Ekosysteemipalveluiden taloudellinen arvottaminen rakennetuilla kosteikoilla : Tapaustarkasteluna Nummelan kosteikkopuistot

Kosteikot ovat yksi maailman monimuotoisimmista ekosysteemeistä ja ne tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluja. Kosteikkojen tärkeys ekosysteemipalveluja tuottavana ympäristönä on tunnustettu kansainvälisesti. Tästä huolimatta niiden määrä on jatkuvasti vähentynyt, ja väestönkasvu uhkaa entistä useampia kosteikkoja. Life+ Keidas-hanke, jonka puitteissa tämä maisterintutkielma on toteutettu, on pyrkinyt tuomaan kosteikot taajama-alueille, missä niiden tarjoamia ekosysteemipalveluja, kuten tulvasuojelua, voidaan hyödyntää kompensoimaan maankäytön muutosten tuomia haasteita. Taajamakosteikot tarjoavat lähialueiden asukkaille viherkeitaita, joissa he voivat virkistäytyä ja rentoutua. Rakennetuilla taajamakosteikoilla saavutetaan myös sade- ja sulamisvesien eli hulevesien luonnonmukaista hallintaa ja tuetaan elinympäristöjä. Ilmastonmuutoksen myötä säätilojen ennustetaan äärevöityvän. Suomessa etenkin kovien rankkasateiden ja sadannan määrän on ennustettu kasvavan tulevaisuudessa. Tällöin myös parempi hulevesien hallinta korostuu. Rakennettujen kosteikkojen ekosysteemipalveluiden arvoa Suomessa ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan vielä tutkittu. Tämän lisäksi ihmisten käsityksiä rakennetuista kosteikoista on tutkittu hyvin vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena on: 1) selvittää rakennettujen taajama- ja maatalouskosteikkojen ekosysteemipalveluiden arvoa Vihdin kunnan asukkaille Vihdin Enäjärven valuma-alueella ja 2) selvittää, mitkä ovat Vihdin kunnan asukkaiden asenteet (eng. attitudes), käsitykset (eng. perceptions) ja uskomukset (eng. beliefs) rakennetuista kosteikoista. Tutkimuksessa suoritettiin kyselytutkimus rakennetuista kosteikoista 1000 Vihdin kunnan asukkaalle. Kyselyn arvottamisosio suoritettiin valintakoemenetelmällä eli CE-menetelmällä. Arvotettavia ominaisuuksia oli yhteensä neljä: 1. virkistysmahdollisuudet, 2. kasvi- ja eläinlajit, 3. Enäjärven tila ja 4. tiedottaminen. Tutkimuksessa käytettynä maksumekanismina toimi vuotuinen kotitalouskohtainen hulevesimaksu. Kyselyn postitus suoritettiin kolmessa eri vaiheessa kesän 2016 aikana. Kysely oli auki yhteensä viisi viikkoa, jonka aikana vastauksia saatiin 277. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 27,7%. Vastauksia kerättiin sähköisesti ja postitse. Tutkimuksen arvottamistuloksia analysoitiin Multinomial Logit-mallilla. Malleja tehtiin yhteensä kaksi. Ensimmäinen oli niin sanottu perusmalli ilman vastaajien taustamuuttujia ja toinen malli oli malli taustamuuttujilla. Arvottamistuloksista käy ilmi, että vastaajat ovat valmiita maksamaan merkittäviäkin summia eri ominaisuuksista. Eniten valmiita oltiin maksamaan Enäjärven tilan muutoksesta. Seuraavaksi eniten valmiita oltiin maksamaan virkistäytymismahdollisuuksien, tiedottamisen ja lajimäärän lisäyksestaArvotetuista ominaisuuksista tiedottaminen oli ainoa, joka muodostui vain harvoin tilastollisesti merkitseväksi muiden tulosten ollessa merkitseviä 1–5% tasolla. Taustamuuttujat vaikuttivat jonkin verran vastaajan maksuhalukkuuteen. Rakennetulla kosteikolla aiemmin käynyt ihminen oli keskimääräistä vastaajaa valmiimpi maksamaan rakennettujen kosteikkojen kehittämisestä. Maksuhalukkuutta nosti lisäksi muun muassa se, jos vastaajan kotitalouden tulot olivat korkeat, ja jos vastaaja suunnitteli asuvansa alueella yli viisi vuotta. Maksuhalukkuutta laski esimerkiksi se, jos vastaaja oli mies ja asui omakotitalossa. Asenteita, käsityksiä ja uskomuksia koskevista tuloksista käy ilmi, että suurin osa vastaajista suhtautuu myönteisesti rakennettuihin kosteikkoihin ja uskoo niistä olevan pääosin hyötyä ympäristölleen. Eniten hyötyä vastaajille koitui taajamakosteikoiden myönteisestä vaikutuksesta maisemaan. Vastaajista 72% oli mahdollisesti valmiita osallistumaan vesiensuojeluun seuraavan viiden vuoden aikana. Tämän lisäksi Keidas-hanke ja sen vaikutukset koettiin pääosin positiivisiksi tekijöiksi Vihdissä.Wetlands are one of the most diverse ecosystems in the world. They provide numerous different ecosystem services and their importance has been acknowledged internationally. However, the number and extent of wetlands has continued decreasing globally and the increasing population poses threats on more and more wetlands. The Life+ Urban Oases project (fin. Keidas-hanke), that has made this Masters Thesis possible, has pursued to bring wetlands into urban areas, where the ecosystem services, such as flood control, which they provide can be utilized to compensate for challenges brought about by changes in land use. Urban wetlands provide local population recreational and relaxing green oases. Urban wetlands also provide natural system stormwater management mitigating water quality and habitats. It is predicted that climate change will increase severity of weather extremes. Especially the probability of heavy rainstorms is expected to increase in Finland which will emphasize better stormwater management. The value of ecosystem services provided by stormwater wetlands has not been previously measured in Finland. Furthermore, beliefs of people on constructed or created wetlands in general has been studied very little. This study had two objectives: 1) To evaluate the value of the ecosystem services of constructed urban and agricultural wetlands within the Municipality of Vihti. This was carried out within the Lake Enäjärvi watershed. 2) To study what are the attitudes, perceptions and beliefs of the Vihti residents towards constructed wetlands. The study was conducted with the help of a questionnaire which was sent to 1000 Vihti residents. The valuation was conducted with the choice experiment method. There were four different attributes in total: 1. recreational possibilities, 2. number of plant and animal species, 3. the state of the Lake Enäjärvi and 4. informing. The used payment vehicle was annual stormwater fee for a household. Questionnaires of this study where sent in three different phases during the summer 2016. The survey received 277 responses during the five-week time it was open. The response rate of the survey was 27,7%. Responses were gathered by mail and on a web-based survey. Valuation results of this study were analyzed with the Multinomial Logit-model. All together two different models were made. The first one had only the valuated attributes in it whereas the second model also included different background information. For the valuation we could draw a conclusion that the respondents where willing to pay fairly big amounts for certain attributes. They were the most willing to pay for the improvement in the state of Lake Enäjärvi. The second most valuated attribute was the recreational possibilities followed by informing and the increase in the amount of plant and animal species. Of the valuated attributes, all of them, exept informing, were statistically significant at all times in the level of 1–5%. Background information had an impact on the willingness to pay to some extent. For example a person who had previously visited a constructed wetland was more eager than an average respondent to pay for developing constructed wetlands. The WTP also increased if the respondeds household had higher income and he/she was planning to live more than five years in Vihti. WTP decreased if the respondent was male and he/she lived in a detached house. Results from the questions measuring respondents’ attitudes, perceptions and beliefs reveals that most of the respondents’ attitudes towards constructed wetlands are positive and they believe that constructed wetlands create benefits to the surrounding areas. The most beneficial aspect which urban wetlands were felt to provide was the benefit of views of an augmented landscape. 72% of the respondents indicated willingness to participate in water environment conservation activities during the next five years. Finally, most of the respondents felt that the results of the Urban Oases project and it presence in Vihti were positive

From high-level languages to dataflow circuits

La manera tradicional de computar alguna cosa és creant software que es pot executar en la unitat de processament central (CPU) d'un processador. El problema és que una CPU no té la capacitat de còmput suficient per executar correctament aplicacions pertanyents a certs àmbits, com per exemple l'aprenentatge profund o la mineria de cripto-monedes. Amb el pas del temps, les unitats de processament gràfic (GPUs) es van començar a utilitzar en altres camps més enllà dels ideats inicialment (p.e. videojocs), permetent l'execució d'aquelles aplicacions que les CPU no podien. No obstant, existeix una altra manera per executar programes o algorismes, la qual és molt més eficient en el consum de temps i energia que executar software en CPUs i GPUs. Aquesta altra manera consisteix a dissenyar i implementar directament un circuit hardware per executar alguna cosa en particular, en lloc d'utilitzar un circuit de propòsit general que permet executar qualsevol cosa. Per aquesta raó, l'objectiu d'aquest projecte és el de desenvolupar una eina de síntesis que generi circuits de data flow a partir de llenguatges de programació d'alt nivell. Aquests circuits es poden implementar en tecnologies com les matrius de portes programables (FPGAs). Aquest projecte crearà el back end d'un compilador, amb l'ajuda d'algun front end d'un compilador que permeti la traducció de codi d'alt nivell en una representació intermèdia, com per exemple LLVM. La idea és tenir un únic codi intermedi per múltiples llenguatges d'alt nivell. Aleshores, aquesta representació intermèdia es passarà al nostre back end, i aquest generarà un conjunt de mòduls amb diferents funcionalitats, i canals per transmetre dades entre mòduls, en la forma d'un graf dirigit. Finalment, aquests grafs s'implementaran en les mencionades FGPAs, creant el circuit hardware final que s'executarà. El funcionament d'aquests circuits seguirà el paradigma del data flow, proposat en el MIT a mitjans dels anys 70.The traditional way to compute something is writing software that can be executed in the processor's central processing unit (CPU). However, a CPU does not have the computing capacity to properly run applications belonging to certain fields like for example, deep learning and cryptocurrency mining. With the passage of time, graphic processing units (GPUs) began to be used in other fields besides the initially intended ones (e.g. video games), permitting the execution of those applications that CPUs could not. Nevertheless, exists a different way to execute programs or algorithms, that is much more efficient in time and power consumption than executing software in CPUs and GPUs. This other way consists in directly designing and implementing a hardware circuit to particularly execute something, instead of using a general-purpose circuitry that can compute anything. For this reason, the goal of this project is the development of a synthesis tool that generates data flow circuits from high-level languages. These circuits can be later be implemented in technologies such as field-programmable gate arrays (FPGAs). This project will create a compiler back end, with the help of some existing compiler front end that can translate the initial high-level code into some intermediate representation, such as LLVM. The idea is to have a unique intermediate code for multiple high-level languages. Then, this intermediate representation will be fed to our back end, and it will generate a set of modules with different functions, and channels to transmit data between modules, in the form of directed graphs. Finally, these graphs will be implemented in the mentioned FPGAs, creating the final hardware circuit that will be run. The functioning of these circuits, will follow the data flow paradigm proposed at the MIT in the mid 70's

Kulttuurin aluetietoperustan esiselvitys

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti aluetietoperustan esiselvityksen vuoden 2017 lopulla ja tekijäksi valittiin MDI Public Oy kumppaninaan Taideyliopisto. Työ pohjautuu Kulttuuripolitiikan strategiaan 2025 ja taiteen ja kulttuurin alueellisuutta koskeviin suuntaviivoihin. Esiselvitys sisältää kartoituksen kulttuurin aluetietolähteistä ja arvion niiden toimivuudesta suhteessa kulttuuripolitiikan alueellisiin tavoitteisiin ja tehtäviin. Lisäksi esiselvityksessä kartoitetaan kulttuuripolitiikkaan liittyvän aluetiedon puutteita. Selvityksessä kuvataan kulttuurin rahoitukseen, luovan talouden ja kulttuurialojen työllisyyteen, kulttuuripalvelujen tarjontaan ja käyttöön, taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin sekä kulttuuriympäristöihin ja alueellisiin identiteetteihin liittyvät käytettävissä olevat tietolähteet ja tiedot. Lisäksi listataan kuhunkin teemaan liittyvät tiedontuotannon kehittämistarpeet ja kehittämisehdotukset. Kehittämisehdotuksissa esitetään muun muassa tietoperustan laajentamiseen, yhdenmukaistamiseen, käytettävyyteen ja saatavuuden kehittämiseen sekä tiedolla johtamiseen ja tiedon hyödyntämiseen liittyviä toimenpiteitä. Aluetietoperustaa kartoittanutta esiselvitystä on tavoitteena hyödyntää aluekehittämisen työkaluna. Tavoitteena on taiteen ja kulttuurin sisällyttäminen paremmin alueelliseen ja paikalliseen kehittämistyöhön, mikä ei tapahdu ilman riittävän vahvaa tietoperustaa. Tietolähteitä ja niihin liittyviä tietoja ja indikaattoreita voidaan hyödyntää niin valtakunnallisella, alueellisella kuin paikallisella tasolla

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana : Tilastokatsaus saaristoluokituksella

Suomen saaristoalueet tilastojen kertomana on kattava tilastokatsaus Suomen saaristoalueista. Työssä on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemaa tilastollista ja paikkatietopohjaista saaristoluokitusta, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Tässä tilastokatsauksessa esitellään Suomen saaristoisuuden tunnuslukuja, saarien ja järvien lukumäärätietoja. Lisäksi katsauksessa esitellään tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, työpaikoista, työvoimasta, kouluista, kaupoista, suojelukohteista sekä saariston luonto- ja ympäristökohteista. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu)

Tilastokatsaus saaristoluokituksella : Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana

Maakuntien saaristoalueet tilastojen kertomana on kattava tilastokatsaus Suomen saaristoalueista maakunnittain tarkasteltuna. Työssä on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2022 julkaisemaa tilastollista ja paikkatietopohjaista saaristoluokitusta, jossa Suomen saaristoalueet luokitellaan neljään alueluokkaan (sisä-, väli- ja ulkosaaristo sekä saaristomaiset manneralueet). Saaristoluokituksen avulla saadaan tietoa saaristoalueiden kehityksestä, sillä sitä voidaan käyttää yhdessä muiden aineistojen ja luokitusten kanssa. Tässä tilastokatsauksessa esitellään Suomen saaristoisuuden tunnuslukuja, saarien ja järvien lukumäärätietoja. Lisäksi katsauksessa esitellään tietoa saaristoluokituksen mukaisten saaristoalueiden asukkaista ja väestörakenteesta, liikenneyhteyksistä, työpaikoista, työvoimasta, kouluista, kaupoista, suojelukohteista sekä luonto- ja ympäristökohteista. Selvityksen aineistot perustuvat pääosin Suomen Ympäristökeskuksen Liiteri-tietokantaan, Yhdyskuntarakenteen Seurannan aineistoihin (YKR) sekä Ubigu Oy:n vuonna 2020 toteuttamaan saaristokartoitukseen maastotietokannan perusteella (ei julkaistu)

Clinical validation of automated and rapid mariPOC SARS-CoV-2 antigen test

Publisher Copyright: © 2021, The Author(s).COVID-19 diagnostics was quickly ramped up worldwide early 2020 based on the detection of viral RNA. However, based on the scientific knowledge for pre-existing coronaviruses, it was expected that the SARS-CoV-2 RNA will be detected from symptomatic and at significant rates also from asymptomatic individuals due to persistence of non-infectious RNA. To increase the efficacy of diagnostics, surveillance, screening and pandemic control, rapid methods, such as antigen tests, are needed for decentralized testing and to assess infectiousness. A novel automated mariPOC SARS-CoV-2 test was developed for the detection of conserved structural viral nucleocapsid proteins. The test utilizes sophisticated optical laser technology for two-photon excitation and individual detection of immunoassay solid-phase particles. We validated the new method against qRT-PCR. Sensitivity of the test was 100.0% (13/13) directly from nasopharyngeal swab specimens and 84.4% (38/45) from swab specimens in undefined transport mediums. Specificity of the test was 100.0% (201/201). The test's limit of detection was 2.7 TCID50/test. It showed no cross-reactions. Our study shows that the new test can detect infectious individuals already in 20 min with clinical sensitivity close to qRT-PCR. The mariPOC is a versatile platform for syndromic testing and for high capacity infection control screening of infectious individuals.Peer reviewe

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 ennakkoarviointi

Kaudella 2014–2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vastaa uusiin haasteisiin pitkälti samoilla, tosin hiukan uudistetuilla, tavoilla kuin edeltävillä ohjelmakausilla. Haasteet ovat kuitenkin yhä kiperämpiä. Ympäristöön liittyviin ongelmiin on tartuttava yhä hanakammin: kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy, maan kunto huonontuu ja luonnon monimuotoisuus on vaarassa. Samaan aikaan kuluttajat vaativat yhä puhtaampia ja eettisemmin tuotettuja tuotteita sekä tuotantoeläinten hyvinvointia

Kannustaako valtionosuusjärjestelmä kuntia kasvuun?

Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin uudistettavan valtionosuusjärjestelmän soveltuvuutta kasvavien kuntien kaavoituksen ja asuntotuotannon lisäämiseen. Kokonaisuudessaan VOS-järjestelmä nähdään toimivana keinona kuntien peruspalveluiden rahoittamiseksi sekä kuntien välisten erojen tasoitta-miseksi, mutta myös kunnan sisäisten kasvukipujen lieventämiseksi. VOS-järjestelmä ei sisällä varsinai-sia kasvun kannustimia, mutta korvaa kasvun aiheuttamia kustannuksia. VOS-järjestelmä ratkoo kunnan sisäisiin kasvun kustannuksiin liittyviä ongelmia, joilla ei ole seudullisia ulkoisvaikutuksia. Puolestaan MAL-sopimusmenettelyä suositellaan jatkossakin hyödynnettäväksi suur-ten kaupunkiseutujen ylikunnallisten haasteiden ratkaisemiseen, sekä kasvun mahdollistamiseen. VOS-järjestelmään on mahdollista liittää nopeasti kasvavia sekä taantuvia kuntia tukevia kertoimia. Kasvavat kunnat kokevat monipuolisia kasvusta aiheutuvia kustannuksia ja haasteita, mutta myös taantuvissa kunnissa voimistuvat toimivien yhdyskuntarakenteiden vaatimukset, joskaan asuntotuotannolle ei ole määrällistä tarvetta. Kuitenkin mikäli nämä instrumentit rahoitettaisiin vähentämällä muiden kuntien valtionosuuksia, heikke-nisivät VOS-järjestelmän perustoiminnan edellytykset kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen liittyen. Lisäksi tutkimuksessa suositellaan vieraskielisten määrään liittyvien VOS-kertoimien määrittelyä vastaa-maan kuntien todellisia kustannuksia. VOS-järjestelmän lisäksi tarvitaan myös muita keinoja kuntien kasvun tai taantumisen ja niihin liittyvien erityispiirteiden huomioimiseksi