Wood extractives of Finnish pine, spruce and birch – availability and optimal sources of compounds

Forest-based biomass is one of the main sources of energy and feedstock for industrial production of bio-materials, bio-chemicals, bio-fuels, and other novel bio-refinery products in Finland. Apart from its main chemical constituents (cellulose, hemicellulose and lignin), wood also contains a wide variety of low molecular mass compounds known as extractives. These compounds can be separated from insoluble wood constituents by simple solvent extraction using polar or non-polar solvents. The aim of enhancing efficiency in the utilization of feedstock through product diversification and improved recovery has led to an increased interest in studying individual chemical components of wood. In particular, extractive compounds provide potential functionalities for several types of industrial chemicals and well-being and health products for consumers. The extractives content within a tree and between trees in the same stand is not uniform and may also vary according to the age of the trees, the season, the site and provenance. Differences in the amounts of extractives from one geographic location to the next can be found, but the differ-ences between plots and parts of a single tree are clearer. The effects of different factors (e.g. location, the part of the tree, age, the site type, time of har-vesting, or storage time) on the quantity of extractives have been well studied, but no review sum-marizing the effects of the aforementioned parameters on individual extractive compounds exists. A comprehensive review (or a set of more detailed summaries)concerning the extractive compositions of the overall tree biomass (incl. not only the stem, but also the bark, foliage, and stump-root sys-tem) of most common Finnish industrial wood species has not been available until now. Often scien-tific articles are concentrated on studying certain parts of trees, while some examine the geographic origins or site, or they might focus on even more specific issues such as certain groups of compounds in certain parts of the tree. In addition, the study material in some studies is very limited. In this re-port the results of the studies on extractives of Norway spruce, Scots pine, and silver and white birch have been summarized to facilitate the identification of the best suitable biomass assortments for sourcing future biorefineries and their production lines. Metsäbiomassa on yksi biomateriaalien, biokemikaalien ja muiden uusien biotuotteiden sekä bio-energian pääraaka-aineista. Pääosa metsäbiomassasta koostuu erilaisesta puuaineksesta. Puussa on sen pääkomponenttien (selluloosa, hemiselluloosa ja ligniini) lisäksi erilaisia pienimolekyylisiä uuteai-neita, jotka voidaan nimensä mukaisesti erottaa puusta uuttamalla. Nykyisin metsäbiomassan hyö-dyntämisastetta pyritään kasvattamaan ja käyttöä monipuolistamaan, minkä vuoksi yksittäisiin uu-teaineyhdisteisiin kohdistuva kiinnostus lisääntyy. Näitä uuteaineyhdisteitä voidaan hyödyntää erityi-sesti lähtöaineina hyvinvointi- ja terveystuotteiden ja erilaisten teollisuuskemikaalien valmistuksessa. Uuteaineiden koostumus ja määrä puun sisällä ja puuyksilöiden välillä vaihtelee runsaasti, ja li-säksi puun ikä, korjuuajankohta, geneettinen alkuperä ja kasvupaikka vaikuttavat uuteaineiden mää-rään. Uuteaineiden määrä vaihtelee maantieteellisen sijainnin mukaan, mutta erot ovat paljon sel-vemmät puun eri osien välillä ja yksittäisten metsikköjen välillä. Eri tekijöiden vaikutusta uuteaineiden määrään on tutkittu paljon, mutta yhteenvetoa näiden tekijöi-den vaikutuksesta ei ole tehty. Kattavia tai yksityiskohtaisia yhteenvetoja koskien uuteaineiden mää-riä puun eri osissa (ei vain runkopuussa, vaan myös kuoressa, lehvästössä, kantopuussa ja juurissa) ei ole tehty yleisimmillä suomalaisilla puulajeilla. Tieteelliset artikkelit ovat usein keskittyneet tiettyyn puun osaan, tai yhteen tiettyyn yhdisteryhmään tietyssä osassa puuta. Lisäksi tutkitut aineistot ovat olleet usein pieniä. Tämä raportti on yhteenveto kuusen, männyn ja koivun uuteaineiden tutkimustu-loksista. Sen tulosten toivotaan edesauttavan biojalostukseen ja sen prosesseihin parhaiten soveltu-vien biomassaositteiden tunnistamisessa.201

Alueellinen metsähaketase vuonna 2030

201

The way forward: Management and policy actions

Non peer reviewe

Regional balance of forest chip supply and demand in Finland in 2030

201

Joint demonstration of the large nine axle chip truck-trailer unit and the hybrid chipper

Luken kirjat, raportit, oppaat ja esitteet. INFRES, Demoreport 17 - D4.5European Commission FP7 programme. INFRES – Innovative and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU (311881)201

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla : Tehostettu palveluasuminen Tampereella

Tehostetun palveluasumisen tuotteistus on jatkoa Tampereen kaupungin laitoshoidon tuotteistukselle (Heikkilä ym. 2013). Tehostetun palveluasumisen tuotteistuksen lähtökohtana oli aikaisemmassa tuotteistushankkeessa käytetty tuotteistusprosessi ja RUG-III LTC/34-luokituksen pohjalle muodostetut kuusi palvelutuotetta. Tässä raportissa esitetty tuotteistus on kehitetty Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut - tilaajaryhmän, viiden tehostetun palveluasumisen yksikön ja Koukkuniemen vanhainkodin kahden pilottiosaston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhteistyönä. Erilaiset palveluympäristöt ja kustannustasot laitoshoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa vaikuttivat siihen, että tehostetun palveluasumisen tuotteistushankkeessa tehtiin palvelutuotekuvaukset kuudelle tuotteelle ja laskettiin palvelutuotteille hintataulukko tehostettuun palveluasumiseen. Raportissa kuvattua tuotteistusprosessia voidaan hyödyntää muissa kunnissa, jotka käyttävät RAI-järjestelmää. Ikäihmisten palvelujen tuotteistaminen aloitettiin laitoshoidosta, jatkettiin tehostettuun palveluasumiseen ja seuraavaksi on vuorossa kotihoidon tuotteistus. Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelut tilaajaryhmän tavoitteena on saada yhtenäisen tuotteistuksen avulla työväline vanhuspalvelujen strategiseen johtamiseen ja hoitoketjujen sujuvoittamiseen

Asiakasryhmittelyyn pohjautuva tuotteistus RUG-III LTC/34-luokituksen avulla - Tampereen kaupungin laitoshoito

Ikäihmisten palvelujen sujuva hankinta edellyttää palvelujen tuotteistamista sellaiseen muotoon, jota voidaan käyttää tilaajan ja tuottajan välisissä palvelusopimuksissa ja sopimusneuvotteluissa. Tässä raportissa esitetään kuusi ikäihmisten palveluihin soveltuvaa palvelutuotetta, jotka kuvaavat asiakkaan ensisijaisen avuntarpeen ja miten avun tarpeeseen voidaan vastata. Palvelutuotteille on laskettu hintataulukot vanhainkotihoitoon ja sairaalahoitoon Tampereen kaupungissa. Esitelty tuotteistus on kehitetty Tampereen kaupungin laitoshoidon Ikäihmisten palvelut -tilaajaryhmän ja Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Raportissa kuvattua tuotteistusprosessia ja kehitettyjä palvelutuotteita voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa, jotka käyttävät RAI-järjestelmää. Laitoshoidon tuotteistus on sovellettavissa tehostetun palveluasumisen palveluiden tuotteistamiseen