Ekologiska hönornas välbefinnande och äggens livsmedelssäkerhet ska klarläggas i Finland

I projektet värderas de ekologiska hönornas välbefinnande och klarläggas eventuella riskfaktorer som hotar de ekologiska hönsbesättningarnas välbefinnande och livsmedelssäkerheten för ägg

Drinking Water Quality and Occurrence of Giardia in Finnish Small Groundwater Supplies

The microbiological and chemical drinking water quality of 20 vulnerable Finnish small groundwater supplies was studied in relation to environmental risk factors associated with potential sources of contamination. The microbiological parameters analyzed included the following enteric pathogens: Giardia and Cryptosporidium, Campylobacter species, noroviruses, as well as indicator microbes (Escherichia coli, intestinal enterococci, coliform bacteria, Clostridium perfringens, Aeromonas spp. and heterotrophic bacteria). Chemical analyses included the determination of pH, conductivity, TOC, color, turbidity, and phosphorus, nitrate and nitrite nitrogen, iron, and manganese concentrations. Giardia intestinalis was detected from four of the water supplies, all of which had wastewater treatment activities in the neighborhood. Mesophilic Aeromonas salmonicida, coliform bacteria and E. coli were also detected. None of the samples were positive for both coliforms and Giardia. Low pH and high iron and manganese concentrations in some samples compromised the water quality. Giardia intestinalis was isolated for the first time in Finland in groundwater wells of public water works. In Europe, small water supplies are of great importance since they serve a significant sector of the population. In our study, the presence of fecal indicator bacteria, Aeromonas and Giardia revealed surface water access to the wells and health risks associated with small water supplies.Peer reviewe

Finnish pre- and in-service teachers’ conceptions, values and teaching practices in teaching of health and environmental knowledge

Teaching of health and environmental knowledge in Finnish schools is guided by the national core curriculum and school curriculum. However, teaching practices are influenced to some extent also by teachers’ own conceptions and systems of values. The aim of the study was to survey Finnish pre- and in-service teachers’ conceptions concerning teaching of health and environmental knowledge as well as their attitudes and values related to environment. Teach-ers (n=312) appreciate and see their value at school in improving pupils’ behaviour. However, they point to a consistent lack of time or/and inadequate training. Teachers in general own positive attitudes towards the nature, although biologists seem to be more nature-centred compared to other teachers.European project FP6 “Biohead-Citizen” CIT2-CT-2004-506015.LIBEC/CIFPEC - Unidade de investigação 16/644 da FCT

Miksi MS-tauti yleistyy?

MS-taudin esiintyvyys lisääntyy maailmanlaajuisesti, ja tauti on yleistynyt Suomessakin tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Potilaiden eliniän pidentyminen selittää osin esiintyvyyden lisääntymistä, mutta myös taudin ilmaantuvuuden lisääntymisestä Suomessa on havaintoja 30 viime vuoden ajalta. Tätä selittää taudin aiempaa varhaisempi toteaminen diagnostiikan kehittymisen myötä. Myös lääkehoitojen kehitys on korostanut varhaisen diagnoosin merkitystä. Muiden Pohjoismaiden tavoin MS-taudin riski on Suomessa suuri, mutta tutkimusten mukaan sairaus on aina ollut yleisempi Suomen länsi- ja lounaisosissa kuin muualla Suomessa. Esiintyvyyden alueelliset erot liittyvät mahdollisesti eroihin ympäristö- ja perinnöllisyystekijöissä sekä väestörakenteessa, ja niiden tarkempi tutkiminen saattaisi edistää tautimekanismien tuntemusta.publishedVersionPeer reviewe

Miksi MS-tauti yleistyy?

MS-taudin esiintyvyys lisääntyy maailmanlaajuisesti, ja tauti on yleistynyt Suomessakin tasaisesti 1960-luvulta lähtien. Potilaiden eliniän pidentyminen selittää osin esiintyvyyden lisääntymistä, mutta myös taudin ilmaantuvuuden lisääntymisestä Suomessa on havaintoja 30 viime vuoden ajalta. Tätä selittää taudin aiempaa varhaisempi toteaminen diagnostiikan kehittymisen myötä. Myös lääkehoitojen kehitys on korostanut varhaisen diagnoosin merkitystä. Muiden Pohjoismaiden tavoin MS-taudin riski on Suomessa suuri, mutta tutkimusten mukaan sairaus on aina ollut yleisempi Suomen länsi- ja lounaisosissa kuin muualla Suomessa. Esiintyvyyden alueelliset erot liittyvät mahdollisesti eroihin ympäristö- ja perinnöllisyystekijöissä sekä väestörakenteessa, ja niiden tarkempi tutkiminen saattaisi edistää tautimekanismien tuntemusta

Drinking water quality and occurrence of <i>Giardia</I> in Finnish small groundwater supplies

The microbiological and chemical drinking water quality of 20 vulnerable Finnish small groundwater supplies was studied in relation to environmental risk factors associated with potential sources of contamination. The microbiological parameters analyzed included the following enteric pathogens: Giardia and Cryptosporidium, Campylobacter species, noroviruses, as well as indicator microbes (Escherichia coli, intestinal enterococci, coliform bacteria, Clostridium perfringens, Aeromonas spp. and heterotrophic bacteria). Chemical analyses included the determination of pH, conductivity, TOC, color, turbidity, and phosphorus, nitrate and nitrite nitrogen, iron, and manganese concentrations. Giardia intestinalis was detected from four of the water supplies, all of which had wastewater treatment activities in the neighborhood. Mesophilic Aeromonas salmonicida, coliform bacteria and E. coli were also detected. None of the samples were positive for both coliforms and Giardia. Low pH and high iron and manganese concentrations in some samples compromised the water quality. Giardia intestinalis was isolated for the first time in Finland in groundwater wells of public water works. In Europe, small water supplies are of great importance since they serve a significant sector of the population. In our study, the presence of fecal indicator bacteria, Aeromonas and Giardia revealed surface water access to the wells and health risks associated with small water supplies

Population genetics and antimicrobial susceptibility of canine Campylobacter isolates collected before and after a raw feeding experiment

In recent years, increasing numbers of consumers have become interested in feeding raw food for their pet dogs as opposed to commercial dry food, in the belief of health advantages. However, raw meat and internal organs, possibly contaminated by pathogens such as Campylobacter spp., may pose a risk of transmission of zoonoses to the pet owners. Campylobacter jejuni is the leading cause of bacterial gastroenteritis in humans but C. upsaliensis has also been associated with human disease. In this study we investigated the effect of different feeding strategies on the prevalence of Campylobacter spp. in Finnish dogs. We further characterized the isolates using multilocus sequence typing (MLST), whole-genome (wg) MLST and antimicrobial susceptibility testing. Dogs were sampled before and after a feeding period consisting of commercial raw feed or dry pellet feed. Altogether 56% (20/36) of the dogs yielded at least one Campylobacter-positive fecal sample. C. upsaliensis was the major species detected from 39% of the dogs before and 30% after the feeding period. Two C. jejuni isolates were recovered, both from raw-fed dogs after the dietary regimen. The isolates represented the same genotype (ST-1326), suggesting a common infection source. However, no statistically significant correlation was found between the feeding strategies and Campylobacter spp. carriage. The global genealogy of MLST types of dog and human C. upsaliensis isolates revealed weakly clonal population structure as most STs were widely dispersed. Major antimicrobial resistance among C. upsaliensis isolates was against streptomycin (STR MIC > 4mg/l). Apart from that, all isolates were highly susceptible against the antimicrobials tested. Mutations were found in the genes rpsL or rpsL and rsmG in streptomycin resistant isolates. In conclusion, increasing trend to feed dogs with raw meat warrants more studies to evaluate the risk associated with raw feeding of pets in transmission of zoonoses to humans.Peer reviewe

Introduction and assessment of orthognathic information clinic

Orthognathic treatment is routine practice to rehabilitate severe malocclusions and dentofacial deformities. Because orthognathic treatment is elective, patient's involvement in deciding whether to proceed with treatment is vital. Interaction and communication between patient and treating team plays a key role in achieving post-treatment satisfaction. To achieve satisfaction, an orthognathic 'information clinic' for prospective orthognathic patients was established at Oral and Maxillofacial Unit, Tampere University Hospital, Finland. 'Information clinic' includes short talks with power-point presentation given by orthodontist, oral hygienist, oral and maxillofacial surgeon, psychologist, and previous patient. Aim of the study was to set up an 'information clinic' and, more specifically, 1. to assess patients' opinions on the 'clinic' during pilot phase (2013-14) and 2. to analyse general statistics during the first 3 years (2013-16). During the pilot phase, patient opinions, based on voluntary questionnaire, were obtained from 85 people. General data were collected for the clinics run in 2013-16. Seventy-two per cent of respondents reported the information provided to help in their decision-making to proceed/not proceed with treatment. Majority considered the information about the surgical aspects and meeting patient who had undergone orthognathic treatment to be the most important part of the clinic. Between March 2013 and 2016, 290 prospective orthognathic patients were invited to 29 'information clinics'. One hundred and ninety-four patients attended, of whom 137 were female and 57 male (age range 15-67 years). The questionnaire and verbal feedback from the patients was positive; hence, the 'information clinic' is now offered as a routine process to all prospective orthognathic patients in our clinic. Background/Objectives Methods Results Conclusion

Puhdistamolietteen ja lietevalmisteiden käyttö maataloudessa. Hygienia ja riskitutkimus (pilottihanke LIVAKE-2000)

Raportoitavan pilottihankkeen tavoitteena oli kartoittaa, eläinten ja ihmisen sekä kasvien taudinaiheuttajien esiintymistä maatalous- ja viherrakentamiskäyttöön menevässä puhdistamolietteessä, stabiloidussa lietteessä, lietevalmisteissa. Tavoitteena oli myös kehittää laadunvalvontaan tarvittavia analyysimenetelmiä ja saada taustatietoa mahdollisille hallinnollisille päätöksille ja säädösten muutostyöhön. Giardia- ja Cryptosporidium-alkueläinten, kalikivirusten, enterokokkien, salmonellojen, Listeria monocytogenes- ja Escherichia coli O157:H7-bakteerien sekä mykobakteerien esiintymistä kartoitettiin 12 puhdistamon lietteissä ja niistä tehdyissä erilaisissa ja eri-ikäisissä lietevalmisteissa. Lisäksi kartoitettiin peruna-ankeroisen esiintymistä perunateollisuuden lietteissä ja lietekomposteissa. Alkueläinten kestomuotojen analysointiin puhdistamolietteistä kehitettiin projektin yhteydessä IMS-PCR-pohjainen menetelmä. Myös kalikivirusten ja mykobakteerien määritysmenetelmiä kehitettiin hankkeen yhteydessä. Tutkituissa lietteissä esiintyi puhdistamotyypistä riippumatta yleisesti tutkittuja taudinaiheuttajia, lukuun ottamatta E.coli O157:H7-bakteeria, jota ei lietteistä eikä lietevalmisteista tavattu. Lietteen stabilointi joko kalkkikäsittelyllä tai mädättämällä ei riittänyt tutkituilla puhdistamoilla tuhoamaan kartoitettuja taudinaiheuttajia lietteestä. Tutkimuksessa oli mukana kolme mädätystä käyttävää puhdistamoa, niistä kahdesta ei salmonellaa eikä enterokokkeja tavattu, mutta alkueläinten kestomuotoja sekä kalikivirusta löytyi edelleen. Tutkimuksessa mukana ollut kalkkistabilointilaitos osoittautui huonosti toimivaksi, taudinaiheuttajien määrä ei käsittelyssä vähentynyt, päinvastoin. Kompostointi mädätyksen jälkeisenä toimenpiteenä näytti riittävän kuudessa kuukaudessa tuhoamaan salmonellat, enterokokit ja listeriat. Samaan tulokseen päästiin tulosten mukaan joillakin puhdistamoilla pelkästään kompostoimalla, mutta joissakin tapauksissa listeriaa ja yhdessä tapauksessa myös kalikivirusta löytyi vielä kuudenkin kuukauden kompostoinnin jälkeen, vaikkei muita taudinaiheuttajia enää todettu. Komposteista ja lieteseoksista ei ollut mahdollista tutkia alkueläinten esiintymistä. Perunateollisuuden jätevesilietteistä ja lietekomposteista ei löytynyt peruna-ankeroisten kystia, mutta yhden tutkitun teollisuuslaitoksen lietenäytteistä (3 positiivista näytettä) löytyi Heterodera-suvun ankeroisten kystia. Tähän sukuun kuuluu mm. merkittävä sokerijuurikkaan tuholainen, juurikasankeroinen (H. schachtii). Kartoituksen tulokset osoittavat lietteiden ja lietevalmisteiden käyttöön maanviljelyssä sisältyvän riskin - sekä zoonoottisten taudinaiheuttajien osalta että kasvitautien osalta. Tässä hankkeessa toteutetussa laajuudessa ei aiemmin ole kartoitettu taudinaiheuttajia puhdistamolietteistä eikä niistä valmistetuista lietevalmisteista