Role and Regulation of the Flp/Tad Pilus in the Virulence of Pectobacterium atrosepticum SCRI1043 and Pectobacterium wasabiae SCC3193

Peer reviewe

Miten terveystarkastuksessa saatu tietoa vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen? : haastattelututkimus työntekijöiden kokemuksista

Niemi, Kati & Rantala, Anneli. Miten terveystarkastuksessa saatu tieto vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen? Haastattelututkimus työntekijöiden kokemuksista. Helsinki, kevät 2010 55 s., 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Etelä Helsinki. Hoitotyön koulutusohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto, terveydenhoitaja (AMK) Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata Finnair työterveyshuollon asiakkaiden kokemuksia laajennetusta terveystarkastuksesta ja siitä, miten laajennettuun terveystarkastukseen sekä terveysneuvontaan osallistunut työntekijä on kokenut hyötyvänsä terveysneuvonnasta ja sen vaikutuksista elintapoihin. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston kerättiin syksyllä 2009 teemahaastattelulla, jossa haastateltiin seitsemää laajennettuun terveystarkastukseen osallistunutta työntekijää. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Työntekijät kokivat saaneensa hyvää ja perusteellista tietoa omasta terveydestään, terveyttä uhkaavista riskitekijöistä ja keinoista edistää omaa terveyttään. Elintapamuutokset terveysneuvonnan jälkeen olivat vähäisiä ja lyhytaikaisia. Suurin ja pysyvin muutos oli ruokavalion muutokset. Motivoivina tekijöinä muutoksiin olivat tieto riskistä sairastua elintavoista johtuviin sairauksiin, henkilökohtainen tiedonanto elintavoista ja halu voida hyvin tulevaisuudessa. Tutkimuksessa nousi, että Finnair terveyspalvelujen laajennettu terveystarkastusmalli auttaa työntekijää ymmärtämään oman terveydellisen tilanteen. Ravitsemusohjaus on tehokasta. Liikunnan lisäämisen motivoimiseen terveysneuvonnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Asiasanat: terveystarkastukset, terveysneuvonta, terveyskäyttäytyminen, työterveyshuolto, diabetes, ennaltaehkäis

Ilmiölähtöinen oppiminen valokeilassa : ymmärryksen rakentaminen ja reflektiivisyys yliopisto-opintojen alkuvaihesssa

Tarkastelemme artikkelissamme käsitteellisen ajattelun kehittymistä ilmiölähtöisessä oppimiskontekstissa yliopisto-opintojen alkuvaiheessa. Tutkimuksen kohteena olivat Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden perusopintojen Vuorovaikutus ja yhteistyö -kurssin opiskelijoiden laajat luentopäiväkirjat ja esseet. Näissä teksteissä opintojaksolla käsiteltyjä teoreettisia vuorovaikutusilmiöitä peilattiin omiin kokemuksiin tai käytännön esimerkkeihin. Tutkimuksemme teoriakehikko perustuu tieteellisen ajattelun, oppimisen henkilökohtaistamisen ja reflektion näkökulmiin. Tutkimme teksteistä, millaisia teorian ja käytännön yhteyksiä opiskelijat rakensivat ja minkälaista reflektiota ilmeni. Analyysi eteni aineistolähtöisesti. Erittelimme teksteistä laadullisesti erilaisia ymmärryksen rakentamisen tapoja ja tulkitsimme niitä reflektiivisen toiminnan kehyksessä. Löysimme kolme ymmärryksen rakentamisen tapaa, jotka nimesimme kuvailuksi, tulkinnaksi ja kyseenalaistamiseksi. Kuvailussa vuorovaikutusilmiöstä nostettiin yksittäisiä tekijöitä, joita reflektoitiin suhteessa itseen tai omaan arkikokemukseen. Tulkinnassa ja tutkivassa reflektiossa sekä kyseenalaistamisessa ja systeemitason reflektiossa ilmiön syvällinen ymmärtäminen näkyi teoriatiedon henkilökohtaistumisena ja käsitteellisenä toimijuutena. Lähes kaikki tekstit sisälsivät kuvailua ja itsereflektiota, kun taas tulkintaa ja tutkivaa reflektiota esiintyi puolessa teksteistä. Sen sijaan kyseenalaistava systeemitason reflektio oli harvinaista. Tutkimus osoittaa, että ilmiölähtöisessä oppimisessa teorian ja käytännön sidosten painottaminen tukee käsitteellistä ajattelua.peerReviewe

Tapaturmat ja väkivalta 1988

Julkaisu saatavilla Tilastokirjastossa:https://tilastokeskus.finna.fi/Record/tilda.34763Suomen virallinen tilasto (SVT

Accidents and violence 1988

Julkaisu saatavilla Tilastokirjastossa:https://tilastokeskus.finna.fi/Record/tilda.3223Suomen virallinen tilasto (SVT