Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriö toteutti kuntiin suunnatun selvityksen yksityisistä varhaiskasvatuspalveluista joulukuussa 2015. Selvityksen tavoitteena oli saada kattavaa tietoa varhaiskasvatuksen yksityisten palvelujen muodoista, henkilöstöstä, toiminnasta, toimintaympäristöistä sekä tietojärjestelmistä. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa yksityisen varhaiskasvatustoiminnan palveluohjausta, ohjausta ja valvontaa, kuntien tukea yksityisille palveluille sekä yhteistyötä kunnan ja palveluntuottajien välillä. Toteutettu valtakunnallinen selvitys on ensimmäinen yksityisiin palveluihin keskittynyt tiedonkeruu. Selvityksen tuloksia hyödynnetään varhaiskasvatuksen valtakunnallisessa kehittämisessä sekä säädösvalmistelussa. Kyselyyn vastasi 217 kuntaa, vastausprosentiksi muodostui 72 %. Kyselyyn vastanneista kunnista 65 % (n=142) ilmoittaa kuntansa alueella toteutettavan yksityisiä varhaiskasvatuspalveluja. Näistä puolet ilmoittaa yksityisten palvelujen osuudeksi kunnan kaikista varhaiskasvatuspalveluista alle kymmenen prosenttia ja puolet yli kymmenen prosenttia. Muutamaa kuntaa lukuun ottamatta kaikissa vastanneissa yli 10 000 asukkaan kunnissa toteutetaan yksityistä varhaiskasvatustoimintaa. Yleisin yksityisen varhaiskasvatustoiminnan muoto näyttäisi olevan yksityisen hoidon tuella toteutettu perhepäivähoito. Selvityksen mukaan yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen voidaan arvioida lisääntyvän tulevaisuudessa. Kunnat näkevät, että yksityiset palvelut on kustannustehokas ja perheiden valinnanvapautta lisäävä tapa tuottaa varhaiskasvatuspalveluja. Kuntien arvioiden mukaan varhaiskasvatuksen laatu yksityisissä palveluissa näyttäisi vaihtelevan. Huomiota tulee pedagogiikan laadun osalta kiinnittää ennen kaikkea henkilöstön kelpoisuuksien toteutumiseen, lapsen tarpeenmukaisen erityisen tuen takaamiseen ja kasvatushenkilöstölle osoitettujen kasvatustehtävän ulkopuolisten työtehtävien (mm. siivous- ja keittiötyöt) määrään. Yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvominen koetaan kunnissa haastavana. Kunnat toivovat selkeämpiä säädöksiä ja yhtenevämpiä käytäntöjä, sekä koulutuksellista tukea ja lisääntyvää yhteistyötä yksityisen varhaiskasvatustoiminnan ohjaamisen ja valvomisen parantamiseksi. Selvityksen perusteella yksityiset palvelut nähdään osana kunnan varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuutta, ja ne tulee ottaa osaksi varhaiskasvatuksen valtakunnallista kehittämistyöt

Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositusten toimeenpanosuunnitelma

Vuosina 2019–2020 toiminut Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumi selvitti varhaiskasvatuksen koulutusten nykytilaa ja laati varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisohjelman. Kyseiseen kehittämisohjelmaan sisältyneiden koulutuksen kehittämissuositusten jatkotyöstämistä varten perustettiin alkuvuodesta 2021 asiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä oli laatia näihin suosituksiin pohjautuva toimeenpanosuunnitelma. Asiantuntijaryhmä luovutti tässä julkaisussa esitellyn toimeenpanosuunnitelmaehdotuksensa opetus- ja kulttuuriministeriölle huhtikuussa 2021. Toimeenpanosuunnitelmassa eritellään kehittämissuositusten toteuttamisen tavat, esitetään kunkin toimenpide-ehdotuksen kohdalla sen toteuttamisen vastuutaho/vastuutahot ja tavoiteltava aikataulu. Lisäksi tehdään ehdotus myöhemmin vuonna 2021 asetettavan uuden Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin tavoitteista, tehtävistä, rakenteesta, toiminnasta ja tarvittavista resursseista

Genomförandeplan för rekommendationerna för utveckling av utbildningarna inom småbarnspedagogik

Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik, som var verksamt 2019–2020, utredde nuläget för utbildningarna inom småbarnspedagogik och utarbetade ett program för utveckling av utbildningarna. I början av 2021 tillsattes det en expertgrupp för att fortsätta arbetet med utvecklingsprogrammets rekommendationer för utveckling av utbildningarna. Gruppens uppgift var att utarbeta en genomförandeplan som grundar sig på dessa rekommendationer. Expertgruppen överlämnade sitt förslag till genomförandeplan till undervisnings- och kulturministeriet i april 2021. Genomförandeplanen presenteras i den här publikationen. I planen redogörs det för sätt att genomföra utvecklingsrekommendationerna och anges också en ansvarig aktör/ansvariga aktörer och en tidsplan för varje föreslagen åtgärd. Dessutom innehåller planen förslag till mål, uppgifter, struktur, verksamhet och behövliga resurser för det nya Utvecklingsforumet för utbildningarna inom småbarnspedagogik som tillsätts 2021

The steering of quality and quality of steering in early childhood education. Quality discourse in the steering documents of the Central Government Administration in 1972-2012

Varhaiskasvatuksen laadun ohjaus ja ohjauksen laatu Laatupuhe varhaiskasvatuksen valtionhallinnon ohjausasiakirjoissa 1972-2012 Tutkittavina ilmiöinä ovat varhaiskasvatuksen laatu ja valtionhallinnon ohjaus. Sekä laatu että ohjaus ovat kontekstuaalisia, konstruktivistia ja dynaamisia ilmiöitä, jotka rakentuvat ja muovaantuvat sosiaalisesti siinä ajassa ja yhteisössä missä ne ilmenevät. Tutkimuksen kontekstina on varhaiskasvatuksen valtionhallinto ja erityisesti sosiaalihuollon toimiala. Tutkimus on toteutettu cross-over -tyyppisenä instituutio- ja yhteiskuntahistoriallisena tutkimuksena, jossa yhdistyvät kasvatus- ja varhaiskasvatustieteellinen laadun tutkimus historialliseen ja yhteiskunnalliseen tarkasteluun päivähoidon ja varhaiskasvatuksen valtionhallinnon laadun ohjauksen kehityksestä. Kyseessä on policytason governance -tutkimus, jonka aineisto koostuu valtionhallinnon kirjallisista makrotason dokumenteista. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten laatu ilmenee ja konstruoituu puheena määrällisesti, ajallisesti ja laadulle annettujen merkityssisältöjen ja -teemojen kautta varhaiskasvatuksen valtionhallinnon normi- ja informaatio-ohjauksen asiakirjoissa. Tutkimuksen tavoitteena on lisäksi tutkia millainen on normi- ja informaatio-ohjauksen keskinäinen yhteys ja suhde laatupuheen osalta. Tutkimuksen ajallinen kaari ulottuu neljänkymmenen vuoden ajanjaksolle ja viidelle eri vuosikymmenelle päivähoitolain synnystä nykyhetkeen, vuosiin 1972-2012. Tutkimuksen tulokset kertovat laatupuheen vähäisyydestä ja jäsentymättömyydestä keskeisissä policy -tason ohjausasiakirjoissa. Varhaiskasvatusta on ohjattu vahvemmin informaatio-ohjauksella kuin normiohjauksella. Ohjauksessa on ollut selkeitä ohjaustyhjiöitä, jolloin epäselvää on ollut ohjaavan tahon lisäksi myös ohjaustehtävät, vastuunjako ja ohjauksessa käytettävät menetelmät. Jäsentymättömyys ilmenee siinä, että laadun sisältö ja merkitys jäävät asiakirjoissa yleiseksi ja täten modernistiseen paradigmaan kiinnittyväksi. Varhaiskasvatus kaipaakin tutkimuksen tulosten valossa kansallista laadun kokonaisvaltaista jäsentämistä, selventämistä ja mallintamista post- ja transmodernismin hengessä. Tutkimus osoittaa varhaiskasvatuksen laatupuheen kokonaisvaltaisemman jäsentämisen ja sitä kautta laadun kehittämisen laaja-alaisuuden tarpeen. Laatupuhe tutkituissa asiakirjoissa kiinnittyy vahvasti määrälliseen laatuun ja vain harvoihin laadun osatekijöihin, erityisesti pedagogisen laadun tarkastelu on kapea-alaista. Laatupuhe on keskittynyt korostetusti päivähoidon työvoimapoliittiseen ja sosiaali- ja perhepoliittiseen tehtävään. Kapea-alaisesta määrällisen laadun käsittelystä tulisikin kulkea kohti laadullisen laadun kokonaisvaltaisempaa jäsennystä. Laadun ohjaus tulisi myös nykyistä tiiviimmin kytkeytyä perustellusti valittuun ja suomalaiseen kontekstiin soveltuvaan teoreettiseen pohjaan. Tutkimuksen valossa varhaiskasvatuksen laadun ohjauksen laadussa on kehitettävää. Valtionhallinnon tasolla ja sosiaalihuollon toimialalla tutkimuksen ajanjaksolla toteutunut ohjaus olisi kaivannut tavoitteellisuutta, suunnitelmallisuutta ja systematisointia. Vahvaa kytköstä normi- ja informaatio-ohjauksen laatupuheiden välillä ei aineistoissa muodostunut. Ohjauksen voidaan sanoa olleen epätasaista ja ajoittain jopa näköalatonta ohjauksen suunnan ja tarpeen osalta. Varhaiskasvatuksen laadun ohjauksessa on vallinnut normivaje. Ohjauksen tutkimus ja erityisesti ohjauksen vaikuttavuuden arviointi on myös ollut puutteellista. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriössä meneillään olevassa 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistamisessa. Tutkimus on ajankohtainen myös päivähoidon valtionhallinnon ohjauksen siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta alkaen. Tutkimustuloksia voi käyttää hyödyksi myös historiallisessa valtiohallinnon ohjausjärjestelmän kulttuurisessa ja paradigmaattisessa muutoksessa sekä ohjauksen jatkokehittämisessä.The aim of this study is to research how quality appears and is constructed both as a quantitative and secular discourse as well as the content and themes of meaning making given to quality in documents on governmental steering by norms and information. Furthermore the purpose of this doctoral thesis is to study the relationship and discourse between steering by norms and steering by information. The study spans over four decades, years 1972-2012, starting from the birth of Act of Day Care to the present moment. The themes and the main concepts being studied are quality of early childhood education and care and central government steering. The aforementioned themes will be covered theoretically in great detail. Both quality and steering are contextual, constructivist and dynamic phenomena. They are built and shaped socially to adapt to the time and community in which they appear. The material of this study consists of textual and macro level documents of central government administration. The materials of the steering by norms are The Act and Degree of Day Care and the reformation documents of the Act and Degree; the Government Proposals, the reports and statements of the Governmental Commissions, the legistlative pleas of the Parliament and the justification memorandums on the reforms of the Day Care Degree. The materials of the steering by information are The Report of the Committee on Educational Objectives in Day Care (KoM 1980:30), The Decision in Principle of the Council of State Concerning the National Policy Definition on Early Childhood Education and Care (Ministry of Social Affairs and Health 2002:9) ja National Curriculum Guidelines on Early Childhood Education and Care (Research and Development Centre for Wellfare and Health 56/2005). The study is qualitative by its nature and uses phenomenological and hermeneutical scientific approach. Combined methods used are content analysis and systematic text analysis. The results of this study indicate the paucity and the un-explicated nature of the quality discourse. The study indicated that there is a need for comprehensive classification and therefore a need for broad development of quality. In the light of the results the steering done by government requires to be more goal-orientated, contemplated and systematic. The study gives perspective to quality discourse of early childhood education and care as well as holistic expansion of the conceptions of quality. The results can be beneficial in renewing the Act of Day Care and culturally and paradigmatically developing and modifying the government steering system

Pylpyrä : Riittävän vanhemmuuden arviointimalli : Arviointitutkimus mallin toimivuudesta

Sosiaalihuollon menetelmien arviointi (FinSoc) -projekt

Elements of the Pedagogical Process in Finnish Early Childhood Education

This chapter introduces the Finnish Pedagogical Process as a central element of the educational system of early childhood education (ECE). A conceptual definition and shared understanding and interpretation of the educational process are essential for the high-quality pedagogical practices of ECE. We aim to create a conceptional framework of the Pedagogical Process through a theoretical analysis of the different aspects of the process. Through this framework, we provide and promote the evaluation and development debate of current pedagogical practices. This framework will provide the tools to identify, structure, phase, and clarify the Process as a management system that includes planning, implementation, and evaluation practices and policies. The Pedagogical Process of ECE is considered through the broader sense of a process approach, incorporating both actional and structural concepts as well as the actions, deeds, actors, understanding, and sequential chain of events. The Pedagogical Process of ECE described in this chapter is built around its central elements: the first central element as the aim of the Pedagogical Process is children’s development, learning, and wellbeing. The second central element influencing each premise and the aim is the staff. The four premises are modeled as the sub-entities around the central element and structurally influencing it and each other. The elements of the Finnish Pedagogical Process are: (1) Driving force and purpose, (2) Starting point, (3) Functional part, (4) Process outcomes. The multidimensional Pedagogical Process is not only about pedagogy but also related to an understanding of political, scientific, and professional operational practices and national policies surrounding the pedagogy.Peer reviewe

LaatuPala : Terveydenhuollon laatuverkoston tiedotuslehti 4/2000

Varttua-hanke, MedCERTAIN, Valoa-hank