Osallisuutta vai eriarvoisuutta? Sote-toimijoiden käsityksiä asiakasosallisuudesta digitalisoituvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa

Promoting client involvement is one of the central aims in the digitalization of social and health care services. This study examines the perceptions of social and health care clients, employees and managers about client involvement in digital services. The aim is to increase the understanding of the relationship between client involvement and digitalization, as well as the similarities and differences between the perceptions of clients and professionals. The study is based on thematic interviews of 86 people in five social and health care organizations in the public sector in Finland. The method used is qualitative, theory-based content analysis. Perceptions of client involvement in digital services was classified into five categories: the client as a recipient of services, the client as a feedback provider, the client as an interaction partner, the client as an independent actor outside service encounter and the client as a developer. The analysis highlighted the tensions within the categories: each category was associated with the possibilities for ideal client involvement and, on the other hand, the realities of the digitalization, as well as the new challenges posed by it. Clients highlighted concerns related to digital services: fears about the adequacy of skills and support, as well as reduced interaction. Managers emphasized the potentials of digitalization, especially in communication, giving feedback and service development. Employees highlighted both challenges and possibilities, with particular emphasis on access to services, feedback and remote appointments. In digital services, the client’s role as an independent actor and information seeker is emphasized. Simultaneously, the client’s choices and decisions are easily hidden from the professionals and the dialogue remains limited. This raises a wide range of concerns among both clients and professionals. Understanding the perceptions of the various stakeholders is therefore important when designing and developing digital services for social and health services.Sosiaali- ja terveyshuollon digitalisaatiokehityksen yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on nimetty osallisuuden edistäminen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien käsityksiä asiakkaiden osallistumisesta digitaalisiin palveluihin. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä asiakasosallisuuden ja digitalisaation välisestä suhteesta sekä siihen liitettyjen käsitysten yhteneväisyyksistä ja eroavaisuuksista asiakkaiden ja ammattilaisten keskuudessa. Tutkimusaineistona ovat 86 henkilön teemahaastattelut viidessä julkisessa sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiossa. Menetelmänä on laadullinen, teoriaohjautuva sisällönanalyysi. Käsitykset asiakasosallisuudesta digitaalisissa palveluissa jäsentyivät viideksi luokaksi: asiakas palveluiden piiriin kuuluvana, asiakas palautteen antajana, asiakas vuorovaikutuskumppanina, asiakas itsenäisenä toimijana vastaanottojen ulkopuolella ja asiakas kehittäjänä. Analyysi toi esille jännitteisyyden luokkien sisällä: kuhunkin luokkaan kytkeytyi digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomat mahdollisuudet asiakkaiden osallistumisen ideaaleista sekä toisaalta digitalisaatiokehityksen esteet, realiteetit ja sen mukanaan tuomat uudenlaiset haasteet. Erityisesti asiakkaat korostivat digipalveluihin liittyviä huolia: pelkoa taitojen ja tuen riittävyydestä sekä vuorovaikutuksen kaventumisesta. Johtajat korostivat digitalisaation mahdollisuuksia erityisesti yhteydenpidossa, palautteen antamisessa sekä palveluiden kehittämisessä. Työntekijät toivat esille sekä esteitä että mahdollisuuksia, korostaen erityisesti palveluiden piiriin pääsemistä, palautteen antamista ja etävastaanottoja. Digitaalisissa palveluissa asiakkaan rooli itsenäisenä toimijana ja tiedonhakijana korostuu. Samalla asiakkaan tekemät valinnat ja päätökset jäävät helposti ammattilaisilta piiloon ja dialogi asiakkaan ja ammattilaisen välillä vähäiseksi. Tähän liittyy monenlaisia huolia niin asiakkaiden kuin ammattilaisten keskuudessa. Eri osapuolten osallisuuskäsitysten ymmärtäminen onkin tärkeää, kun suunnitellaan ja kehitetään digitaalisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja

Kohti yhtenäisiä henkilöstövoimavarojen johtamiskäytäntöjä : Opas johtamiskäytäntöjen arvioimiseksi ja kehittämiseksi turvallisuuskriittisessä organisaatiossa

Tässä oppaassa esitetyn arviointimallin tavoitteena on arvioida organisaation henkilöstövoimavarojen johtamisen nykytilaa ja tunnistaa kehittämisen kohteet.Opas on tarkoitettu keskisuurille ja suurille, erityisesti turvallisuuskriittisillä aloilla toimiville asiantuntijaorganisaatioille

Työelämässä oppiminen, ohjaus ja oppilaitosyhteistyö työpaikkojen näkökulmasta

The reform of vocational education and training (VET) in Finland increases learning in workplaces. Simultaneously, workplaces’ role in guiding students is likely to increase, as well as their cooperation with VET institutions. This article examines the VET reform from the perspective of the workplaces: what kind of guidance resources workplaces have, how prepared they are for the reform and how they see the cooperation with the institutions. Particularly, we examine whether industrial sector, number of personnel, personnel training on guidance and being a workplace trainer are related to respondents’ views on the reform. Data is based on a questionnaire study conducted in 2018 (n=501, women 50.2%). The respondents recognized several developmental needs in guidance resources and cooperation with the institutions. The awareness of the VET reform was rather limited. Industrial sector, personnel training and workplace trainer status were related to several indicators on guidance resources, preparedness and cooperation with the institutions. Developmental needs related to guidance knowhow and resources as well as cooperation practices are discussed. In addition, the importance of safety and well-being in workplace learning are highlighted.Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää oppimista työpaikoille, ja työpaikkojen rooli opiskelijoiden ammatillisen oppimisen tukijana sekä oppilaitosten kumppanina kasvaa. Tämä artikkeli tuo esille vähemmän tutkitun työpaikan näkökulman koulutusuudistusta koskevaan keskusteluun. Selvitämme, millaisia ovat työpaikkojen valmiudet ja resurssit ohjaamiseen, miten työpaikoilla tunnetaan uudistunut ammatillinen koulutus, miten siihen on valmistauduttu sekä millaisena työpaikkojen ja oppilaitosten välinen yhteistyö näyttäytyy. Tarkastelemme näitä kysymyksiä organisaatio- ja yksilönäkökulmista (toimiala, organisaation henkilöstömäärä, ohjausta tukeva henkilöstökoulutus ja vastaajan työpaikkaohjaajastatus). Aineistona on syksyllä 2018 kerätty kyselyaineisto (n=501, naisia 50,2 %). Vastaajat näkivät useita kehittämistarpeita työpaikkojen ohjausosaamisessa ja -resursseissa sekä oppilaitosyhteistyössä. Eniten ohjaamiseen liittyvää tuen tarvetta oli eri kieli- ja kulttuuritaustaisten opiskelijoiden ohjaamiseen, osaamisen arviointiin sekä työskentelyä koskevan palautteen antamiseen. Tietoisuus ammatillisen koulutuksen uudistuksesta oli varsin heikkoa. Toimiala, ohjausta tukeva henkilöstökoulutus sekä työpaikkaohjaajastatus olivat yhteydessä useisiin ohjausosaamista ja -resursseja, valmistautuneisuutta ja oppilaitosyhteistyötä kuvaaviin muuttujiin. Tarkastelemme kehittämistarpeita mm. ohjausosaamisen ja yhteistyökäytäntöjen näkökulmista. Lisäksi tuomme esiin työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin näkökulman työelämässä oppimiseen

Reformera samarbetet! Praktiska verktyg för dig som utvecklar samarbetet mellan arbetsplatsen och läroanstalten

Samarbetet mellan läroanstalten och arbetsplatsen har en nyck¬elposition i yrkesutbildningen när det gäller framgångsrikt lärande. Lärandet vid läroanstalten komplet¬terar det som sker på arbetsplatsen. Arbetsboken Reformera samarbetet! erbjuder praktiska sätt att utveckla samarbetet mellan arbetsplatsen och yrkesutbildningen. Samarbetet byggs upp tillsammans. Läroanstalten har som uppgif att stötta och stärka samarbetet. Den här boken vänder sig till dig som är lärare i yrkesutbildningen och ägnar dig åt samarbete med arbetslivet. Den vänder sig också till andra aktörer som samarbetar med arbetslivet. Det här är ett praktiskt verktyg som är till för att utveckla samarbetsformer och rutiner. En dialog mellan arbetsplatserna och läroanstalterna stärker läroanstaltens kännedom om arbetslivet, möjliggör att arbetsplatserna genom yrkesutbild¬ningen får tillgång till arbetskraf och gör det lättare att bygga upp flexibla studievägar för studerandena. En viktig dimension av samarbetet är att utforma utbildningen på ett sätt som motsvarar arbetslivets föränderliga kom¬petensbehov. Detta kräver att aktörerna vid arbetsplatserna och läroanstalterna kontinuerligt uppdaterar sin förståelse av arbetslivets föränderliga utmaningar – tillsammans och i samarbete. Syfet med arbetsboken är att upp¬märksamma samarbetets innehåll och innehållsligt berika de befintliga praxis så att de motsvarar kompetensbehoven i ar¬betslivet under den närmaste framtiden. Boken fördjupar sig i tematiken om stärkt samarbete utifrån tre synvinklar: - Flexibelt lärande på arbetsplatsen - Bemötande av arbetslivets kompetensbehov - Utveckling av kontinuerligt samarbete mellan läroanstalten och arbetsplatsen Dessa synvinklar innefattar uppgifer som är till hjälp för att utveckla var¬dagsnära och nydanande tänkesätt. Vi uppmanar företrädarna för arbetsplat¬sen och läroanstalten att utföra dessa uppgifer tillsammans

Artificial intelligence to support learning and development in the workplace: a literature review

Tekoälyä hyödyntävät digitaaliset ratkaisut ovat yhä keskeisemmässä roolissa oppimisen ja kehittämisen tukemisessa työpaikoilla. Tätä katsausartikkelia varten teimme systemaattisen kirjallisuushaun, jonka pohjalta selvitimme, millaista tutkimustietoa on kertynyt tekoälyn hyödyntämisestä työpaikan oppimis- ja kehittämistoiminnassa. Tarkastelimme tämänhetkisen empiirisen tutkimuksen laajuutta ja metodologisia ratkaisuja sekä analysoimme, mistä oppimisen viitekehyksistä ilmiöitä on tarkasteltu. Analyysimme osoittaa, että tutkimusta on vielä vähän ja se on hajanaista. Katsaukseen valikoitui seitsemän artikkelia, joissa esitettiin tekoälyn soveltamismahdollisuuksia työelämän erilaisissa kehittämis- ja koulutustilanteissa. Tutkimuksissa oli käytetty monenlaisia tiedonkeruun menetelmiä ja aineistoja. Tutkimuskysymyksiä ei kuitenkaan kytketty oppimisteorioihin tai aikaisempaan oppimista koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Esiin nousi monia oppimisen ilmiöitä erityisesti tiedonhankinnan ja osallistumisen oppimisteoreettisista näkökulmista, mutta oppimisteoriat eivät olleet tutkimusten lähtökohtana. Tämänhetkinen työelämän digitaalista oppimis- ja kehittämistoimintaa koskeva tutkimustieto tarjoaa vain hajanaisia esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä. Jotta tulevaisuudessa voidaan kehittää vaikuttavia työelämäkehittämisen tekoälyratkaisuja, tarvitaan teoreettista otetta ja käyttäytymistieteellistä tutkimusta, joka kytkeytyy aikaisempaan oppimistutkimukseen, hyödyntää kertynyttä tutkimustietoa sekä lähestyy ilmiöitä moninäkökulmaisesti. Tarvitaan uutta tietoa siitä, milloin ja miten tekoälyratkaisut tukevat osaamisen ja työn kehittämistä työpaikoilla.Digital solutions that utilize artificial intelligence play an increasingly central role in workplace learning and development. For this review article, we conducted a systematic literature search to find out what research data have been accumulated on the use of artificial intelligence to support learning and competence development in the workplace. We examined the scope and methodological solutions of current empirical research and analyzed from which learning frameworks the phenomena had been examined. Based on the results, the research is still limited and fragmented. Only seven articles were selected for the review. Based on these articles, there are wide possibilities to apply artificial intelligence in various development and training situations in working life. A variety of data collection methods and materials were used in the studies. However, research questions were not linked to learning theories or previous research literature on learning. Many learning phenomena emerged that touch on workplace learning from the perspectives of knowledge acquisition and participation, but learning theories were not the starting point for the studies. Current research on digital learning and development activities in work life context provide only fragmented examples of the use of artificial intelligence. In order to develop effective artificial intelligence solutions for learning and development in a work life context, a theoretical approach and behavioral research, that is linked, and utilizes accumulated research and approaches the phenomena from a multifaceted perspective, is needed. New information is needed on when and how artificial intelligence solutions support skills and competence development in the workplace

UUDISTA YHTEISTYÖTÄ! : Käytännön työkaluja työpaikka-oppilaitosyhteistyön kehittäjälle

Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen ja työpaikan välinen yhteistyö on avain onnistuneeseen oppimiseen. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen täydentävät toisiaan. Uudista yhteistyötä! -työkirja tarjoaa käytännön toimintatapoja työpaikan ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö rakennetaan yhdessä. Oppilaitosten tehtävä on kannatella ja vahvistaa yhteistyötä. Tämä kirja on suunnattu sinulle työelämäyhteistyötä tekevä ammatillinen opettaja tai muu yhteistyötä kehittävä toimija. Tämä on käytännön työväline arjen yhteistyön ja toimintatapojen kehittämiseen. Työpaikkojen ja oppilaitosten välinen keskustelu vahvistaa oppilaitosten työelämätuntemusta, turvaa työpaikoille ammattitaitoista työvoimaa sekä auttaa rakentamaan sujuvia oppimispolkuja opiskelijoille. Tärkeä osa yhteistyötä on muokata koulutusta työelämän muuttuvia osaamistarpeita vastaavaksi. Keskeinen edellytys tälle on, että työpaikkojen ja oppilaitosten toimijoilla on jatkuvasti päivittyvä ymmärrys työelämän muuttuvista haasteista – yhdessä ja yhteistyössä. Työkirjan tavoitteena on kiinnittää huomiota yhteistyön sisältöön ja rikastaa olemassa olevia yhteistyön käytäntöjä sisällöllisesti vastaamaan lähitulevaisuuden työn osaamistarpeita. Kirja pureutuu yhteistyön vahvistamiseen kolmesta näkökulmasta: - työpaikalla tapahtuvan oppimisen sujuvuus - muuttuvan työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen - jatkuvan yhteistyön kehittäminen oppilaitoksen ja työpaikan välillä Näihin näkökulmiin sisältyy käytännönläheisiä ja uudenlaista ajattelua tukevia tehtäviä, joita työpaikan ja oppilaitoksen edustajia suositellaan tekemään yhdessä

Opettajat muuttuvassa koulumaailmassa : Opettajien työhyvinvoinnin kehitys opetussuunnitelmauudistuksen aikana

Opettajan työ on ollut jatkuvassa muutoksessa viime vuosina. Eräs viimeisimmistä opettajien työhön kohdistuneista muutoksista on vuonna 2016 käyttöön otettu uusi perusopetuksen opetussuunnitelma. Tässä tutkimushankkeessa selvitettiin, miten opettajien työhyvinvointi on kehittynyt uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. Lisäksi kerättiin opettajien kokemuksia uudistuksen tuomiin muutoksiin liittyen, sekä selvitettiin millaisia työhyvinvointia edistäviä käytäntöjä kouluissa on tunnistettu. Tulosten perusteella opettajien työhyvinvointi näyttäisi heikentyneen uuden opetussuunnitelman käyttöönoton myötä. Myös koronapandemia on haastanut opettajien työtä. Toisaalta opettajat kokevat yhteistyökyvyn olevan hyvällä tasolla työyhteisöissään. Rehtorin ja työyhteisön tuki koetaan tärkeäksi muutoksessa. Myös yhdessä tehtävä työn kehittäminen ja muutoksen työstäminen sekä erilaiset vertaistuen mallit koetaan toimiviksi työhyvinvointia tukeviksi keinoiksi

Can dysplasia surveillance be better targeted in ulcerative colitis by using faecal calprotectin?

Background: In the inflammatory bowel diseases, chronic inflammation predisposes to dysplasia and colorectal carcinoma, leading to the need of surveillance colonoscopies. The most-used marker of colonic inflammation is faecal calprotectin. Its correlation with endoscopic and histological findings is well-documented. In this study, we evaluated the role of sequential faecal calprotectin measurements in predicting colorectal dysplasia, to identify patients with increased risk of dysplasia or colonic malignancy in ulcerative colitis. Methods: We collected the faecal calprotectin measurements and colorectal histology reports of patients with ulcerative colitis treated in Helsinki University Hospital (Helsinki, Finland) between 2007 and 2017, with a focus on IBD-associated neoplasia, inflammatory activity, and sporadic adenomas. Using the time-weighted AUC of faecal calprotectin as a marker of inflammatory burden, we tested the performance of faecal calprotectin to predict the risk for colorectal neoplasia. Results: In total, 982 patients with ulcerative colitis were included. Of them, 845 had pancolitis and 127 concomitant primary sclerosing cholangitis. Forty-one patients (4%) had IBD-associated colorectal dysplasia and seven (0.7%) developed adenocarcinoma. In patients with constantly elevated faecal calprotectin level (>500 mu g/g), colorectal neoplasia was more frequent compared to those with low (Peer reviewe

Muuttuva asiakkuus, asiakaskategoriat ja asiakkaan toimijuus kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa

Ammattilaiset rakentavat puheessaan asiakkaistaan kategorioita, jotka mahdollistavat erilaisia asiakkaan toimijuuksia. Artikkeli tutkii kehitysvammahuollon ammattilaisten puheessa rakentuvia asiakaskuvia etnometodologisen jäsenkategoria-analyysin avulla ja aineistona on ammattilaisten haastattelut. Analyysi tuotti kahdeksan jäsenkategoriaa, joiden toimijuusanalyysistä rakentui kolme asiakaskuvaa. Niistä passiivinen, vailla toimijuutta oleva asiakaskuva on väistyvä. Aktiivisen asiakkaan toimijuus määrittyy asiakkaan itsensä tai ammattilaisen kautta, tai se voi olla yhteismäärittynyttä. Uudelleenmuotoutuva asiakaskuva luo näkemystä asiakkaasta oman elämänsä toimijana, mutta toimijuus on jännitteistä ja sen mahdollisuuksia ja rajoja etsitään. Tulosten perusteella kehitysvammahuollon uudistuksessa julkituotu näkemys asiakkaasta aktiivisena toimijana on saanut jalansijaa, mutta kokonaisuutena asiakaskuva on monikerroksinen ja jännitteinen. Asiakaskuvat myös suuntaavat toimintaa, joten työyhteisöissä on tarpeen käydä keskustelua asiakkaan roolista – mieluiten yhdessä asiakkaiden kanssa.Peer reviewe

Turvallisuuden edistäminen opetusalalla : Edusafe-projektin loppuraportti

Suomalaisia oppilaitoksia on yleisesti pidetty turvallisina työskentely-ympäristöinä, mutta viime vuosina niissä on tunnistettu runsaasti turvallisuushaasteita. Työterveyslaitoksen ja Turun yliopiston toteuttamassa EduSafe-tutkimus- ja kehittämishankkeessa oppilaitoksen turvallisuutta arvioitiin ja kehitettiin henkilöstön, työn ja työpaikan turvallisuuden näkökulmasta, tarkastelemalla turvallisuusjohtamisen käytäntöjä, turvallisuuskulttuuria ja turvallisuusosaamista opetusalan työyhteisöissä. Alku- ja loppukartoitus tehtiin kyselyin ja ryhmähaastatteluin. Lisäksi toteutettiin neljä interventiota. Tutkimukseen osallistui kymmenen organisaatiota: Helsingin kaupungin opetusvirasto, Solakallion koulu, Botby grundskola, varhaiskasvastusviraston iltapäivätoiminnan ohjaajat (kehitysvamma- ja autististen yksikkö), Helsingin kaupungin palvelukeskus, Riihimäen opetustoimi sekä neljä normaalikoulua/opettajankoulutuslaitosta (Helsinki, Turku, Rauma, Savonlinna). Tutkimukseen osallistunut opetusalan henkilöstö arvioi opetusalan turvallisuusilmapiirin hyväksi tai melko hyväksi. Syvällisemmässä tarkastelussa oppilaitosten turvallisuuskulttuuri osoittautui kuitenkin sirpaleiseksi ja henkilösidonnaiseksi, eikä sen kehittämiseksi ollut kokonaisvaltaista turvallisuuden hallinnan mallia tai tämän pohjalta kehiteltyjä työkaluja ja malleja – turvallisuuden hallinta on pysynyt jäsentymättömänä, haastaen henkilöstön jaksamista. Turvallisuuden kehittämistä pidettiin tärkeänä, mutta sen toteuttaminen jäi osittain ulkokohtaiseksi eikä turvallisuusasioissa välttämättä otettu omaa toimijuutta. Turvallisuuskulttuuria voi kuitenkin kehittää eri menetelmin. EduSafe-hankkeessa opetusalalle kehitettiin kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinnan malli, jossa on kuvattu vaativien tilanteiden ennakointi, tilannehallinta, jälkihoito sekä yhteisesti jaettu oppiminen. Mallia käyttämällä turvallisuuden hallinnasta tulee systemaattista, yhteisesti jaettua toimintaa ja sillä on pysyvämpiä tuloksia kuin yksilölähtöisellä, hajautuneella toiminnalla. Mallin osia testattiin projektin aikana toteuttamalla ennakoinnin (Muutospaja), tilannehallinnan (Vihreä risti, Stop väkivallalle), jälkihoidon (Hetipurku) sekä yhteisen jakamisen interventioita (kaikki interventiot). Interventioiden käyttökokemuksista saatiin oppia opetusalan turvallisuuden kehittämistä varten tulevaisuudessa. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostivat resilienssi, kehittävä työntutkimus, systeemiajattelu ja jatkuva oppiminen. Tutkimuksen tuloksia ja tutkimuksessa tuotettuja välineitä levitetään laajemmin alan toimijoille osana opettajankoulutusta, sekä Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) ja Kuntatyönantajien (KT) välityksellä. Alan toimijat hyödyntävät projektin malleja ja työkaluja jo nyt toiminnassaan