87 research outputs found
Motivaation ilmeneminen digitaalisin osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Digital open badges, a set of micro-credentials, have recently been introduced as tools for digital identification and recognition of expertise acquired in practice or through studies. The current study aims to examine what motivates students in the badge-driven learning process. The theoretical framework focuses on concepts of achievement goals, triggers of learning, and intrinsic and extrinsic motivation. Data were collected in 2016 from group interviews (n=6) of in-service trained professional teachers (n=17) and pre-service students of vocational teacher education (n=12) who earned 645 badges over one year in a Learning Online PD program. The research was conducted via data-driven content analysis. Results revealed several variables affecting motivation: progressive challenges and the extent of required performance, enthusiasm for the badge-driven learning, study progress, inspiring gamification, the option to study regardless of time and place, and optional study paths. This paper informs future researchers aiming to understand how badge-driven learning supports motivation.Digitaaliset osaamismerkit on otettu kaÌyttoÌoÌn eri tavoin saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaÌlineenaÌ. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, mikaÌ digitaalisten osaamismerkkien kaÌytoÌssaÌ motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Teoreettinen viitekehys perustuu saavutusorientaation, oppimisen virikkeiden sekaÌ sisaÌisen ja ulkoisen motivaation kaÌsitteisiin. Tutkimusaineisto keraÌttiin vuonna 2016 ryhmaÌhaastattelemalla (n=6) digipedagogiseen taÌydennyskoulutukseen osallistuneita ammatinopettajia (n=17) ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita (n=12), jotka ansaitsivat vuoden aikana 645 osaamismerkkiaÌ Oppiminen Online -osaamisenkehittaÌmisohjelmassa. AineistolaÌhtoÌisen sisaÌlloÌnanalyysin perusteella esitaÌmme motivaatioon vaikuttaviksi muuttujiksi seuraavat: tehtaÌvien haastavuus ja vaadittu laajuus, osaamismerkeistaÌ innostuminen, oppiminen ja opinnoissa edistyminen, innostava pelillisyys ja mahdollisuus opiskella asiat ajasta ja paikasta riippumatta vapaavalintaisessa jaÌrjestyksessaÌ
Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittÀen
Digitaaliset osaamismerkit ovat yhÀ suositumpi tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Merkeille on luotava ja vakiinnutettava pelisÀÀnnöt, jotka selventÀvÀt niiden arvon niin oppijalle kuin oppilaitokselle ja työelÀmÀn edustajall
Digital professional learning : triggers in an online badge-driven process
Peer reviewedPublisher PD
Digital Open Badge-Driven Learning â Competence-based Professional Development for Vocational Teachers
In the digital era, institutions of vocational education and training (VET) have emerged as transformational and flexible development environments; consequently, it is important to develop digital professional learning opportunities for vocational teachers who need to meet the requirements of their working lives. More research regarding such opportunities is needed in order to find new tools for planning and conducting studies on continuing professional development and to achieve and maintain the versatile competences required in vocational teachersâ demanding careers. This study aims to fill a research gap regarding advanced competence-based professional development by investigating the process of digital open badge-driven learning in the context of professional teacher education (vocational teacher education). The research question considers how digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers. Theoretically, this study draws attention to the motivational effects of digital badging, gamification and the competence-based approach.
The research aimed to explore vocational teachersâ different ideas, views and experiences of the competence-based approach to professional development of digital pedagogical competences; it also sought to investigate the structure and process of digital open badge-driven learning. The data were collected from Finnish pre- and in-service vocational teachers (n=29) in 2016 via group online interviews (n=6) and via online questionnaires in 2017 (n=329). The study draws on descriptive mixed research methodologies: qualitative content analysis, constrained correspondence analysis (CCA) and phenomenography. All of these approaches provide researchers with deep conceptual understandings and opportunities to draw new concepts and derive implications for novel educational practices. Further, the latter two studies provide a strong underpinning for further research related to the descriptive quantitative methodology and CCA.
The aim of the first sub-study was to reveal what motivates students in the badge-driven learning process. The study focused on mapping studentsâ experiences of stimulating and supportive digital open badge-driven learning, ultimately determining motivational factors affecting the digital open badge-driven learning process. The findings present a multifaceted model of recognising competence and embracing gamified learning to encourage studentsâ achievement orientation and intrinsic motivation. In the second sub-study, we viewed the process from the perspective of guidance and scaffolding, asking how students experience scaffolding in badge-driven learning. The results indicate that a stage model of scaffolding and instructional badging holds value in structuring the badge-driven learning process. The third study aimed to identify students who were particularly motivated by digital open badge-driven learning. The research question sought to explore what triggers learning in the badge-driven process, with results indicating similarities and differences in experiences based on the achieved skill-set level and competence-development continuum for vocational teachers. The findings also suggest the value of applying gamification and digital badging in the professional development of both pre- and in-service teachers. Based on our findings, we propose digital open badge-driven learning triggered by flexible study options that include customising studies and learning new and up-to-date competences. The final and fourth study further describes vocational pre- and in-service teachersâ experiences of the competence-based approach in digital open badge-driven learning. By explaining different aspects of the phenomenon, the study employed both constrained correspondence analysis and phenomenography to deepen our existing knowledge of digital open badge-driven learning. The results describe the impact of the competence-based approach on teachersâ professional development during the digital open badge-driven learning process.
Each of the four sub-studies contribute to answering the studyâs overarching research question: how do digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers? The primary results from the various sub-studies and theoretical approaches culminate in defining digital open badge-driven learning process grounded on the badge constellation of competences. The entity of digital open badge-driven learning includes learning materials, badge criteria, instructional badging, scaffolding and peer support. This study offers insights into the process structure and layered design for applying the competence-based approach, digital open badges and gamification in professional development. Further, the process approach embodies the ideal of study path customisation and personalisation in order to meet teachersâ personal needs for their working lives.Digitalisaation aikakaudella ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ovat kasvaneet muutoskykyisiksi ja joustaviksi kehittĂ€misympĂ€ristöiksi. Siksi on tĂ€rkeÀÀ kehittÀÀ digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka vastaavat ammatillisten opettajien työelĂ€mĂ€stĂ€ nousevia osaamistarpeita. Tuoretta tutkimusta ja uusia työvĂ€lineitĂ€ tarvitaan sekĂ€ opintojen suunnitteluun ja toteutukseen ettĂ€ ammatillisilta opettajilta vaadittavan monipuolisen osaamisen saavuttamiseen ja yllĂ€pitĂ€miseen työuran eri vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa nykyaikaisesta osaamisperusteisesta osaamisen kehittĂ€misestĂ€ tarkastelemalla ja mÀÀrittĂ€mĂ€llĂ€ digitaalisin osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia ammatillisessa opettajankoulutuksessa. PÀÀtutkimuskysymys on, miten digitaaliset osaamismerkit jĂ€sentĂ€vĂ€t ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatissa jo toimivien ammatillisten opettajien pelillistettyĂ€ osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisen osaamisen kehittĂ€misessĂ€. Teoreettinen viitekehys keskittyy digitaalisten osaamismerkkien motivaatioon vaikuttaviin piirteisiin, pelillistĂ€miseen ja osaamisperusteisuuteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen digipedagogisen osaamisen kehittÀmisessÀ. Tavoitteena on kuvata sen perusteella digitaalisin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen rakennetta ja prosessia. Tutkimusaineisto kerÀttiin suomalaisilta ammatillisilta opettajaopiskelijoilta ja ammatillisilta opettajilta (n=29) vuonna 2016 haastatteluin (n=6) ja vuonna 2017 sÀhköisellÀ kyselylomakkeella (n=329). MonimenetelmÀllisen tutkimuksen menetelmÀvalinnat (laadullinen sisÀllön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuvat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin. Eri lÀhestymistavat mahdollistavat kÀsitteellisen ymmÀrryksen jatkuvan syventÀmisen ja auttavat kuvaamaan suhteellisen uutta ilmiötÀ implikoiden samalla tulevaisuuden koulutuskÀytÀntöjÀ. LisÀksi kaksi viimeistÀ osatutkimusta liittyvÀt erityisesti kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen ja rajoitettua korrespondenssianalyysia koskevaan lisÀtutkimukseen.
EnsimmÀisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittÀÀ, mikÀ digitaalisten osaamismerkkien kÀytössÀ motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Osatutkimuksessa keskitytÀÀn kartoittamaan opiskelijoiden kokemuksia kannustavasta ja tukevasta osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja sen tavoitteena on mÀÀritellÀ oppimisprosessiin liittyviÀ motivaationaalisia tekijöitÀ. Tulokset kuvaavat monitahoisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, joka tukee pelillistettyÀ oppimista sekÀ sitÀ kautta opiskelijan saavutusorientaatiota ja sisÀistÀ motivaatiota. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan prosessia ohjauksen nÀkökulmasta kysyen, miten opiskelijat kokevat ohjauksen osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa. Tulokset osoittavat, ettÀ vaiheistettu ohjausmalli ja oppimista ohjaavat osaamismerkit jÀsentÀvÀt osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia. Kolmannessa osatutkimuksessa tavoitteena puolestaan on tunnistaa ne opiskelijat, joita malli erityisesti motivoi. Tutkimuskysymys keskittyy selvittÀmÀÀn, mitkÀ tekijÀt virittÀvÀt (trigger) oppimaan osaamismerkein ohjautuvassa prosessissa. Tulokset kuvaavat eroja ja yhtenevÀisyyksiÀ opiskelijoiden kokemuksissa suhteessa saavutettuun osaamistasoon ja ammatillisen opettajan osaamisen kehittÀmisen jatkumoon. Tulokset ohjaavat soveltamaan pelillistÀmistÀ sekÀ ammatillisessa opettajankoulutuksessa ettÀ työuran aikaisessa osaamisen kehittÀmisessÀ. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kÀynnistÀvinÀ triggereinÀ toimivat joustavat opintomahdollisuudet ja mahdollisuus opintojen yksilöllistÀmiseen sekÀ uuden ja ajantasaisen osaamisen saavuttamiseen. NeljÀs ja samalla viimeinen osatutkimus syventÀÀ kÀsitystÀ osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastelemalla ammatillisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta sekÀ rajoitetun korrespondenssianalyysin ettÀ fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistÀ osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittÀmisessÀ.
Jokainen osatutkimus tarkentaa osaltaan vastausta pÀÀtutkimuskysymykseen: miten digitaaliset osaamismerkit jÀsentÀvÀt ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opettajien pelillistettyÀ osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisessa osaamisen kehittÀmisessÀ? Eri osatutkimusten ja teoreettisten lÀhestymistapojen avulla voidaan mÀÀritellÀ digitaalisin osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi, jonka perusta on osaamismerkkijÀrjestelmÀ. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus kÀsittÀÀ myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja vertaistuen. Tutkimus tarjoaa tietoa kokonaisuuden prosessirakenteesta ja kerrostetun mallin sovellettavaksi osaamisperusteiseen lÀhestymistapaan, digitaalisiin osaamismerkkeihin ja pelillistÀmiseen osaamisen kehittÀmisessÀ. LisÀksi prosessikuvaus ilmentÀÀ yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen merkitystÀ työelÀmÀn osaamistarpeita vastaavan osaamisen kehittÀmisessÀ
Digital open badge-driven learning : a doctoral thesis summary
Peer reviewedPublisher PD
VALIDATION IN ART TEACHER AND PROFESSIONAL TEACHER EDUCATION CURRICULA IN FINLAND
Intention and opportunity for validation of competences acquired in different contexts are considered influential to meet the incremental changes in the world of work. Positioned in the universities of applied sciences delivering art and professional teacher education in Finland, we study emergence of validation of prior learning in the intended, or planned, curricula. The Nordic Quality Model for Validation was employed as the empirical frame of reference. Data were collected from the institutionsâ open websites. The critical discourse analysis revealed differences in curricular discourses between and across the institutions. Texts with more indicators of validation were found within larger providers of professional teacher education, whereas those were more scarce in texts from smaller institutions. Validation texts are shorter in length and more fragmented in art teacher curricula. Despite its centrality in educational policy, validation remains in the margins of art and professional teacher education curricula. It is unlikely that the intended curricula facilitate teacher trainersâ efforts to form a shared repertoire of a community of practice in validation of non-formal and informal learning. We suggest further study on the enacted and experienced curricula to examine the role of validation in art teacher and professional teacher education. Article visualizations
The educational paradigm shift-a phenomenographic study of medical teachers' experiences of practices
BackgroundThis paper proposes a novel approach to the development of competence-oriented higher education, a national transformation aimed at harmonising and digitising undergraduate medical and dental education in Finland.MethodsWe apply phenomenography as a viable qualitative method for medical education research. To better understand medical teachers' expectations towards the change in the educational paradigm, we need to study teachers' experiences of the current practices in undergraduate medical and dental education. The phenomenographic approach facilitates solid links between research, educational development, and change.ResultsThe phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which medical teachers experience undergraduate medical and dental education practices. The answers reflect the changing educational paradigm in medical schools, suggesting practical implications for further development of medical and dental education and training. Core content analysis is preferred instructional scaffold for both teachers and students to prioritise the extensive medical education objectives. The change towards competence-based orientation is in progress and national co-operation accelerates its impact.ConclusionThere is an obvious need to enrich the content of the current curriculum with national guidelines that aim for congruence in assessment and objectives. Our results suggest an assessment application for the theoretical concepts presented and promote the competence orientation of education throughout the curricula of medical and dental undergraduate education. Moreover, our results contribute to current European discourses on competence-based approaches in higher education. Up-to-date pedagogical faculty development programmes are a key prerequisite for teacher empowerment and future orientation in teaching and learning for healthcare professions.Peer reviewe
âLoistavaa, kun opittavat asiat piti löytÀÀ omasta työstĂ€â
Ammatillinen koulutus on kokenut suurimman uudistuksen vuosikymmeniin. Reformin myötĂ€ opettajan tehtĂ€vissĂ€ korostuvat entistĂ€ enemmĂ€n pedagogiikka, ohjauksellisuus ja suunnittelu. TĂ€mĂ€ johtuu ennen kaikkea opiskelijalĂ€htöisyyden, työelĂ€mĂ€yhteistyön ja opintojen henkilökohtaistamisen korostumisesta. Uudistuva koulutuskenttĂ€ haastaa myös ammatillista opettajankoulutusta uudistumaan. Vastauksena tĂ€hĂ€n opettajankoulutusta kehitettiin valtakunnallisesti OPEKE â Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeessa. YhtenĂ€ osana hanketta tarkasteltiin opettajankoulutuksen ja opetusharjoittelun kehittĂ€mistĂ€ ja tĂ€mĂ€n tuloksena syntyi tĂ€mĂ€ artikkeli, jossa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisen kehittymisestĂ€ ammatillisessa opettajankoulutuksessa
Ammatillisten opettajien "Oppiminen Online" - Osaamisperusteisen lÀhestymisen visualisointi osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa
Vocational education in Finland is based on competence-based qualification requirements. Meanwhile, digital open badges promote competence-based assessment and shared expertise in digital environments. The educational setting supports gamified learning solutions and enhances student motivation. The current study aims to examine how learners experience the competence-based approach in the badge-driven learning process of professional development. The theoretical framework focuses on the concept of instructional badging in the competence-based approach. Coordinated by the countryâs northernmost school of profesional teacher education, âLearning Onlineâ is a national professional development program (PDP) of digital pedagogical competences for vocational teachers in Finland. The data were collected in 2017 from in-service trained professional teachers and pre-service students (n=329) of vocational teacher education who had earned digital open badges in a Learning Online PDP. A questionnaire was used to collect both quantitative and qualitative data. The study provides an example of using two different methods to build knowledge describing participantsâ experiences. The study employed constrained correspondence analysis and phenomenography to analyse participantsâ different experiences. Both used methods highlight the badge learnersâ experiences and offer to deepen the existing knowledge of digital open badge-driven learning complementing one other by explaining different aspects of the phenomenon. The results describe the impact of the competence-based approach on teachersâ professional development in digital open badge-driven learning. Ammatillinen koulutus perustuu Suomessa osaamisperusteisiin ammattitaitovaatimuksiin. Digitaaliset avoimet osaamismerkit mahdollistavat osaamisperusteisen arvioinnin ja asiantuntijuuden jakamisen digitaalisissa ympaÌristoÌissaÌ. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen tukee pelillistettyjaÌ oppimisratkaisuja ja edistaÌaÌ opiskelijan motivaatiota. TaÌmaÌn tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen ammatillisessa osaamisen kehittaÌmisessaÌ. Teoreettinen viitekehys keskittyy oppimista ohjaavien osaamismerkkien myoÌntaÌmiseen erityisesti osaamisperusteisen oppimisen kontekstissa. âOppiminen Onlineâ on ammatillisille opettajille suunnattu kansallinen digipedagogisen osaamisen kehittaÌmisohjelma, jota koordinoi maan pohjoisin opettajakorkeakoulu. Tutkimusaineisto keraÌttiin syksyllaÌ 2017 ohjelmassa digitaalisia osaamismerkkejaÌ suorittaneilta ammatillisilta opettajilta ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilta (n=329). Kyselylomakkeella koottiin sekaÌ maÌaÌraÌllistaÌ ettaÌ laadullista aineistoa, tavoitteena kuvata erilaisilla tutkimusmenetelmillaÌ osallistujien kokemuksia. MaÌaÌraÌllinen analyysi tehtiin rajoitettuna korrespondessianalyysina, jonka lisaÌksi osallistujien erilaisia kokemuksia tarkasteltiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Molemmat kaÌytetyt menetelmaÌt nostavat esiin ammatillisten opettajien erilaiset kokemukset osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja syventaÌvaÌt taÌten olemassa olevaa kaÌsitystaÌ selittaÌmaÌllaÌ ilmioÌn eri osa-alueita. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistaÌ osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittaÌmisessaÌ
Validation in Art Teacher and Professional Teacher Education Curricula in Finland
Intention and opportunity for validation of competences acquired in different contexts are considered influential to meet the incremental changes in the world of work. Positioned in the universities of applied sciences delivering art and professional teacher education in Finland, we study emergence of validation of prior learning in the intended, or planned, curricula. The Nordic Quality Model for Validation was employed as the empirical frame of reference. Data were collected from the institutions' open websites. The critical discourse analysis revealed differences in curricular discourses between and across the institutions. Texts with more indicators of validation were found within larger providers of professional teacher education, whereas those were more scarce in texts from smaller institutions. Validation texts are shorter in length and more fragmented in art teacher curricula. Despite its centrality in educational policy, validation remains in the margins of art and professional teacher education curricula. It is unlikely that the intended curricula facilitate teacher trainers' efforts to form a shared repertoire of a community of practice in validation of non-formal and informal learning. We suggest further study on the enacted and experienced curricula to examine the role of validation in art teacher and professional teacher education.</p
- âŠ