä (VSSHP). Käyttöönottopilotti tehtiin yhteistyössä VSSHP:n kehittämispalveluiden, sydäntoimialueen, sairaanhoidollisten palveluiden, lasten ja nuorten klinikan sekä TapIn Solutions Oy:n kanssa. Pilotti toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan neljässä toimipisteessä: kuvantamisessa, lasten päiväsairaalassa, sydänpoliklinikalla ja -vuodeosastolla. Käyttöönottopilotti kesti noin 1,5 kuukautta. Pilotti tukee erilaisten potilaspalautemenetelmien käytettävyyden ja hyödynnettävyyden arviointia tulevaisuudessa.Arvioimme tuloksissa uuteen palautemenetelmään liittyviä käyttäjäkokemuksia loppukäyttäjien, henkilökunnan ja lähiesimiesten näkökulmasta suhteessa nykykäytäntöön. Pilotoitu menetelmä näyttäisi lisäävän palautteiden määrää. Muita uuden menetelmän vahvuuksia ovat palautteiden reaaliaikaisuus, palauteväittämien sujuva muokattavuus ja niiden liittäminen osaksi kehittämistä ja laadun parantamista, manuaalisen työn väheneminen ja kustannustehokkuus sekä reaaliaikaiset valmiit raportit. Suurin este potilaspalautteen keräämiselle ja hyödyntämiselle näyttäisi liittyvän enemmän henkilökunnan asenteisiin kuin käytettyihin menetelmiin. Potilaat ja / tai heidän läheisensä näkevät palautteen tärkeänä osana toiminnan kehittämistä. Patient feedback is an important tool in creating customer-oriented culture of public health services and in constant development of the quality of care. The health care act and the national development program for social welfare and public health service form a strong foundation for the significance of patient feedback. Quite often patient feedback is manually collected with different questionnaires in the public health care. In addition, most public health service units collect patient feedback electronically through their web pages. Giving feedback should be as easy as possible for the patients and their next of kin. As for the professionals of the public health services, the most important factors are real time feedback and the fluent use of the feedback reports in the development of patient care.The purpose of this article is to describe the implementation of a new patient feedback tool, QR code, and to compare it to the present practice in the hospital district of South West Finland (VSSHP). This pilot study was made in cooperation with the hospital district’s Development Unit, Cardiological Clinic, Medical Services, Children and Adolescent Clinic, and with TapIn Solutions Inc. The pilot was carried out in four units of the University Central Hospital of Turku: in the imaging unit, in the children’s day hospital, in the heart outpatient department and in the cardiological ward. The pilot study lasted about one and a half months and will support future evaluation of the usability and usefulness of different methods on gathering patient feedback.We evaluate the user experience of the new feedback tool from the end users', staff's and managers’ point of view in relation to the present practice. The piloted tool seems to increase the amount of patient feedback. Other strengths of the new method are: real time feedback, fluent revise of statements in order to develop and improve the quality of care, decrease of manual work and cost efficiency, and real time reports. One of the biggest impediments for collecting and utilizing patient feedback seems to be more connected to the attitudes of the staff than to the methods used. The patients and/or their next of kin see the feedback as an important part of the process of developing the care.

Erikoissairaanhoidon loppulausuntojen ymmärrettävyys – terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

Terveydenhuollossa potilaan loppulausunnon tarkoituksena on ensisijaisesti toimia potilaan hoidon jatkuvuuden varmistajana ja tiedonsiirron välineenä ammattilaisten välillä. Loppulausunnon avulla jatkohoidosta vastuussa oleva terveydenhuollon ammattilainen muodostaa käsityksen potilaan sen hetkisestä tilasta. Suomessa myös potilaat saavat kotiin kirjallisen loppulausuntonsa hoitojakson päätyttyä.Lain mukaan terveydenhuollon loppulausuntojen kielen tulisi olla selkeää ja ymmärrettävää. Tekstissä tulisi käyttää ainoastaan tunnettuja ja yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä ja lyhenteitä. Potilaan loppulausunto on tärkeä tiedonlähde potilasta hoitavalle lääkärille, mutta myös potilaan jatkohoidon suunnitteluun osallistuville sairaanhoitajille. Tässä haastattelututkimuksessa tarkasteltiin erikoissairaanhoidon sydänpotilaiden loppulausuntojen ymmärrettävyyttä terveyskeskussairaanhoitajien (n=15) näkökulmasta. Sairaanhoitajat saivat satunnaistetusti luettavakseen joko paremmin lain vaatimukset täyttävän loppulausunnon tai lausunnon, joka sisälsi enemmän lääketieteellisiä termejä ja kieliopillisesti epätäydellisiä lauseita.Tulosten mukaan terveyskeskussairaanhoitajilla oli vaikeuksia ymmärtää loppulausuntoja, jotka sisälsivät lääketieteellisiä termejä sekä muista kielistä johdettuja lainasanoja ja lyhenteitä. Sairaanhoitajilla oli myös vaikeuksia selittää osaa loppulausuntojen käsitteistä, vaikka asiayhteydestä he kokivat ymmärtävänsä tekstin sisältämän viestin. Sairaanhoitajat osasivat yhdistää loppulausunnossa eri asioita, kuten lääkehoitoon ja potilaan tilaan liittyviä tietoja, vaikka loppulausunto ei sisältänytkään kaikkea potilaan tilaan liittyvää oleellista tietoa.Sairaanhoitajien toivomat lyhenteiden avaukset ja vierasperäisten sanojen käännökset ovat mahdollisia kieliteknologian avulla. Myös hoitajien toivomia kuvia voidaan liittää potilaskertomukseen ja loppulausuntoon. Näillä toiminnoilla voitaisiin auttaa sairaanhoitajaa ymmärtämään loppulausunto. Kieliteknologiaa voidaan tulevaisuudessa käyttää apuna loppulausunnon räätälöinnissä kunkin käyttäjäryhmän tarpeita vastaavaksi

Assisting nurses in care documentation: from automated sentence classification to coherent document structures with subject headings

Background: Up to 35% of nurses' working time is spent on care documentation. We describe the evaluation of a system aimed at assisting nurses in documenting patient care and potentially reducing the documentation workload. Our goal is to enable nurses to write or dictate nursing notes in a narrative manner without having to manually structure their text under subject headings. In the current care classification standard used in the targeted hospital, there are more than 500 subject headings to choose from, making it challenging and time consuming for nurses to use. Methods: The task of the presented system is to automatically group sentences into paragraphs and assign subject headings. For classification the system relies on a neural network-based text classification model. The nursing notes are initially classified on sentence level. Subsequently coherent paragraphs are constructed from related sentences. Results: Based on a manual evaluation conducted by a group of three domain experts, we find that in about 69% of the paragraphs formed by the system the topics of the sentences are coherent and the assigned paragraph headings correctly describe the topics. We also show that the use of a paragraph merging step reduces the number of paragraphs produced by 23% without affecting the performance of the system. Conclusions: The study shows that the presented system produces a coherent and logical structure for freely written nursing narratives and has the potential to reduce the time and effort nurses are currently spending on documenting care in hospitals. </div

Characteristics of Finnish and Swedish intensive care nursing narratives: a comparative analysis to support the development of clinical language technologies

Abstract Background Free text is helpful for entering information into electronic health records, but reusing it is a challenge. The need for language technology for processing Finnish and Swedish healthcare text is therefore evident; however, Finnish and Swedish are linguistically very dissimilar. In this paper we present a comparison of characteristics in Finnish and Swedish free-text nursing narratives from intensive care. This creates a framework for characterising and comparing clinical text and lays the groundwork for developing clinical language technologies. Methods Our material included daily nursing narratives from one intensive care unit in Finland and one in Sweden. Inclusion criteria for patients were an inpatient period of least five days and an age of at least 16 years. We performed a comparative analysis as part of a collaborative effort between Finnish- and Swedish-speaking healthcare and language technology professionals that included both qualitative and quantitative aspects. The qualitative analysis addressed the content and structure of three average-sized health records from each country. In the quantitative analysis 514 Finnish and 379 Swedish health records were studied using various language technology tools. Results Although the two languages are not closely related, nursing narratives in Finland and Sweden had many properties in common. Both made use of specialised jargon and their content was very similar. However, many of these characteristics were challenging regarding development of language technology to support producing and using clinical documentation. Conclusions The way Finnish and Swedish intensive care nursing was documented, was not country or language dependent, but shared a common context, principles and structural features and even similar vocabulary elements. Technology solutions are therefore likely to be applicable to a wider range of natural languages, but they need linguistic tailoring. Availability The Finnish and Swedish data can be found at: http://www.dsv.su.se/hexanord/data/.© 2011 Allvin et al; licensee BioMed Central Ltd. This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons Attribution License (http://creativecommons.org/licenses/by/2.0), which permits unrestricted use, distribution, and reproduction in any medium, provided the original work is properly cited

Characteristics and Analysis of Finnish and Swedish Clinical Intensive Care Nursing Narratives

We present a comparative study of Finnish and Swedish free-text nursing narratives from intensive care. Although the two languages are linguistically very dissimilar, our hypothesis is that there are similarities that are important and interesting from a language technology point of view. This may have implications when building tools to support producing and using health care documentation. We perform a comparative qualitative analysis based on structure and content, as well as a comparative quantitative analysis on Finnish and Swedish Intensive Care Unit (ICU) nursing narratives. Our findings are that ICU nursing narratives in Finland and Sweden have many properties in common, but that many of these are challenging when it comes to developing language technology toolsSistemų analizės katedraVytauto Didžiojo universiteta