Determinants of transition from partial to full disability pension: a register study from Finland

Aims: This study explored the rate of transition from partial to full disability pension (DP) and aimed to determine whether age, sex, education, employment status, employment sector, pension type and medical cause of disability were associated with transition to full DP during a four-year follow-up. Methods: We used register data, including a 70% random sample of partial disability pensioners aged 20–58 at the time that their partial DP started in 2010 or 2011 (N=5277). Competing risk analysis was used to estimate sub-hazard ratios (SHR) and their 95% confidence intervals (CI) for full DP. Results: One third of partial disability pensioners transitioned to full DP during the four-year follow-up. More than half (52%) continued on partial DP, and 15% were in some other state. Men, older people, those with low education levels, those whose pension was granted until further notice and those whose pension was due to mental disorders (MD) proceeded to full DP more often than others. The SHR for full DP was 1.62 (95% CI 1.43–1.83) among partial disability pensioners with MD and 1.15 (95% CI 1.02–1.28) among partial disability pensioners with other diseases compared to those whose pension was granted due to musculoskeletal diseases. Conclusions: Partial DP is a relatively stable state, and moving to full DP is relatively rare. However, male sex, older age, low education level, a pension granted until further notice and partial DP due to MD are important risk factors for full DP. The risk factors for ending up on full DP varies by diagnosis and pension type

Osa-aikaeläkeläisten työ ja tulot: kuvaus rekisteriaineistojen valossa

Selvityksessä tarkastellaan vuosina 1987–1998 osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä henkilöitä, heidän työssäkäyntiään ja tulotasoaan ennen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä. Muutokset osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden valtionveronalaisissa tuloissa ovat tarkasteluvuosina olleet pieniä. Pienituloisten osuuksissa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia, suurempituloisten tulot kasvoivat vuoteen 1995, jonka jälkeen kasvu tasoittui. Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden tulot olivat suuremmat kuin samanikäisten, edelleen työssä jatkavien tulot. Vielä suurempi ero oli osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tuloissa, osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden tulot olivat kolmanneksen suuremmat kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden tulot. Julkaisu kuuluu vuonna 2004 päättyneeseen Monisteita-julkaisusarjaan, joka korvattiin Keskustelualoitteita-sarjalla

Koulutuksen, terveyden ja työn vaikutus työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen

Tutkimuksessa tarkastellaan 30-vuotiaiden ja sitä vanhempien työssäkäyvien riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Julkaisussa selvitetään erilaisten tekijöiden, kuten koulutuksen, tulojen, terveyden ja toimintakyvyn sekä työhön, työssä jaksamiseen ja työhön suhtautumiseen liittyvien tekijöiden vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Tutkimus perustuu Terveys 2000 -aineistoon ja siihen liitettyihin eläkeseurantatietoihin

Patterns of work and retirement in a pension system with a flexible old-age retirement age: a register study of Finnish employees and self-employed persons born in 1949

The aims of this study were to explore patterns of work and retirement of Finnish employees and self-employed persons in a pension system with a flexible old-age retirement age and how income develop in these patterns. We used individual-level register data from Statistic Finland for the Finnish birth cohort born in 1949

Educational inequalities in employment of Finns aged 60–68 in 2006–2018

The educational inequalities in employment among the 60–68-year-olds have narrowed. Our study explored the employment of 60–68-year-olds and changes by educational level in Finland in the period 2006–2018. Results show that employment increased in all educational levels over the study period. As a rule, educational inequalities in employment narrowed in the age groups 60–62 and 66–68 years while they remained unchanged among the 63–65-year-olds. The study was published in the journal PLOS ONE

The contribution of major diagnostic causes to socioeconomic differences in disability retirement

Peer reviewe