45 research outputs found
Eriytyvät kaupunkikoulut : Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erot, perheiden kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä
The differentiation of public schools and the growing popularity of school choice in Helsinki have become widely discussed issues in Finland marked by internationally acclaimed PISA-results during recent years. At the same time researchers have documented a noticeable growth in the spatial socioeconomic and ethnic segregation within the city. The aim of this doctoral thesis is to analyse the effects of growing spatial segregation to schools and study the mechanisms by which the differentiation of schools and individual pupils outcomes is connected to the changing socio-spatial structure of the city. The theoretical standpoint is one of the central questions in the field of urban geography: the way in which urban socio-spatial structure affects individuals and social processes.
The main research question is, whether internationally described processes of urban segregation and school segregation can be shown to operate also in the egalitarian Finnish context, and whether there are signals of neighbourhood effects or school effects within the neighbourhoods and schools of Helsinki. The quantitative research has been conducted through several individual research designs, which have been designed to focus on the key mechanisms linked to processes of segregation.
The research shows that the changing patterns of spatial socioeconomic and ethnic differentiation have a profound effect to the conditions in which the urban schools operate, especially through the differentiation of the schools student base. Similarly the schools reputation and popularity are connected to the socio-spatial characteristics of the neighbourhoods in ways which shape school choices and housing choices the made by educationally motivated families. One of the key observations is that the rejection of schools in relatively disadvantaged neighbourhoods is particularly consistent.
The results provide evidence of processes of segregation in the neighbourhoods and schools in Helsinki, as well as suggest that there is a possibility of a trend of polarisation through the relative disadvantage and advantage of certain neighbourhoods and schools in the observed processes. The interconnected developments can affect both urban schools and neighbourhoods in the future, if the (un)popularity of certain schools influences not only the school choices, but also the housing choices of urban families.Helsinkiläisten peruskoulujen kansallisesti suuret erot ja oppilaiden kouluvalinnat ovat nousseet viime vuosina yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samanaikaisesti kaupunginosien väliset sosioekonomiset ja etniset erot ovat selvästi kasvaneet. Väitöstutkimuksessa tarkastellaan kaupunginosien eriytymisen vaikutuksia helsinkiläisten koulujen ja koululaisten näkökulmasta ja selvitetään, millaisin mekanismein koulujen eriytyminen kytkeytyy kaupungissa havaittuihin naapurustojen muutoksiin. Tutkimuksen ytimessä on oletus kaupunkisegregaatiosta etenevänä prosessina, jossa kouluilla voi olla merkittävä rooli alueellisena instituutiona.
Tärkein tutkimuskysymys on, näkyykö Suomessakin merkkejä kansainvälisesti kuvatuista, kaupunkien ja koulujen eriytymiseen liittyvistä itseään ruokkivista segregaatioprosesseista ja eroja edelleen kasvattavista vaikutuksista, kuten alue- ja kouluvaikutuksista. Tutkimuskysymystä on lähestytty useiden eri tutkimusasetelmien ja aineistojen kautta, tarkentaen mekanismien tarkastelua yksilöiden oppimistuloksiin liittyvien aluevaikutusten analyysiin ja kouluvalintojen mallintamiseen alueellisten väestömuuttujien avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että asuinalueiden kehityskulut vaikuttavat merkittävästi koulujen toimintaedellytyksiin ja oppimistuloksiin erityisesti koulun oppilaspohjan valikoitumisen kautta. Koulujen väliset toimintaympäristöjen ja tulosten erot ovatkin Helsingissä yhtä suuret kuin erot kaikkien Suomen kuntien välillä. Lisäksi koulujen maine ja suosio kiinnittyvät naapurustoihin tavalla, joka osaltaan ohjaa edelleen lapsiperheiden kouluvalintoja ja muuttopäätöksiä. Segregaatiokehityksen näkökulmasta erityisen merkittävä havainto on, että sosioekonomiselta rakenteeltaan heikoimpien alueiden koulujen torjunta näyttäytyy oppilaiden kouluvalinnoissa varsin säännönmukaisena.
Tulokset tukevat tulkintaa kaupunkikehitykseen liittyvästä segregaatioprosessista, jossa eriytyminen asuinalueilla ja kouluissa voi edetä tuottaen erojen kumulatiivista kasvua ääripäissä; yhtäällä suhteellisen laskun ja toisaalla nousun kautta. Kaupunkikehityksen ja koulujen välisestä yhteydestä muodostuva vastavuoroinen prosessi voikin vaikuttaa osaltaan paitsi koulujen, myös asuinalueiden tulevaan kehitykseen
Onko oppimistulokset valettu betoniin? : Tutkimus Helsingin kaupunkirakenteen ja peruskoulujen oppimistulosten välisestä yhteydestä ja kouluvalintojen vaikutuksista
The aim of this study is to find out how urban segregation is connected to the differentiation in educational outcomes in public schools. The connection between urban structure and educational outcomes is studied on both the primary and secondary school level. The secondary purpose of this study is to find out whether the free school choice policy introduced in the mid-1990's has an effect on the educational outcomes in secondary schools or on the observed relationship between the urban structure and educational outcomes.
The study is quantitative in nature, and the most important method used is statistical regression analysis. The educational outcome data ranging the years from 1999 to 2002 has been provided by the Finnish National Board of Education, and the data containing variables describing the social and physical structure of Helsinki has been provided by Statistics Finland and City of Helsinki Urban Facts.
The central observation is that there is a clear connection between urban segregation and differences in educational outcomes in public schools. With variables describing urban structure, it is possible to statistically explain up to 70 % of the variation in educational outcomes in the primary schools and 60 % of the variation in educational outcomes in the secondary schools. The most significant variables in relation to low educational outcomes in Helsinki are abundance of public housing, low educational status of the adult population and high numbers of immigrants in the school's catchment area. The regression model has been constructed using these variables.
The lower coefficient of determination in the educational outcomes of secondary schools is mostly due to the effects of secondary school choice. Studying the public school market revealed that students selecting a secondary school outside their local catchment area cause an increase in the variation of the educational outcomes between secondary schools. When the number of students selecting a school outside their local catchment area is taken into account in the regressional model, it is possible to explain up to 80 % of the variation in educational outcomes in the secondary schools in Helsinki.Tutkimuksessa tarkastellaan Helsingin kaupunkirakenteen ja peruskoulujen koulukohtaisten oppimistulosten yhteyttä sekä julkiskoulumarkkinoiden vaikutusta yläasteiden tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten kaupungin alueellinen eriytyminen kytkeytyy oppimistulosten eriytymiseen koulujen välillä. Kaupunkirakenteen ja oppimistulosten yhteyttä on tarkasteltu sekä ala-asteen että yläasteen koulujen osalta. Toisena tavoitteena on ollut selvittää, kuinka muun kuin oman asuinalueensa yläasteen valitsevien oppilaiden kouluvalinnat vaikuttavat kaupunkirakenteen ja yläasteiden oppimistulosten väliseen yhteyteen sekä oppimistulosten eroihin yläasteen koulujen välillä.
Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen, ja tärkeimpänä tutkimusmenetelmänä on tilastollinen regressioanalyysi. Tutkimusaineistoina on käytetty Opetushallituksen vuosien 1999 ja 2002 välillä keräämiä oppimistulosaineistoja sekä Tilastokeskuksen ja Helsingin kaupungin tietokeskuksen kaupunkirakennetta kuvaavia aineistoja.
Keskeinen havainto on, että peruskoulujen oppimistulosten ja oppilaaksiottoalueiden kaupunkirakenteen välillä on selvä yhteys. Kaupunkirakennetta kuvaavien muuttujien avulla voidaan tilastollisesti selittää jopa 70 % ala-asteiden ja noin 60 % yläasteiden oppimistulosten vaihtelusta. Tärkeimmiksi oppimistuloksia tilastollisesti selittäviksi muuttujiksi valikoituivat oppimistuloksiin negatiivisesti korreloivat sosiaalinen asuntotuotannon, matalasti koulutetun aikuisväestön sekä maahanmuuttajien osuus peruskoulun oppilaaksiottoalueella.
Yläasteiden oppimistulosten matalampi selitysosuus liittyy kouluvalintojen vaikutuksiin. Kouluvalintojen tarkastelut osoittavat, että muun kuin oman lähikoulunsa yläasteelle siirtyessään valitsevat oppilaat aiheuttavat koulujen välisten oppimistulosten erojen kasvua ja heikentävät oppimistulosten ja kaupunkirakenteen välistä yhteyttä. Kun yläasteiden oppimistulosten tilastollisessa selittämisessä otetaan huomioon koulun oman oppilaaksiottoalueensa ulkopuolelta vastaanottama oppilasmäärä, tilastollinen selitysosuus oppimistulosten vaihtelusta nousee 80 prosenttiin
Oppilaat muuttomatkalla: Koulujen oppilasalueiden segregaatio ja kaupunkilaisperheiden muuttopäätökset
Socio-spatial segregation has been recognised as an important factor affecting school segregation and educational attainment in urban schools. As urban populations grow and socio-spatial segregation has become a pressing issue in many contexts, a more sophisticated understanding of the interconnections between spatial and school segregation is needed, including the role of school catchment areas as a possible mediating factor. In our article, we focus on the two-way relationship between urban residential mobility and catchment area segregation in Helsinki, Finland. Using fine-grain statistical data we analyse how the long-term changes in spatial segregation have changed catchment area populations and how residential mobility of families with children is, in turn, related to catchment area composition. The analysis focuses on the majority population whose residential choices typically have the strongest impact on segregation patterns in cities. Our main finding is that there is a systematic relationship between socio-spatial segregation and catchment area differentiation, where the disadvantaged areas are consistently left behind in the general socio-economic development. Even though the institutional school quality is high throughout the city, the residential choices of families with children feed into the self-perpetuating cycles of segregation, as the most disadvantaged areas are rejected and privileged areas favoured in mobility patterns. The results highlight the need for urban educational policies with a high sensitivity to the persistent socio-spatial inequalities shaping educational opportunities.Peer reviewe
‘Notorious Schools’ in ‘Notorious Places’? : Exploring the Connectedness of Urban and Educational Segregation
While the statistical link between residential and school segregation is well-demonstrated, in-depth knowledge of the processes or mediating mechanisms which affect the interconnectedness of the two phenomena is still limited. By focusing on well-functioning schools in disadvantaged neighbourhoods, our article seeks to scrutinise whether reputation can be one of the key mediators of the connection between residential and school segregation. Our study combines qualitative ethnographic interviews from four (pre-)primary schools with quantitative segregation measures in four urban neighbourhoods in the Finnish capital city of Helsinki to understand the connections between lived experiences and socio-spatial segregation. The results show that there appears to be a clear link between neighbourhood and school reputation, as schools in disadvantaged neighbourhoods are strongly viewed through the perceptions attached to the place. Despite the case schools' excellent institutional quality and high overall performance in educational outcomes, there is a consistent pattern of the schools struggling with negative views about the neighbourhoods, which seep into the schools' reputation. Since school reputation is one of the central drivers of school choices and is also linked to residential choices, the close connection between neighbourhood and school reputation may feed into vicious circles of segregation operating through schools. The results highlight the need for integrated urban policies that are sensitive to issues concerning school reputation and support the confidence and identity of pupils, reaching beyond simply ensuring the institutional quality of schools.Peer reviewe
Educational equity, social and spatial segregation and opportunities for targeted support : Jämlikhet inom utbildningen, regional och social differentiering och möjligheterna med positiv särbehandling
Selvityksessä tarkastellaan suomalaisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tasa-arvotilannetta erityisesti sosiaalisten ja alueellisten jakojen tuottamien haasteiden näkökulmasta. Selvityksessä kartoitetaan myös varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen tukimahdollisuuksia. Keskeinen tulos on, että yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen haastaa perusopetus- ja varhaiskasvatusjärjestelmän sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu tavalla, joka heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Suuri osa erityisessä riskissä olevista kouluista sijaitsee isojen kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa. Varhaiskasvatuksessa näkyy sama eriytymisen dynamiikka, joka heijastuu lasten tasa-arvon lähtökohtiin näiden siirtyessä perusopetukseen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat institutionaalisen laadun vakaus ja edelleen maltillisena näyttäytyvä eriytyminen. Järjestelmällämme on hyvät edellytykset panostaa tasa-arvon tukeen erityisesti myönteisen erityiskohtelun resursoinnin sekä yli sektorirajojen toteutettavan yhteistyön malleilla.Selvityksessä tarkastellaan suomalaisen peruskoulun ja varhaiskasvatuksen tasa-arvotilannetta erityisesti sosiaalisten ja alueellisten jakojen tuottamien haasteiden näkökulmasta. Selvityksessä kartoitetaan myös varhaiskasvatusyksiköiden ja peruskoulujen tukimahdollisuuksia. Keskeinen tulos on, että yhteiskunnan lisääntynyt sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen haastaa perusopetus- ja varhaiskasvatusjärjestelmän sekä paikallisella että kansallisella tasolla. Perusopetuksen osalta erityisen huolestuttavana signaalina on ollut osaamiserojen kasvu sekä oppilaiden että koulujen välillä. Alueellisen sosioekonomisen ja etnisen segregaation vaikutuksesta koulutuksellinen huono-osaisuus alueellistuu tavalla, joka heikentää maantieteellisesti ja sosiaalisesti syrjään jäävien peruskoulujen edellytyksiä saavuttaa hyviä oppimistuloksia. Suuri osa erityisessä riskissä olevista kouluista sijaitsee isojen kaupunkien huono-osaistuneissa naapurustoissa. Varhaiskasvatuksessa näkyy sama eriytymisen dynamiikka, joka heijastuu lasten tasa-arvon lähtökohtiin näiden siirtyessä perusopetukseen. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat institutionaalisen laadun vakaus ja edelleen maltillisena näyttäytyvä eriytyminen. Järjestelmällämme on hyvät edellytykset panostaa tasa-arvon tukeen erityisesti myönteisen erityiskohtelun resursoinnin sekä yli sektorirajojen toteutettavan yhteistyön malleilla
Understanding the effects of school catchment areas and households with children in ethnic residential segregation
Households with children have been suggested to play a key role in ethnic residential segregation. One possible mechanism is that school district boundaries affect their segregation patterns, but direct evidence on this is scarce. This study investigates the role of school catchment areas for ethnic residential segregation among different types of households in the city of Helsinki, Finland, using individual-level register-based data covering the complete population of the city between 2005 and 2014. The analyses consist of three steps: a description of ethnic segregation among different types of households with segregation indices, an analysis of mobility flows between school catchment areas, and a boundary discontinuity analysis of the causal effects of the boundaries of catchment areas on the mobility of different types of Finnish-origin households. The analyses show that ethnic segregation is stronger among households with children than among childless households and the residential mobility of higher-income Finnish-origin households with children is particularly affected by the school catchment area boundaries.Peer reviewe