We shall not practice to endure : a pilot study on four horses’ behavior and heart rate during various forms of horse-assisted interventions

Att hästar har hjälp människor att må bättre har länge varit känt. Under de senaste årtiondena har hästar mer och mer börjat användas som ett hjälpmedel i terapi. I och med den ökade användningen av hästarna och den hela tiden utvecklande synen på välfärd, uppkommer frågor kring hästens välfärd i dessa terapisammanhang. Hästar kan påverkas negativt av stressade och nervösa personer. På grund av detta har terapihästar utpekats att vara större i större risk att utsättas för bristande välfärd. Syftet med denna studie var att undersöka hur hästarna i terapisammanhanget på Humlamaden upplevde sin situation emotionellt. De olika momenten som undersöktes var ”Avslappning på hästrygg”, ”Mindful ridning” och ”Tuggande i box”. För att uppnå syftet undersöktes beteende och hjärtfrekvens på gårdens fyra terapihästar under de olika terapimomenten. Hästarna fungerade som sina egna kontroller och terapisituationer jämfördes med antingen att hästarna fick vara själva eller ridna av vana ryttare. Hjärtfrekvensen mättes innan, under och efter de olika momenten och observation för beteende gjordes under tiden för terapi och under kontrollmomenten. Resultaten är ett medelvärde av hjärtfrekvens och utförda beteenden. Ingen signifikans gick att räkna ut av resultatet på grund av för lite data. Utförda beteenden skilde sig inte åt under ”Avslappning på hästrygg” och ”Tuggade i box” jämfört med dess kontroll. Under ”Mindful ridning” utfördes svischande av svans och öron bak mer ofta under terapiridning. Ingen hjärtfrekvensökning som indikerar psykologisk stress kunde ses under ”Avslappning på hästrygg” eller ”Mindful ridning”. Dock sågs en höjning av hjärtfrekvens hos ponnyerna i slutet av momentet ”Tuggande i box”. Det är för studien oklart vad denna höjning beror på. Vidare studier angående hästarnas beteende under terapiridningen och höjningen av ponnyernas hjärtfrekvenshöjning i ”Tuggande i box” är av intresse för att kunna dra korrekta slutsatser. I övrigt finns inget som i studien som tyder på att hästarna skulle uppleva terapin stressande. Det finns heller inget som tyder på att hästarna istället upplever den positiv. Förhoppningen är att denna pilotstudie kan ge en inblick i situationen för dessa hästar och vara vägledande för vidare forskning.It has been known, for a long time, that horses have the ability to make people feel better. In recent decades, horses used in therapy has increased rapidly. And with the increased use of horses and the constantly evolving view of welfare, questions about the welfare for the "therapy horses" arise. Horses can be negatively affected by stressed and nervous people. Because of this, therapy horses have been named to be at greater risk of being exposed to inadequate welfare. The purpose of this study was to investigate how the horses in the therapy context at Humlamaden experienced their situation emotionally. The various elements that were examined were "Relaxation on horseback", "Mindful riding" and "Chewing in box". To achieve the purpose, the behavior and heart rate of the farm's four therapy horses were examined during the various therapy sessions. The horses acted as their own controls. The heart rate was measured within, during and after the various steps, and observation of behavior was made during therapy and control situations. The results are a mean value of heart rate and behaviors performed. No significance could be calculated from the result due to too little data. Performed behaviors did not differ during "Relaxation on horseback" and "Chewed in a box". During "Mindful riding", tail swishing and ears back was performed more often during therapy riding. No increase in heart rate indicating psychological stress could be seen under "Relaxation on horseback" or "Mindful riding". However, an increase in heart rate in the ponies was seen at the end of the session "Chewing in box". It is unclear to the study what this increase is due to. Further studies regarding the horse’s behavior during therapy riding and the increase in the ponies' heart rate during "Chewing in a box" are of interest to be able to draw correct conclusions. Otherwise, there is nothing in the study that indicates that the horses would experience the therapy stressful. There is also no indication that the horses instead experience it in a positive manner. Hopefully, this pilot study can provide an insight into the situations for these horses and be a guide for further research

Ekstrakorporaalse membraanoksügenisatsiooni rakendamine COVID-19-ga kaasneva kopsupõletikuga rasedatele patsientidele – ülevaade ja haigusjuhtude kirjeldus

Ekstrakorporaalne membraanoksügenisatsioon ehk EKMO on ravimeetod, millega toetatakse kriitilises seisundis patsientide vereringet ja/või gaasivahetust olukorras, kus raske südame- või hingamispuudulikkus ei ole muude intensiivravi võtetega ravitav. EKMO kasutamine hoogustus 21. sajandi algul seoses A-gripi puhangutega ning ka käesoleva COVID-19-pandeemia ajal on seda ravimeetodit laialdaselt kasutatud kõige raskemas seisundis patsientidel. Artiklis on kirjeldatud EKMO kasutamist kahel COVID19-ga kaasnenud kopsupõletikuga rasedal. Lisatud on kirjanduse ülevaade

Mürgistus sümpatomimeetikumidega – kirjanduse ülevaade ja haigusjuhtude kirjeldus

Amfetamiini, metamfetamiini ja 3,4-metüleendioksümetamfetamiini (MDMA) ehk ecstasy mürgistus avaldub kliiniliselt mürgistussündroomi – sümpatomimeetilise toksidroomina –, millele on iseloomulik tahhükardia, hüpertensioon, müdriaas, higistamine ja psühhomotoorne rahutus. Raskematel juhtudel võib kujuneda väljendunud hüpertermia ja hulgielundipuudulikkus. Sümpatomimeetilist toksidroomi võivad põhjustada üha kasvav hulk kasutusele tulevaid uusi sünteetilisi sümpatomimeetikume. Ravi aspektist ei ole niivõrd oluline konkreetse aine tuvastamine kui sümpatomimeetilise toksidroomi äratundmine ja sellepõhine käsitlus. Artiklis on kirjeldatud kahte fulminantse kuluga mürgistust sümpatomimeetikumidega. Lisatud on kirjanduse ülevaade

Are new animal welfare rules coming back to bite the Swedish pig producers?

Föreskrifterna för grishållning kom i december 2017 att ändras. Syftet med denna litteraturstudie är att reda ut varför en ny föreskrift tillkom och antogs, vad forskningen säger om tidig avvänjning och att återge debatten som följde. 10% av smågrisarna i en djuromgång får sedan dess avvänjas en vecka tidigare än innan, vid levnadsdag 21 istället för 28. Dock endast om elva extra krav är uppfyllda. Dessa nya förändringar har fått mycket uppmärksamhet och skapat såväl medial som politisk debatt. Jordbruksverket valde att göra dessa ändringar för att öka konkurrenskraften för svenska grisproducenter gentemot utländska. Detta med stöd från en pilotstudie som visade att tidig avvänjning kan leda till ökad produktion. De menar, med stöd från pilotstudien, att dessa nya ändringar kan göras utan att djurvälfärden blir lidande. Det är just djurvälfärden som ifrågasätts av de kritiska rösterna. Forskningen visar att den tidiga avvänjningen kommer att vara skadande för smågrisarna. De utsätts för en ökad risk att drabbas av gastrointestinala problem, ökad stress och försämrad tillväxt samt beteendestörningar. Det finns även forskning som ifrågasätter att denna tidigare avvänjning skulle leda till ökad produktion. Innan Jordbruksverket genomförde lagändringen skickades förslaget ut till flertalet remissinstanser. Majoriteten av dessa avströk förslaget, och trots detta genomfördes lagändringen. Detta blev således mycket omdebatterat av både i media och på politisk nivå. Sammanfattningsvis blir övertygelsen, precis som de flesta remissvar och kritiska röster, att detta kan komma att få negativa konsekvenser. Både smågrisarnas välfärd och grisproducenterna riskerat att drabbas negativt av den nya föreskriften. Det svenska mervärdet riskerar att försvagas och på så sätt riskerar de svenska grisproducenterna att genom denna nya föreskrift, bita sig i svansen.The Swedish Agriculture Agency amended the national regulations for animal keeping in December 2017. The purpose of this study is to sort out how and why the new regulations was adopted, what the science says about early weaning and to retell the public debate that followed. According to the new regulations, 10% of piglets in a stock of animals may be weaned a week earlier than previously, on day 21, instead of day 28. However, this is only allowed if eleven additional requirements are met. The new regulations regarding the weaning of piglets have received much attention and have created media and political debate. The Swedish Agriculture Agency claims that the new regulations will improve the competitiveness of Swedish pig producers vis-à-vis foreign producers. On the basis of a pilot study, they argue that the changes to the regulations will not impair animal welfare. The pilot study in question also showed that earlier weaning leads to increased production. Critical voices, on the other hand, claim that animal welfare is in jeopardy. Studies show that early weaning is harmful to piglets. They are at increased risk of having gastrointestinal problems, higher stress levels and impaired growth as well as behavioral disruptions. There is research that questions the fact that earlier weaning would lead to a rise in production. The Swedish Agriculture Agency carried out the change in legislation in spite of the fact that the majority of the consultation bodies opposed the change. And I believe, in accordance with most of the consultation bodies and critical voices raised, that the new regulations could have negative consequences for the welfare of piglets, and that Swedish pig producers run the risk of being adversely affected by the new regulations. The additional Swedish value risk being diminished, and, in that way, the new regulation might come back to bite the Swedish pig producers

Performance Testing of a Network Management System in Challenged Networks

Testattaessa sellaisten ohjelmistojen suorituskykyä, jotka viestivät tietoverkoissa, on tärkeää suorittaa testaus ympäristössä, jossa verkkoliikenteellä on samankaltaiset ominaisuudet kuin ohjelmiston kohdeympäristössä. Verkkoemulaatiota tarvitaan, sillä testauksen suorittaminen oikeassa kohdeverkossa on harvoin mahdollista. Tämän diplomityön tavoitteena oli kehittää usean samanaikaisen käyttäjän suorituskykytestausympäristö Tellabs 8000 Intelligent Network Manager - verkkohallintajärjestelmän testaukseen haasteellisessa verkossa. Tavoitteena oli myös suunnitella ja suorittaa testisuunnitelma haasteellisiin verkkoihin liittyen. Tämä suunnitelma perustui asiakkaiden verkkotopologioihin sekä Tellabsin suosituksiin. Diplomityöhön liittyvät testit antoivat tietoa Tellabs 8000 Intelligent Network Manager -verkkohallintajärjestelmän suorituskyvystä haasteellisessa verkossa. Työssä myös kuvataan suorituskykytestauksen, verkkoemulaattorin ja testiympäristön suunnitteluvaiheita.When testing the performance of software that relies on network communication, it is crucial to do the testing in an environment which has similar network characteristics as the target environment. Often using real production networks for testing is not a viable option and network emulation is required. In this thesis a multiuser performance testing environment has been created for the Tellabs 8000 Intelligent Network Manager. Also a test plan was created and executed based on customer cases and Tellabs recommendations. The tests related to this thesis gave insight on the performance of the Tellabs 8000 Intelligent Network Manager in impaired networks and on the design. This thesis also describes the design process of the testing environment and the tools related to the performance testing and network emulation

Suomi–ruotsi-neuroverkkokääntimen räätälöinti Suomen Pankin vuosikertomuksen kääntämisen tueksi

Konekääntäminen on viime vuosina saanut yhä enemmän jalansijaa niin yhteiskunnassa yleisesti kuin ammattikääntäjienkin työssä. Tämä johtuu suurelta osin merkittävistä parannuksista konekäännösten laadussa, jonka on sanottu jo vastaavan ihmiskääntäjien tuottamaa laatua. Pintapuolisesti sujuvissa konekäännöksissä on kuitenkin usein vielä paljon parannettavaa. Nykyisellään tehokkaimmat syväoppiviin neuroverkkoihin perustuvat konekääntimet pitää räätälöidä, eli kouluttaa erikoiskielen lähtöteksteillä ja käännöksillä, jotta ne oppivat käyttämään vakiintuneita vastineita ja ilmaisutapoja. Tutkielma käsittelee OPUS-CAT-neuroverkkokääntimen räätälöintiä Suomen Pankin vuosien 2019 ja 2020 vuosikertomuksilla ja niiden käännöksillä sekä vertaillaan Suomen Pankin vuosikertomuksen 2021 ruotsinnosta räätälöidyllä konekääntimellä tuotettuun ruotsinnokseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten räätälöinti vaikuttaa konekäännökseen, kuinka konekäännin suoriutuu niistä vuosikertomuksen osista, joita ei löydy käännösmuistista, ja kuinka työlästä konekääntimen koulutus on. Tutkielman teorialuvussa käydään läpi käännösmuistien käyttöä, konekääntämisen historiaa ja viime vuosien kehitystä, konekäännösten laadunarviointia sekä neuroverkkokääntimen räätälöintiä yleisesti. Aineisto- ja menetelmäluvussa esitellään Suomen Pankin vuosikertomusta, vuosikertomusta tekstityyppinä sekä OPUS-CATin räätälöinnin työvaiheita. Lisäksi luvussa esitellään tutkielmassa käytettyä konekäännösten automaattista arviointimittaria (BLEU), manuaalisen arvioinnin pohjaksi muodostettua virheluokittelua sekä valittujen arviointitapojen soveltamista. Analyysin pohjalta voi todeta, että rajallisellakin aineistolla räätälöinti parantaa OPUS-CATilla tuotettujen konekäännösten ja Suomen Pankin kielipalveluiden tuottaman käännöksen vastaavuutta merkittävästi. Toisaalta analyysi osoittaa myös, että koulutusaineiston rajallisuus tulee vastaan jo yhdestä vuosikertomuksesta kerätyn kaksikielisen aineiston jälkeen, sillä konekäännösmallin jatkoräätälöinti toisesta vuosikertomuksesta kerätyllä aineistoilla ei enää paranna vastaavuutta suuresti. Työprosessin kuvauksesta käy myös ilmi, että OPUS-CAT-neuroverkkokääntimen räätälöinti on helppoa eikä vaadi suurta teknistä perehtyneisyyttä. Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että räätälöinnin optimoimiseksi aineiston keräys tulisi mahdollisuuksien mukaan ulottaa myös muihin keskuspankin julkaisuihin. Koska OPUS-CATin räätälöinnin voi kuitenkin tehdä suoraan käännösmuistiohjelmasta tuodulla tmx-tiedostolla, pelkällä edeltävän vuoden vuosikertomuksen käännökselläkin saa nopeasti ja helposti hyviä tuloksia

Correlation of symptom clusters of schizophrenia with absolute powers of main frequency bands in quantitative EEG

BACKGROUND: Research of QEEG activity power spectra has shown intriguing results in patients with schizophrenia. Different symptom clusters have been correlated to QEEG frequency bands. The findings have been to some extent inconsistent. Replication of the findings of previous research is thus an important task. In the current study we investigated the correlations between the absolute powers of delta, theta, alpha, and beta frequency bands over the fronto-central scalp area (FC) with the PANSS subscales and the Liddle's factors in 16 patients with schizophrenia. The authors hypothesised a priori the correlations reported by Harris et al (1999) of PANSS negative subscale with delta power, Liddle's psychomotor poverty with delta and beta powers, disorganisation with delta power and reality distortion with alpha power on the midline FC. METHODS: The sample consisted of 16 patients with chronic schizophrenia considered as having insufficient clinical response to conventional antipsychotic treatment and evidencing a relapse. The correlations between quantitative electroencephalography (QEEG) absolute powers of delta (1.5–3.0 Hz), theta (3.0–7.5 Hz), alpha (7.5–12.5 Hz), and beta (12.5–20.0 Hz) frequency bands over the fronto-central scalp area (FC) with PANSS subscales and Liddle's factors (reality distortion, disorganisation, psychomotor poverty) were investigated. RESULTS: Significant positive correlations were found between the beta and psychomotor poverty (p < 0.05). Trends towards positive correlations (p < 0.1) were observed between delta and PANSS negative subscale and psychomotor poverty. Alpha did not correlate with reality distortion and delta did not correlate with disorganisation. Post hoc analysis revealed correlations of the same magnitude between beta and psychopathology generally over FC. CONCLUSION: The a priori hypothesis was partly supported by the correlation of the beta and psychomotor poverty. Liddle's factors showed correlations of the same magnitude with PANSS subscales. Supplementary analysis showed beta frequency correlating non-specifically over FC with a wide range of psychiatric symptomatology in patients with schizophrenia having a relapse

IL-10 underlies distinct susceptibility of BALB/c and C57BL/6 mice to Mycobacterium avium infection and influences efficacy of antibiotic therapy

Increased production of IL-10 has been frequently associated with augmented susceptibility to infection. However, the correlation between IL-10 activity and susceptibility to mycobacterial infection is still uncertain. Although studies using transgenic mice overexpressing IL-10 consistently showed an increased susceptibility to mycobacterial infection, experimental approaches in which IL-10 activity was reduced or abrogated originated inconclusive data. We show here that this controversy might be due to the mouse strains used in the various experimental procedures. Our results show that BALB/c mice are more susceptible than C57BL/6 to Mycobacterium avium infection. This increased susceptibility of BALB/c mice is, to a great extent, due to distinct activity of IL-10 between the two mouse strains. In accordance, reduction of IL-10 activity through the administration of anti-IL-10R mAb, or the absence of IL-10 as studied in IL-10 knockout mice, clearly decreased the susceptibility of BALB/c mice to M. avium but had a less obvious effect in C57BL/6 mice. Moreover, abrogation of IL-10 activity in infected BALB/c mice increased the efficacy of antimycobacterial therapy, whereas for the C57BL/6 mice it produced no effect. These observations show that the activity of IL-10 in response to the same mycobacterial stimulus influences not only the susceptibility to infection but also the efficacy of antimycobacterial therapy. This should now be considered in the context of human response to mycobacterial infection, particularly as a possible strategy to improve treatment against infections by mycobacteria