Beneficial Effects of GLP-1 Agonist in a Male With Compulsive Food-Related Behavior Associated With Autism

Individuals with autism spectrum disorder (ASD) frequently display intensely repetitive, restricted thoughts, and behaviors. These behaviors have similarities to compulsions and/ or obsessions in obsessive compulsive disorder (OCD) and are primarily treated with behaviourally-based interventions and serotonin uptake inhibitors (SSRIs). Due to the lack of treatment responses in many cases, however, new treatments are being sought. Here we report beneficial effects of treatment with liraglutide, a glucagon-like peptide-1 (GLP-1) analog, on severe obsessive food craving, binge eating, weight gain, and behavioral problems in an adolescent male with infantile autism and moderate intellectual impairment. Liraglutide treatment reduced weight and unwanted behavior seemingly by preventing food-related repetitive thoughts and compulsions. Our report provides clinical evidence that GLP-1 signaling pathway may represent a novel target for treating food-related behavioral problems and aggressive behavior in ASD.Peer reviewe

Perhe ja työ Helsingissä ja Pietarissa : elämänpiirit ja yhteiskunta opettajien sosiaalisissa verkostoissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa vertaillaan helsinkiläisten ja pietarilaisten opettajien sosiaalisia verkostoja tarkoituksena kuvata tapoja, joilla ihmiset liittyvät yhteen kahdessa yhteiskunnassa. Kysymys on sosiaalisen eriarvoisuuden mekanismeista suomalaisessa ja venäläisessä yhteiskunnassa sellaisina kuin ne ilmenevät ihmisten jokapäiväisessä kanssakäymisessa ja sosiaalisissa suhteissa. Analyysi kohdistuu verkostojen muodostumiseen elämänhistorian aikana ja erityisesti puolison ja työn rooliin tässä prosessissa. Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 1993 ja 1994 ja se koostuu 38 helsinkiläisen ja 40 pietarilaisen opettajan sosiaalisista verkostoista. Tiedot verkostoista on kerätty päivittäistä vuorovaikutusta raportoivilla päiväkirjalomakkeilla ja haastatteluilla. Verkostot koostuvat muun muassa perheenjäsenistä, sukulaisista, ystävistä, tuttavista, työtovereista ja naapureista eli kaikista sellaisista ihmisistä, joiden kanssa opettajat olivat tekemisissä. Tutkimuksessa hyödynnetään ns. konfigurationaalista näkökulmaa sosiaalisten verkostojen tutkimukseen, mikä poikkeaa verkostotutkimuksen rakenteellista analyysia korostavasta valtavirrasta. Lisäksi verkostot ymmärretään yksilön käytössä oleviksi voimavaroiksi ja sosiaaliseksi pääomaksi hänen taloudellisen ja kulttuurisen pääomansa rinnalla. Helsinkiläisaineistossa puolison rooli verkoston muodostumisessa näyttäytyy lähinnä kahdella tavalla: puoliso voi toimia sosiaalisen liikkuvuuden väylänä ja uuden kulttuurisen miljöön esittelijänä. Pietarissa, jossa puoliso esittelee verkostoihin paljon vähemmän suhteita kuin Helsingissä, puoliso voi toimia lähinnä maantieteellisen liikkuvuuden helpottajana. Aviosuhde on muutoinkin sivullisempi verkoston kannalta Pietarissa, ja kun puolisoiden välinen sidos Helsingissä on perheen keskeisin suhde, on vanhemman ja lapsen välinen sidos merkittävämpi Pietarissa. Työelämän sosiaalisia suhteita tarkasteltaessa korostuu Helsingissä opettajan ammatti ja sen kautta avautuva jäsenyys akateemisesti koulutetun professionaalisen ryhmän jäsenenä, kun taas Pietarissa korostuu työpaikka, koulu, sosiaalisten suhteiden yhteisönä. Aineistojen erityispiirteet tiivistyvät eroon helsinkiläisen ammatin mutta pietarilaisen työn tai työpaikan välillä. Puolison ja työelämän roolia koskevat havainnot ilmaisevat tärkeitä eroja niiden voimavarojen luonteessa, jotka ovat merkityksellisiä tutkittujen opettajien elämässä. Yhteyksien saaminen sosiaalisten suhteiden kautta korostuu pietarilaisaineistossa. Suhteiden avulla aukeaa yhteys tietoon, hyödykkeisiin ja vaihdon markkinoille, mutta niillä synnytetään myös luottamusta ja saavutetaan neuvotteluasemia yhteiskunnallisissa instituutioissa. Helsinkiläisaineistossa merkityksellisempää on sen sijaan voimavarojen symbolinen ulottuvuus, joka liittyy verkostojäsenten edustamiin arvostettuihin yhteiskunnallisiin asemiin. Voimavarojen erot tutkimuskaupungeissa ilmaisevat sitä, että "vahvaksi" tekevät asiat eroavat tutkimuskaupungeissa ja että yhteiskunnallista eriarvoisuutta synnyttävät mekanismit ovat erilaisia suomalaisessa ja venäläisessä yhteiskunnassa. Taloudellinen pääoma ja kulttuurinen pääoma, jonka keskeinen sisältö muodostuu koulutuksesta, ovat tärkeimmät pääoman lajit Suomessa. Pietarilaisaineistossa sosiaalinen pääoma on huomattavasti keskeisempi yhteiskunnallisen aseman määrittäjänä. Se on käyttökelpoinen ja muunnettavissa sekä kulttuuriseksi että taloudelliseksi pääomaksi

Family and work in Helsinki and St. Petersburg. Social circles and societies in the social networks of teachers

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.The social networks of teachers in Helsinki and St. Petersburg are compared in order to describe the ways in which people relate to each other in Finnish and Russian societies. The main theme concerns the mechanisms of social inequality on the level of everyday interaction. The analysis is focused on the formation of social networks in life history and especially on the role of conjugal relationship and occupation in this process. The data were collected in 1993 and 1994 and are composed of the networks of 38 teachers in Helsinki and 40 in St. Petersburg. The information on the networks was gathered with diary questionnaires and interviews. In the analysis a so-called configurational perspective was used. This perspective differs from the mainstream of social network analysis, which is characterized by focusing on network structures and large survey analyses. The teachers' networks are understood to be meaningful resources through which individuals can obtain important immaterial as well as material goods. Network ties are part of the individual's social capital. The role of the spouse in the formation of networks can be characterized in three ways: the spouse mediates in the process of social mobility, introduces a new cultural milieu and assists in settling into a new place of residence. In Helsinki, the first two roles mentioned were important, while in St. Petersburg only the third role had any significance. More generally, the role of the spouse in network formation is much less significant in St. Petersburg. While the conjugal relationship is the most central tie in Finnish families, it is the social dyad composed of parent and child that is important in Russian families. Work contexts mediate a large number of network members. However, there are differences concerning the meaning of work-related ties in everyday life. In Helsinki, the significance of work seems to crystallize into membership in an influential academic professional group, while in St. Petersburg the particular workplace, i.e. the school, as a community of active social ties is important. The observed peculiarities imply significant differences in the characteristics of meaningful resources in the everyday lives of Finnish and Russian teachers. What is especially important for the Russians is the feasibility of obtaining valuable information, goods and services through network contacts. Network ties are also important in building trust between people and social institutions. The importance of network relations in Helsinki is based more on the symbolic significance of contacts with people in prestigious social positions than on the practical and concrete feasibility of obtaining goods or services through them. These differences indicate that social capital is also defined differently in the two societies. Factors that make one powerful and that can be understood as capital, differ. The most important forms of capital in Helsinki are economic and cultural capital. In St. Petersburg, however, social capital plays a more central role in defining social positions. While economic and cultural capitals are not insignificant either, social capital is a useful form of capital in a society undergoing severe changes and is easily converted into economic and cultural capital

Synapsien karsiutumisen merkitys autismikirjon häiriössä

Vertaisarvioitu.Aivojen hermosolujen väliset kiihdyttävät signaalit saapuvat vastaanottaviin soluihin pääosin tuojahaarakkeiden okasten kautta. Yksilön kehittyessä hermosolujen välisten synapsiyhteyksien ja tuojahaarakkeiden okasten määrä alkuun lisääntyy, kunnes niiden määrä saavuttaa huippunsa noin yhden vuoden iässä. Tämän jälkeen okaset karsiutuvat aikuisikään asti ja muovautuvat dynaamisesti läpi aikuisiän. Synapsien lukumäärän lisäksi hermosolujen välisten kiihdyttävien ja estävien signaalien tasapaino on tärkeää normaalille aivotoiminnalle. Autismikirjon häiriöitä sairastavien aivoja tutkittaessa on todettu, että heidän okasensa ovat usein poikkeavan muotoisia ja niitä on normaalia enemmän. Autismikirjon häiriöön liitetyt poikkeavuudet synapsiyhteyksien ja okasten valinnassa sekä kiihdyttävien ja estävien synapsien tasapainossa ovat todennäköisesti yhteydessä aivojen tiedonkäsittelyn muutoksiin.Peer reviewe

Ero yhteiskunnallisena kysymyksenä

nonPeerReviewe

Distinctive behavioral and cellular responses to fluoxetine in the mouse model for Fragile X syndrome

Peer reviewe

Harvinaisesta ja kielletystä tavanomaiseksi ja hyväksytyksi: muuttuva kulttuurinen ymmärrys av(i)oerosta suomalaisessa yhteiskunnassa

Paneudumme artikkelissa av(i)oeroa koskevan kulttuurisen ymmärryksen muutoksiin 1800-luvunlopulta tähän päivään: miten käsitys erosta on muuttunut ja miten muutos ilmenee suomalaisenyhteiskunnan pyrkimyksissä vastata liittojen purkautumiseen? Tarkastelemme eroa yhteiskunnallistenja kulttuuristen tekijöiden, puhetapojen, poliittisten prosessien ja ihmisten toiminnan tuloksenakehkeytyvänä ilmiönä hyödyntäen kulttuuripolitiikan käsitettä. Huomioimme erojen yleisyyden, juridisensääntelyn sekä sosiaalipolitiikan, sosiaalityön ja muun palvelujärjestelmän pyrkimykset vastataeroista aiheutuviksi nähtyihin ongelmiin. Jäsennämme muutosta kielletyn, torjuttavan ja hyväksyttäväneron termein. Käsitteellisellä tasolla avioeron kulttuurisessa ymmärryksessä tapahtuu siirtymäperheyksikön purkavasta ja yhteiskunnan kiinteyttä uhkaavasta avioerosta vanhempien parisuhdettakoskevaksi ratkaisuksi, jonka seurauksena lasten elämä järjestetään uudella tavalla. Suhtautuminen onmuuttunut syyllisiä etsivästä sovinnolliseen eroon kannustavaksi: eroa pidetään nykyisin vaativanaelämäntilanteen muutoksena, johon yhteiskunnan näkökulmasta sisältyy riskejä

Epileptic Electroencephalography Profile Associates with Attention Problems in Children with Fragile X Syndrome : Review and Case Series

Fragile X syndrome (FXS) is the most common cause of inherited intellectual disability and a variant of autism spectrum disorder (ASD). The FXS population is quite heterogeneous with respect to comorbidities, which implies the need for a personalized medicine approach, relying on biomarkers or endophenotypes to guide treatment. There is evidence that quantitative electroencephalography (EEG) endophenotype-guided treatments can support increased clinical benefit by considering the patient's neurophysiological profile. We describe a case series of 11 children diagnosed with FXS, aged one to 14 years, mean 4.6 years. Case data are based on longitudinal clinically-observed reports by attending physicians for comorbid symptoms including awake and asleep EEG profiles. We tabulate the comorbid EEG symptoms in this case series, and relate them to the literature on EEG endophenotypes and associated treatment options. The two most common endophenotypes in the data were diffuse slow oscillations and epileptiform EEG, which have been associated with attention and epilepsy respectively. This observation agrees with reported prevalence of comorbid behavioral symptoms for FXS. In this sample of FXS children, attention problems were found in 37% (4 of 11), and epileptic seizures in 45% (5 of 11). Attention problems were found to associate with the epilepsy endophenotype. From the synthesis of this case series and literature review, we argue that the evidence-based personalized treatment approach, exemplified by neurofeedback, could benefit FXS children by focusing on observable, specific characteristics of comorbid disease symptoms.Peer reviewe

Reduced LYNX1 expression in transcriptome of human iPSC-derived neural progenitors modeling fragile X syndrome

Lack of FMR1 protein results in fragile X syndrome (FXS), which is the most common inherited intellectual disability syndrome and serves as an excellent model disease to study molecular mechanisms resulting in neuropsychiatric comorbidities. We compared the transcriptomes of human neural progenitors (NPCs) generated from patient-derived induced pluripotent stem cells (iPSCs) of three FXS and three control male donors. Altered expression of RAD51C, PPIL3, GUCY1A2, MYD88, TRAPPC4, LYNX1, and GTF2A1L in FXS NPCs suggested changes related to triplet repeat instability, RNA splicing, testes development, and pathways previously shown to be affected in FXS. LYNX1 is a cholinergic brake of tissue plasminogen activator (tPA)-dependent plasticity, and its reduced expression was consistent with augmented tPA-dependent radial glial process growth in NPCs derived from FXS iPSC lines. There was evidence of human iPSC line donor-dependent variation reflecting potentially phenotypic variation. NPCs derived from an FXS male with concomitant epilepsy expressed differently several epilepsy-related genes, including genes shown to cause the auditory epilepsy phenotype in the murine model of FXS. Functional enrichment analysis highlighted regulation of insulin-like growth factor pathway in NPCs modeling FXS with epilepsy. Our results demonstrated potential of human iPSCs in disease modeling for discovery and development of therapeutic interventions by showing early gene expression changes in FXS iPSC-derived NPCs consistent with the known pathophysiological changes in FXS and by revealing disturbed FXS progenitor growth linked to reduced expression of LYNX1, suggesting dysregulated cholinergic system.Peer reviewe