Motivaation ilmeneminen digitaalisin osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Digital open badges, a set of micro-credentials, have recently been introduced as tools for digital identification and recognition of expertise acquired in practice or through studies. The current study aims to examine what motivates students in the badge-driven learning process. The theoretical framework focuses on concepts of achievement goals, triggers of learning, and intrinsic and extrinsic motivation. Data were collected in 2016 from group interviews (n=6) of in-service trained professional teachers (n=17) and pre-service students of vocational teacher education (n=12) who earned 645 badges over one year in a Learning Online PD program. The research was conducted via data-driven content analysis. Results revealed several variables affecting motivation: progressive challenges and the extent of required performance, enthusiasm for the badge-driven learning, study progress, inspiring gamification, the option to study regardless of time and place, and optional study paths. This paper informs future researchers aiming to understand how badge-driven learning supports motivation.Digitaaliset osaamismerkit on otettu käyttöön eri tavoin saavutetun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineenä. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata, mikä digitaalisten osaamismerkkien käytössä motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Teoreettinen viitekehys perustuu saavutusorientaation, oppimisen virikkeiden sekä sisäisen ja ulkoisen motivaation käsitteisiin. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2016 ryhmähaastattelemalla (n=6) digipedagogiseen täydennyskoulutukseen osallistuneita ammatinopettajia (n=17) ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoita (n=12), jotka ansaitsivat vuoden aikana 645 osaamismerkkiä Oppiminen Online -osaamisenkehittämisohjelmassa. Aineistolähtöisen sisällönanalyysin perusteella esitämme motivaatioon vaikuttaviksi muuttujiksi seuraavat: tehtävien haastavuus ja vaadittu laajuus, osaamismerkeistä innostuminen, oppiminen ja opinnoissa edistyminen, innostava pelillisyys ja mahdollisuus opiskella asiat ajasta ja paikasta riippumatta vapaavalintaisessa järjestyksessä

Jatkuvaa oppimista osaamismerkein tutkinto- ja oppilaitosrajat ylittäen

Digitaaliset osaamismerkit ovat yhä suositumpi tapa tunnistaa ja tunnustaa osaamista. Merkeille on luotava ja vakiinnutettava pelisäännöt, jotka selventävät niiden arvon niin oppijalle kuin oppilaitokselle ja työelämän edustajall

Digital professional learning : triggers in an online badge-driven process

Peer reviewedPublisher PD

Digital Open Badge-Driven Learning – Competence-based Professional Development for Vocational Teachers

In the digital era, institutions of vocational education and training (VET) have emerged as transformational and flexible development environments; consequently, it is important to develop digital professional learning opportunities for vocational teachers who need to meet the requirements of their working lives. More research regarding such opportunities is needed in order to find new tools for planning and conducting studies on continuing professional development and to achieve and maintain the versatile competences required in vocational teachers’ demanding careers. This study aims to fill a research gap regarding advanced competence-based professional development by investigating the process of digital open badge-driven learning in the context of professional teacher education (vocational teacher education). The research question considers how digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers. Theoretically, this study draws attention to the motivational effects of digital badging, gamification and the competence-based approach. The research aimed to explore vocational teachers’ different ideas, views and experiences of the competence-based approach to professional development of digital pedagogical competences; it also sought to investigate the structure and process of digital open badge-driven learning. The data were collected from Finnish pre- and in-service vocational teachers (n=29) in 2016 via group online interviews (n=6) and via online questionnaires in 2017 (n=329). The study draws on descriptive mixed research methodologies: qualitative content analysis, constrained correspondence analysis (CCA) and phenomenography. All of these approaches provide researchers with deep conceptual understandings and opportunities to draw new concepts and derive implications for novel educational practices. Further, the latter two studies provide a strong underpinning for further research related to the descriptive quantitative methodology and CCA. The aim of the first sub-study was to reveal what motivates students in the badge-driven learning process. The study focused on mapping students’ experiences of stimulating and supportive digital open badge-driven learning, ultimately determining motivational factors affecting the digital open badge-driven learning process. The findings present a multifaceted model of recognising competence and embracing gamified learning to encourage students’ achievement orientation and intrinsic motivation. In the second sub-study, we viewed the process from the perspective of guidance and scaffolding, asking how students experience scaffolding in badge-driven learning. The results indicate that a stage model of scaffolding and instructional badging holds value in structuring the badge-driven learning process. The third study aimed to identify students who were particularly motivated by digital open badge-driven learning. The research question sought to explore what triggers learning in the badge-driven process, with results indicating similarities and differences in experiences based on the achieved skill-set level and competence-development continuum for vocational teachers. The findings also suggest the value of applying gamification and digital badging in the professional development of both pre- and in-service teachers. Based on our findings, we propose digital open badge-driven learning triggered by flexible study options that include customising studies and learning new and up-to-date competences. The final and fourth study further describes vocational pre- and in-service teachers’ experiences of the competence-based approach in digital open badge-driven learning. By explaining different aspects of the phenomenon, the study employed both constrained correspondence analysis and phenomenography to deepen our existing knowledge of digital open badge-driven learning. The results describe the impact of the competence-based approach on teachers’ professional development during the digital open badge-driven learning process. Each of the four sub-studies contribute to answering the study’s overarching research question: how do digital open badges structure the gamified competence-based learning process in the continuing professional development of vocational pre- and in-service teachers? The primary results from the various sub-studies and theoretical approaches culminate in defining digital open badge-driven learning process grounded on the badge constellation of competences. The entity of digital open badge-driven learning includes learning materials, badge criteria, instructional badging, scaffolding and peer support. This study offers insights into the process structure and layered design for applying the competence-based approach, digital open badges and gamification in professional development. Further, the process approach embodies the ideal of study path customisation and personalisation in order to meet teachers’ personal needs for their working lives.Digitalisaation aikakaudella ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ovat kasvaneet muutoskykyisiksi ja joustaviksi kehittämisympäristöiksi. Siksi on tärkeää kehittää digitaalisia oppimisratkaisuja, jotka vastaavat ammatillisten opettajien työelämästä nousevia osaamistarpeita. Tuoretta tutkimusta ja uusia työvälineitä tarvitaan sekä opintojen suunnitteluun ja toteutukseen että ammatillisilta opettajilta vaadittavan monipuolisen osaamisen saavuttamiseen ja ylläpitämiseen työuran eri vaiheissa. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa uutta tutkimustietoa nykyaikaisesta osaamisperusteisesta osaamisen kehittämisestä tarkastelemalla ja määrittämällä digitaalisin osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Päätutkimuskysymys on, miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatissa jo toimivien ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Teoreettinen viitekehys keskittyy digitaalisten osaamismerkkien motivaatioon vaikuttaviin piirteisiin, pelillistämiseen ja osaamisperusteisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen digipedagogisen osaamisen kehittämisessä. Tavoitteena on kuvata sen perusteella digitaalisin osaamismerkein ohjautuvan oppimisen rakennetta ja prosessia. Tutkimusaineisto kerättiin suomalaisilta ammatillisilta opettajaopiskelijoilta ja ammatillisilta opettajilta (n=29) vuonna 2016 haastatteluin (n=6) ja vuonna 2017 sähköisellä kyselylomakkeella (n=329). Monimenetelmällisen tutkimuksen menetelmävalinnat (laadullinen sisällön analyysi, rajoitettu korrespondenssianalyysi ja fenomenografia) perustuvat niiden kuvaileviin ominaisuuksiin. Eri lähestymistavat mahdollistavat käsitteellisen ymmärryksen jatkuvan syventämisen ja auttavat kuvaamaan suhteellisen uutta ilmiötä implikoiden samalla tulevaisuuden koulutuskäytäntöjä. Lisäksi kaksi viimeistä osatutkimusta liittyvät erityisesti kuvailevien kvantitatiivisten menetelmien soveltamiseen ja rajoitettua korrespondenssianalyysia koskevaan lisätutkimukseen. Ensimmäisen osatutkimuksen tavoitteena on selvittää, mikä digitaalisten osaamismerkkien käytössä motivoi opiskelijoita oppimisprosessin aikana. Osatutkimuksessa keskitytään kartoittamaan opiskelijoiden kokemuksia kannustavasta ja tukevasta osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja sen tavoitteena on määritellä oppimisprosessiin liittyviä motivaationaalisia tekijöitä. Tulokset kuvaavat monitahoisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mallin, joka tukee pelillistettyä oppimista sekä sitä kautta opiskelijan saavutusorientaatiota ja sisäistä motivaatiota. Toisessa osatutkimuksessa tarkastellaan prosessia ohjauksen näkökulmasta kysyen, miten opiskelijat kokevat ohjauksen osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa. Tulokset osoittavat, että vaiheistettu ohjausmalli ja oppimista ohjaavat osaamismerkit jäsentävät osaamismerkein ohjautuvaa oppimisprosessia. Kolmannessa osatutkimuksessa tavoitteena puolestaan on tunnistaa ne opiskelijat, joita malli erityisesti motivoi. Tutkimuskysymys keskittyy selvittämään, mitkä tekijät virittävät (trigger) oppimaan osaamismerkein ohjautuvassa prosessissa. Tulokset kuvaavat eroja ja yhteneväisyyksiä opiskelijoiden kokemuksissa suhteessa saavutettuun osaamistasoon ja ammatillisen opettajan osaamisen kehittämisen jatkumoon. Tulokset ohjaavat soveltamaan pelillistämistä sekä ammatillisessa opettajankoulutuksessa että työuran aikaisessa osaamisen kehittämisessä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen käynnistävinä triggereinä toimivat joustavat opintomahdollisuudet ja mahdollisuus opintojen yksilöllistämiseen sekä uuden ja ajantasaisen osaamisen saavuttamiseen. Neljäs ja samalla viimeinen osatutkimus syventää käsitystä osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta tarkastelemalla ammatillisten opettajien ja opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisperusteisuudesta sekä rajoitetun korrespondenssianalyysin että fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistä osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisessä. Jokainen osatutkimus tarkentaa osaltaan vastausta päätutkimuskysymykseen: miten digitaaliset osaamismerkit jäsentävät ammatillisten opettajaopiskelijoiden ja ammatillisten opettajien pelillistettyä osaamisperusteista oppimisprosessia ammatillisessa osaamisen kehittämisessä? Eri osatutkimusten ja teoreettisten lähestymistapojen avulla voidaan määritellä digitaalisin osaamismerkein ohjautuva oppimisprosessi, jonka perusta on osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkein ohjautuvan oppimisen kokonaisuus käsittää myös oppimateriaalit, osaamiskriteerit, ohjaavat osaamismerkit, ohjauksen ja vertaistuen. Tutkimus tarjoaa tietoa kokonaisuuden prosessirakenteesta ja kerrostetun mallin sovellettavaksi osaamisperusteiseen lähestymistapaan, digitaalisiin osaamismerkkeihin ja pelillistämiseen osaamisen kehittämisessä. Lisäksi prosessikuvaus ilmentää yksilöllisten opintopolkujen ja henkilökohtaistamisen merkitystä työelämän osaamistarpeita vastaavan osaamisen kehittämisessä

Digital open badge-driven learning : a doctoral thesis summary

Peer reviewedPublisher PD

VALIDATION IN ART TEACHER AND PROFESSIONAL TEACHER EDUCATION CURRICULA IN FINLAND

Intention and opportunity for validation of competences acquired in different contexts are considered influential to meet the incremental changes in the world of work. Positioned in the universities of applied sciences delivering art and professional teacher education in Finland, we study emergence of validation of prior learning in the intended, or planned, curricula. The Nordic Quality Model for Validation was employed as the empirical frame of reference. Data were collected from the institutions’ open websites. The critical discourse analysis revealed differences in curricular discourses between and across the institutions. Texts with more indicators of validation were found within larger providers of professional teacher education, whereas those were more scarce in texts from smaller institutions. Validation texts are shorter in length and more fragmented in art teacher curricula. Despite its centrality in educational policy, validation remains in the margins of art and professional teacher education curricula. It is unlikely that the intended curricula facilitate teacher trainers’ efforts to form a shared repertoire of a community of practice in validation of non-formal and informal learning. We suggest further study on the enacted and experienced curricula to examine the role of validation in art teacher and professional teacher education.  Article visualizations

The educational paradigm shift-a phenomenographic study of medical teachers' experiences of practices

BackgroundThis paper proposes a novel approach to the development of competence-oriented higher education, a national transformation aimed at harmonising and digitising undergraduate medical and dental education in Finland.MethodsWe apply phenomenography as a viable qualitative method for medical education research. To better understand medical teachers' expectations towards the change in the educational paradigm, we need to study teachers' experiences of the current practices in undergraduate medical and dental education. The phenomenographic approach facilitates solid links between research, educational development, and change.ResultsThe phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which medical teachers experience undergraduate medical and dental education practices. The answers reflect the changing educational paradigm in medical schools, suggesting practical implications for further development of medical and dental education and training. Core content analysis is preferred instructional scaffold for both teachers and students to prioritise the extensive medical education objectives. The change towards competence-based orientation is in progress and national co-operation accelerates its impact.ConclusionThere is an obvious need to enrich the content of the current curriculum with national guidelines that aim for congruence in assessment and objectives. Our results suggest an assessment application for the theoretical concepts presented and promote the competence orientation of education throughout the curricula of medical and dental undergraduate education. Moreover, our results contribute to current European discourses on competence-based approaches in higher education. Up-to-date pedagogical faculty development programmes are a key prerequisite for teacher empowerment and future orientation in teaching and learning for healthcare professions.Peer reviewe

“Loistavaa, kun opittavat asiat piti löytää omasta työstä”

Ammatillinen koulutus on kokenut suurimman uudistuksen vuosikymmeniin. Reformin myötä opettajan tehtävissä korostuvat entistä enemmän pedagogiikka, ohjauksellisuus ja suunnittelu. Tämä johtuu ennen kaikkea opiskelijalähtöisyyden, työelämäyhteistyön ja opintojen henkilökohtaistamisen korostumisesta. Uudistuva koulutuskenttä haastaa myös ammatillista opettajankoulutusta uudistumaan. Vastauksena tähän opettajankoulutusta kehitettiin valtakunnallisesti OPEKE – Ammatillisen opettajankoulutuksen uudistaminen -hankkeessa. Yhtenä osana hanketta tarkasteltiin opettajankoulutuksen ja opetusharjoittelun kehittämistä ja tämän tuloksena syntyi tämä artikkeli, jossa tarkastellaan opettajaopiskelijoiden kokemuksia osaamisen kehittymisestä ammatillisessa opettajankoulutuksessa

Ammatillisten opettajien "Oppiminen Online" - Osaamisperusteisen lähestymisen visualisointi osaamismerkein ohjautuvassa oppimisessa

Vocational education in Finland is based on competence-based qualification requirements. Meanwhile, digital open badges promote competence-based assessment and shared expertise in digital environments. The educational setting supports gamified learning solutions and enhances student motivation. The current study aims to examine how learners experience the competence-based approach in the badge-driven learning process of professional development. The theoretical framework focuses on the concept of instructional badging in the competence-based approach. Coordinated by the country’s northernmost school of profesional teacher education, “Learning Online” is a national professional development program (PDP) of digital pedagogical competences for vocational teachers in Finland. The data were collected in 2017 from in-service trained professional teachers and pre-service students (n=329) of vocational teacher education who had earned digital open badges in a Learning Online PDP. A questionnaire was used to collect both quantitative and qualitative data. The study provides an example of using two different methods to build knowledge describing participants’ experiences. The study employed constrained correspondence analysis and phenomenography to analyse participants’ different experiences. Both used methods highlight the badge learners’ experiences and offer to deepen the existing knowledge of digital open badge-driven learning complementing one other by explaining different aspects of the phenomenon. The results describe the impact of the competence-based approach on teachers’ professional development in digital open badge-driven learning. Ammatillinen koulutus perustuu Suomessa osaamisperusteisiin ammattitaitovaatimuksiin. Digitaaliset avoimet osaamismerkit mahdollistavat osaamisperusteisen arvioinnin ja asiantuntijuuden jakamisen digitaalisissa ympäristöissä. Osaamismerkein ohjautuva oppiminen tukee pelillistettyjä oppimisratkaisuja ja edistää opiskelijan motivaatiota. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten ammatilliset opettajat kokevat osaamisperusteisen osaamismerkein ohjautuvan oppimisen ammatillisessa osaamisen kehittämisessä. Teoreettinen viitekehys keskittyy oppimista ohjaavien osaamismerkkien myöntämiseen erityisesti osaamisperusteisen oppimisen kontekstissa. “Oppiminen Online” on ammatillisille opettajille suunnattu kansallinen digipedagogisen osaamisen kehittämisohjelma, jota koordinoi maan pohjoisin opettajakorkeakoulu. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2017 ohjelmassa digitaalisia osaamismerkkejä suorittaneilta ammatillisilta opettajilta ja ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijoilta (n=329). Kyselylomakkeella koottiin sekä määrällistä että laadullista aineistoa, tavoitteena kuvata erilaisilla tutkimusmenetelmillä osallistujien kokemuksia. Määrällinen analyysi tehtiin rajoitettuna korrespondessianalyysina, jonka lisäksi osallistujien erilaisia kokemuksia tarkasteltiin fenomenografisen tutkimusotteen avulla. Molemmat käytetyt menetelmät nostavat esiin ammatillisten opettajien erilaiset kokemukset osaamismerkein ohjautuvasta oppimisesta, ja syventävät täten olemassa olevaa käsitystä selittämällä ilmiön eri osa-alueita. Tulokset kuvaavat osaamisperusteisuuden ilmenemistä osaamismerkein ohjautuvassa ammatillisten opettajien osaamisen kehittämisessä

Validation in Art Teacher and Professional Teacher Education Curricula in Finland

Intention and opportunity for validation of competences acquired in different contexts are considered influential to meet the incremental changes in the world of work. Positioned in the universities of applied sciences delivering art and professional teacher education in Finland, we study emergence of validation of prior learning in the intended, or planned, curricula. The Nordic Quality Model for Validation was employed as the empirical frame of reference. Data were collected from the institutions' open websites. The critical discourse analysis revealed differences in curricular discourses between and across the institutions. Texts with more indicators of validation were found within larger providers of professional teacher education, whereas those were more scarce in texts from smaller institutions. Validation texts are shorter in length and more fragmented in art teacher curricula. Despite its centrality in educational policy, validation remains in the margins of art and professional teacher education curricula. It is unlikely that the intended curricula facilitate teacher trainers' efforts to form a shared repertoire of a community of practice in validation of non-formal and informal learning. We suggest further study on the enacted and experienced curricula to examine the role of validation in art teacher and professional teacher education.</p