I cattolici americani e il voto per Biden. Un elemento sfuggito ai commentatori

2sìopenopenRosario Forlenza; Bjørn ThomassenForlenza, Rosario; Thomassen, Bjør

AS REVOLTAS POPULARES E A VIOLÊNCIA DO ESTADO: UM OLHAR SOBRE AS MANIFESTAÇÕES DE 2008 E 2010 EM MOÇAMBIQUE

O artigo aborda sobre as manifestações populares de 2008 e 2010 em algumas cidades de Moçambique na sequência do agravamento de preços de alguns produtos e serviços. Os objetivos visam analisar as principais determinações das revoltas populares; caracterizar as ações do governo para fazer face à onda das manifestações, como forma de aferir o nível de zelo e o uso da autoridade do Estado, bem como avaliar as medidas adotadas em resposta às reivindicações populares. Além disso, este artigo também teve como objetivo inferir o lugar das manifestações em termos teórico-metodológicos. Para esse propósito, foi feita uma caracterização do contexto sociopolítico do país que condicionou este fenômeno social em razão da conjuntura internacional, conforme se indicou com a demonstração do quadro e da trajetória das manifestações para melhor compreender as principais incidências da chamada “greve geral”. Discuto também o quadro interpretativo das ações coletivas, com intuito de enquadrar melhor as ações populares em referência

Kerroksellinen pohjoinen:saamelaisen kulttuuriympäristön visualisointi ja posthumaani maisema Marja Helanderin teoksissa vuosina 2018–2021

Tiivistelmä. Kandidaatintyössäni tutkin saamelaista kulttuuriympäristöä ja posthumaania maisemaa saamelaisen valokuvataiteilija Marja Helanderin teoksissa. Työni tavoitteena oli selvittää miten Helanderin valokuvateokset purkavat perinteistä pohjoisen representaatiota ja kulttuuriympäristön käsitettä. Tämän lisäksi selvitin, minkälaisia saamelaisen kulttuuriympäristön kerroksia teoksissa muodostuu tutkimalla niiden sisältöä ja kuvien elementtejä. Tutkimusaineistona käytin Marja Helanderin teoksia valokuvateossarjasta Pohjoinen (pohjoissaameksi Davvi, englanniksi North). Teokset ovat kuvattu vuosien 2018–2021 aikana Fennoskandian pohjoisosissa. Tutkimukseeni valitsin teokset Looking into the nightfall (2018), Hidden (2018) ja Hidden from the dusk I & II (2018). Teoksien sisällöissä näkyvät suuret ristiriidat pohjoisen ympäristön maankäytössä. Joissain kuvissa näkyy täysin luonnontilainen maisema, kun taas toisissa kaivosteollisuuden muokkaama ympäristö. Kandidaatintutkielmani on monitieteellinen tutkimus, jonka teoreettinen viitekehyksenä toimii saamentutkimus, taiteentutkimus ja kulttuuriympäristön tutkimus. Tutkimuksessani hyödynsin posthumanistista tieteenfilosofiaa, joka tukee alkuperäiskansatietojärjestelmiä ja purkaa ihmiskeskeistä lähestymistapaa tutkimukseen. Aineistoni käsittelyssä teoria ja tulkinta yhdistyvät teosten kolmiportaisessa kuva-analyysissä. Ensiksi tarkastelin aineistoni visuaalista sisältöä, sitten analysoin sen tuottamia mielikuvia ja lopuksi tulkitsin niitä teoreettisen viitekehykseni pohjalta. Tutkimukseni näkökulma ja tulkinnat ovat yhteydessä tutkijapositiooni. Olen suomalainen tutkija ja viimeiset kolme vuotta olen opiskellut Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa saamelaista kulttuuria pääaineenani. Teoksista muodostamani tulkinnat perustuvat lukemaani teoreettiseen viitekehykseeni ja omaan visuaaliseen lukutaitooni. Tämä tarkoittaa sitä, että toinen katselija voi löytää teoksista enemmän kerroksia tai täysin toisenlaiset kerrokset riippuen hänen näkökulmastaan. Tutkimukseni kannalta oli huomioitava ja tutkittava pohjoisen representaation historiaa. Tulkitsin ensimmäisten pohjoisten kuvausten olevan lähtökohtaisesti ulkopuolisten tuottamia, kunnes alkuperäiskansat aktivoituvat poliittisesti puolustamaan kulttuuriaan ja maitaan 1970-luvulla. Tutkimukselleni oli tärkeää myös selvittää kulttuuriympäristön käsitteiden erilaisuus. Perinteinen käsitys kulttuuriympäristöstä korostaa ihmisen muokkaamaa ympäristöä esimerkiksi maatalouden tarpeisiin, jolloin saamelainen kulttuuriympäristö ei kuulu sen yhteyteen, sillä saamelaiset eivät ole perinteisesti harjoittaneet maataloutta Saamenmaalla. Saamelainen kulttuuriympäristö on kerroksellinen käsite, mikä sisältää arkeologiset löydöt, rakennusperinteen, kulttuurimaiseman ja perinnetiedon. Näitä kerroksia yhdistää henkinen perinne, jota ei voi tunnistaa, jos ei tunne saamelaista kulttuuria. Se on näkymätön osa saamelaista kulttuuriympäristöä, mikä välittyy suullisesti sukupolvelta toiselle ja sisältää kulttuuriin liittyviä arvoja ja uskomuksia. Kandidaatintyössäni tulkitsen, että Marja Helanderin teokset kuvaavat kerroksellista kulttuuriympäristöä monipuolisesti. Ne purkavat perinteisiä ihmiskeskeisiä käsityksiä pohjoisesta ja kulttuuriympäristöstä. Saamelaistaiteilijan valinnat ja kulttuurisidonnaiset kerrokset lisäävät teoksiin kulttuuriympäristön ulottuvuuksia, mitä ei mielestäni muuten olisi niistä tulkittavissa. Teoksissa esiintyvät elementit, eläinasuiset hahmot ja sijaintitiedot, viittaavat saamelaiseen henkiseen perinteeseen, joka on osa saamelaista kulttuuriympäristöä. Myös teoksissa, joissa kuvataan louhittua maisemaa, löysin saamelaisen kulttuuriympäristön kerroksia. Ne löytyivät tarkastelemalla niiden sijaintitietoja, jotka antoivat kuvan alueen kulttuurihistoriasta ja sen maankäytöstä

Politivoldsaken i Bergen - det endelige utfall

Kommentar til professor Kjell Inge Bjørvik i NTfK 1990, s. 13-29

Tværfaglighed – på vej mod at lykkes

Kommentar til Østergaard, Elmose, Bjørkelund og Stidsen: “Biologi og idræt – et funktionelt kompetenceudviklende tværfagligt samarbejde?”, MONA, 2018‑4. &nbsp

Biographies about Animals: Ideological Perspectives in two Biographies about the Chimpanzee Julius

Copyright © 2020 Author(s). This is an open access article distributed under the terms of the Creative Commons CC-BY-NC 4.0 License (https://creativecommons.org/licenses/by-nc/4.0/).I denne artikkelen ser jeg nærmere på hva som karakteriserer dyrebiografier, ved å nærlese Julius (1983) av Trygve B. Klingsheim og Alfred Fidjestøls biografi Som ein bror. Historia om sjimpansen Julius (2019). Nærlesingene viser hvordan dyrebiografiene formidler ideologiske perspektiver på forholdet mellom mennesker og andre dyr, og hvordan de aktualiserer spørsmål om hvorvidt det er mulig å forstå et dyrs adferd. Studien tar utgangspunkt i teori tilknyttet sakprosa for barn og unge (Sanders, 2018) og barne- og ungdomsbiografier (Goga, 2013b; 2015; 2018), ideologi i barnelitteraturen (Stephens, 1992; McCallum & Stephens, 2011) og animal studies (Björck, 2013; Berger, 1980).Abstract: The aim of this article is to examine animal biographies, by studying Julius (1983) by Trygve BJ. Klingsheim and Alfred Fidjestøl’s biography Som ein bror. Historia om sjimpansen Julius (2019). A close reading of the two biographies reveals a certain ideology about the relationship between animals and humans. Furthermore, animal biographies brings to life discussions about whether it is possible to understand the behaviour of animals. The study is based on theory aimed at non-fiction for children and adolescents (Sanders, 2018) and children’s biographies (Goga, 2013b; 2015; 2018), as well as theory on ideology in children’s literature (Stephens, 1992; McCallum & Stephens, 2011) and animal studies (Björck, 2013, Berger, 1980).publishedVersio

The war in Ukraine and food security in Eastern Europe

This dispatch outlines some of the immediate consequences and long-term challenges posed by the Ukraine war on food security and production systems in Eastern Europe. We draw particular attention to the food aid and provisioning realities around many million (and increasing) numbers of Ukrainian refugees, and the current lack of systemic, government-coordinated responses to the humanitarian crisis. Further, we outline the distinct forms of agriculture characterising Eastern Europe, notably, the short supply chains and farming networks that are socially and environmentally unique and valuable, and are a result of the persistence of smaller, family-led farms. However, these farms and farmers are facing increasingly difficult times as a result of inflation, rising fuel prices, rationing, climate stress, export bans, and now large numbers of refugees arriving to some already very poor rural areas. We highlight the need for these multiple stresses to be discussed together, for their consequences on food production in the short- and long-term, especially as the effects of the war extend beyond the region. These stresses include, in the immediate, a lack (and a lack of reliability) of state aid and infrastructures for refugee hosts and food aid organizations and, in the longer-term, persisting EU-policy and market pushes towards intensification that will greatly challenge the smallholder system in Eastern Europe