Syllable weight and tone in Mara Bantu languages

Peer reviewe

Kami 36

Peer reviewe

A systematic review of mathematics interventions for primary school students with intellectual disabilities

doi: 10.1080/08856257.2021.1943268ABSTRACTThis systematic review investigates the characteristics of effective mathematics interventions for students with intellectual disabilities (ID) age 5 to 12, focusing on early numeracy, arithmetic, and arithmetical problem solving skills. Twenty studies from 2008?2020 were reviewed: 17 had a single-subject design and three a group-comparison design. The studies included a total of 135 students with ID. Consistent with previous studies, the analysis showed that interventions with systematic and explicit instruction with feedback and the use of manipulatives are effective instructional approaches and strategies for students with ID. This study reveals that effective interventions are well-structured, high intensity learning sequences adapted to the students? achievement level. The intensity of an intervention requires careful consideration of the number of intervention sessions per week and their duration. Further studies should investigate which instructional strategy is most effective for each type of skill and the optimum intensity of interventions.This systematic review investigates the characteristics of effective mathematics interventions for students with intellectual disabilities (ID) age 5 to 12, focusing on early numeracy, arithmetic, and arithmetical problem solving skills. Twenty studies from 2008-2020 were reviewed: 17 had a single-subject design and three a group-comparison design. The studies included a total of 135 students with ID. Consistent with previous studies, the analysis showed that interventions with systematic and explicit instruction with feedback and the use of manipulatives are effective instructional approaches and strategies for students with ID. This study reveals that effective interventions are well-structured, high intensity learning sequences adapted to the students' achievement level. The intensity of an intervention requires careful consideration of the number of intervention sessions per week and their duration. Further studies should investigate which instructional strategy is most effective for each type of skill and the optimum intensity of interventions.Peer reviewe

Counting skills intervention for low-performing first graders

Peer reviewe

The association between physical activity during preschool hours and early numeracy

Previous findings suggest positive association between physical activity (PA) and children's cognitive outcomes. Early numeracy (EN) refers to young children’s mathematical proficiency, including relational and counting skills. EN has been shown to strongly predict later mathematical and academic achievements. Previous research has mainly focused on school-age children; however, research in early ages is scarce. No previous studies have used device-based measurement of PA with an individual test of EN to understand the associations between preschool PA and EN. The study investigated the relationship between PA during preschool hours and EN in 4-5-year-old children (N = 95, Mage = 4.6). PA was measured during 5 consecutive preschool days using hip-worn accelerometers, while EN was assessed using the Finnish Early Numeracy Test. Results revealed no significant correlation between preschool PA level and EN. Furthermore, latent profile analyses identified three profiles with high, medium, and low PA, whereas EN did not significantly differ among the profiles. While the results showed significantly different amounts of PA among children during preschool, the current study suggests no direct relation between preschool PA and EN

Mathematical learning difficulties – snapshots of current European research

Peer reviewe

The impact of teacher characteristics on educational differentiation practices in lower secondary mathematics instruction

This study aimed to investigate how teachers’ certification status, experience in instruction, and teachers’ efficacy beliefs for teaching lower secondary students in mathematics are related to differentiated instruction practices. A total of 42 mathematics teachers and 27 special education teachers answered an electronic questionnaire regarding mathematics teaching efficacy beliefs and their frequency of use of differentiation practices. The results indicated that teachers’ efficacy beliefs were related to differentiation in content, flexible examination models, homework support, and co-teaching. Neither certification status nor teacher experience in instruction was related to the frequency of use of differentiation practices. As teacher efficacy beliefs seem to have an effect on the use of differentiation practices, and especially on co-teaching, it should be important for teacher education to focus on developing pre-service teachers’ efficacy beliefs as well as implementing a strong collaboration between different teacher groups.Peer reviewe

Investigating RightStart Mathematics Kindergarten Instruction in Finland

Peer reviewe

Luokanopettajien draaman käyttö opetuksessa ja minäpystyvyys draaman opetuskäytössä

Tässä tutkimuksessa tutkittiin, millä tavoilla ja kuinka usein luokanopettajat käyttävät draamaa omassa opetuksessaan. Tähän liittyen selvitettiin myös, miten heidän draaman käyttönsä on muuttunut ajan myötä, ja mistä he saavat ideoita draaman käyttöön opetuksessa. Lisäksi tutkittiin, millaisia ovat opettajien mielestä draaman hyödyt sekä draamatyöskentelyn onnistumiseen ja epäonnistumiseen vaikuttavat tekijät. Tutkimuksessa selvitettiin myös opettajien minäpystyvyyttä draaman opetuskäytössä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimukseen osallistui seitsemän luokanopettajaa, jotka kaikki käyttivät draamaa opetuksessaan. Heistä neljä oli suorittanut draamakasvatuksen opintoja. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ja sen analyysissä käytettiin soveltuvin osin sekä aineistolähtöistä että teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Lähes kaikki opettajat käyttivät draamaa opetuksessaan viikoittain, ja suosituimpia draamatyötapoja olivat erilaiset näytelmät ja pienet draamaharjoitukset. Draamakasvatusopintoja suorittaneet käyttivät myös vaativampia työtapoja. Draamaa käytettiin oppiaineista eniten suomen kielessä ja uskonnossa, ja lisäksi sitä käytettiin paljon hyvinvointitaitojen opettamiseen. Yleisin draaman käytössä ajan myötä tapahtunut muutos oli sen monipuolistuminen, ja eniten ideoita draaman käyttöön saatiin opinnoista ja erilaisista koulutuksista sekä keksittiin itse. Draamalla koettiin olevan paljon hyötyjä sekä monipuolisena, konkretisoivana ja motivoivana opetusmenetelmänä että oppilaiden hyvinvoinnin ja rohkeuden kasvattajana. Draamatyöskentelyn onnistumiseen vaikuttivat eniten hyvä ryhmän tuntemus ja turvallinen ilmapiiri, kun taas huono suunnittelu ja opettajan taitojen ja rohkeuden puute aiheuttivat haastateltavien mukaan eniten epäonnistumisia. Kaikkien opettajien minäpystyvyys draaman opetuskäytössä oli hyvä tai erinomainen. Erinomaiseen minäpystyvyyteen oli yhteydessä draamakasvatusopintojen käyminen ja pidempi työkokemus luokanopettajana. Tämä tutkimus antoi pienen katsauksen siihen, millaista luokanopettajien draaman käyttö tänä päivänä on. Draamakasvatusopintojen käyminen oli yhteydessä erinomaiseen minäpystyvyyteen ja draaman käytön monipuolistumiseen, ja ne tarjosivat paljon ideoita draaman käyttöön. Opettajille voitaisiin siis suositella draamakasvatusopintojen käymistä, mikäli he haluavat parantaa draaman käyttöä omassa opetuksessaan