Keksintöjä ilman immateriaalioikeuksia : voivatko kilpailulliset markkinat luoda innovaatiokannustimia?

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Perinteinen käsitys on, että kilpailulliset markkinat eivät onnistu luomaan kannustimia innovaatiolle. Syyksi nähdään, että jos kuka tahansa voi ottaa idean ilmaiseksi käyttöönsä, niin keksijä ei saa työstään taloudellista hyötyä. Näin ollen ainoastaan keksijälle myönnetyt immateriaalioikeudet ideahyödykkeen valmistamiseen ja myymiseen takaavat ideoiden tehokkaan tuotannon ja kannustavat tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Laajat patenttijärjestelmät voivat kuitenkin luoda talouteen tehottomuutta. Kilpailun vääristäminen, korkeat hinnat ja keksimiskannustimien osittainen tukahduttaminen ovat ongelmana erityisesti nopeasti kehittyvillä teollisuuden aloilla kuten ohjelmistoteollisuudessa. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, voivatko kilpailulliset markkinat luoda innovaatiokannustimia ja, jos voivat niin, millä ehdoin. Mahdollisuudesta kirjoittivat ensimmäisten joukossa tutkijat Boldrin ja Levine (2002b) sekä Quah (2002a). Tarkastelu nojaa oletukselle, ettei ideaa voi rajallisessa ajassa kopioida äärettömästi. Ajatus mahdollistaa sen, että ideahyödykkeen hinta on positiivinen sen markkinoille tulon hetkellä ensimmäisen periodin ajan. Yrittäjä voi myydä keksintönsä kertamaksusta, joka kattaa tuotekehittelyyn panostetun määrän. Kilpailulliset markkinat saavuttavat sosiaalisesti tehokkaan tasapainon ja uusien hyödykkeiden kehittämiselle löytyy kannustimia. Tulos saavutetaan, vaikka immateriaalioikeuksia heikennettäisiin huomattavasti. Tulokset ovat kuitenkin herkkiä sen suhteen, kuinka nopeasti kopiointia voidaan toistaa. Jos toistaminen on mahdollista mielivaltaisen lyhyessä ajassa, niin ideahyödykkeen hinta laskee äärimmäisen nopeasti kohti nollaa, jolloin kannustimia innovaatiolle ei ole. Tutkielmassa esiin nousevat kysymykset nykyisen patenttijärjestelmän mielekkyydestä ovat tärkeitä, sillä länsimaisesta järjestelmästä on nopealla tahdilla tulossa globaali standardi, vaikka ylimitoitetuilla patenttioikeuksilla on vakavia sosiaalisia seurauksia. Yhteiskunnan näkökulmasta korkeat hinnat ja monopolien hurjat voittomarginaalit vaikuttavat ajoittain kestämättömiltä. Kilpailullisten markkinoiden mahdollisuus kannustaa innovaatioon on tuore näkökulma, joka saa tukea myös empiirisistä havainnoista

The Effects of the Value-Added Tax on Revenue and Inequality

This paper examines the impact of the introduction of the value-added tax on inequality and government revenues using newly released macro data. We present both conventional country fixed effect regressions and instrumental variable analyses, where VAT adoption is instrumented using the previous values of neighbouring countries’ VAT systems as an instrument. The results reveal – in contrast to earlier work – that the revenue consequences of the VAT have not been positive. The results indicate that income-based inequality has increased due to the VAT adoption, whereas consumption inequality has remained unaffected.Peer reviewe

Muotoilun hyödyntäminen ja vaikutukset yritysten kilpailukykyyn

Tämän selvityksen tavoitteena on kartoittaa muotoilun käyttöä ja vaikutuksia yritystoiminnassa sekä kehittää ja testata pilottiluontoisesti tutkimusmenetelmiä, joilla muotoilun käyttöä yrityksissä voidaan jatkossa paremmin seurata. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että muotoilun ja asiakaskokemuksen merkitys on vahvistunut suomalaisissa yrityksissä. Muotoiluosaaminen, erityisesti asiakaskokemus ja tuotekehitysyhteistyö eri toimijoiden kanssa, on noussut yrityksille yhä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi. Digitalisaatio korostaa entisestään asiakaskokemuksen ja yhteiskehittämisen merkitystä nostaen samalla esiin uusia vaatimuksia ja mahdollisuuksia muotoilun hyödyntämiselle yrityksen kilpailukyvyn rakentamiseksi. Muotoilun hyödyntäminen leviää nopeasti eri toiminnan aloille, yhtenä esimerkkinä ohjelmistoliiketoiminta. Yritysten pärjääminen muuttuvilla markkinoilla vaatii uudenlaista, kokonaisvaltaisempaa suhtautumista asiakkaan tarpeisiin

Sosiaalialan kehittämishankkeen arviointi : Loppuraportti: tulosten ja vaikutusten arviointi

PricewaterhouseCoopers Oy valittiin alkuvuodesta 2007 toteuttamaan Sosiaalialan kehittämishankkeen loppuarviointi. Loppu arvioinnin tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka Sosiaalialan kehittämishanke on edennyt selvitysmiestyöstä käytännön toimeenpanoon. Kokonaisarviointi muodostuu kolmesta raportista. Ensimmäisessä osaraportissa arvioitiin hankkeen organisointia. Toisessa osaraportissa esitettiin arvio siitä, kuinka oikeaan osuneita hankkeen tavoitteet olivat vallitsevassa yhteiskunnallisessa tilanteessa ja missä määrin tavoitteet saavutettiin. Tässä arvioinnin kolmannessa ja viimeisessä raportissa esitetään arvio hankkeen tuloksista ja vaikutuksista. Raportissa reflektoidaan sitä, mitä Sosiaalialan kehittämishankkeesta voidaan oppia Kaste-ohjelman toimeenpanossa sekä esitetään arvio Hyvinvointi 2015 -ohjelman onnistumisesta

Essays on Financing for Development

This thesis consists of four essays on development financing: the three first ones examine allocation and impact of general budget support (GBS) and the fourth essay analyses the consequences of value added tax (VAT) on inequality. The first essay studies general budget support as an aid instrument in a cross-country setting. The paper examines if changes in aid allocation patterns can be identified since the introduction of GBS, what the characteristics of countries receiving the modality are, and if any growth impacts can be identified due to the use of GBS. The results indicate that there is a clear change in aggregate aid allocations between the late 1990s and 2000s. The importance of recipient needs has increased while donor commercial interests have decreased. Compared to other aid, GBS is allocated to poorer countries with a history of high indebtedness, stronger recipient merits and stronger political ties with donors. The results suggest that receiving GBS has accelerated economic growth when controlling for the selection bias.The second and third essays study the impact of GBS on recipient government budget allocation. The essays employ a supply-side instrument approach and a synthetic control approach to identify the causal effects of GBS. The results suggest that countries receiving GBS tend to allocate more on health sector. Further, the effect of GBS on health spending is quite heterogeneous suggesting that donor and recipient priorities might not always be aligned even amongst the top GBS receiving countries. However, in the countries where GBS did have a positive effect on health spending, neonatal mortality rate declined faster than it would otherwise have declined. GBS disbursements have also increased spending on education thus enabling governments to undertake larger reforms.The fourth essay studies the consequences of introduction of the VAT on inequality. The adoption of the VAT has arguably been one of the most important tax policy measures worldwide, but also one of the most heatedly debated. While some argue that the VAT has served as a useful tool to boost government revenue, others claim that it is also a regressive tax, contributing to increased inequality. This paper offers updated estimates of the revenue impacts of the VAT and the first estimates of its consequences on inequality at the macro level. The results indicate fairly strongly that when inequality is measured on the basis of disposable income, VAT adoption has led to increased inequality, but inequality measured using consumption has not increased due to VAT adoption. The results also reveal that the revenue consequences of the VAT have not been positive, contrasting results from earlier, influential, work in the area.Tämä väitöskirja koostuu neljästä esseestä, jotka käsittelevät kehityksen rahoittamista kehitysavun (erityisesti yleisen budjettituen) sekä kehitysmaiden omien verotulojen avulla.Ensimmäinen essee tarkastelee yleisen budjettituen jakamiseen vaikuttavia tekijöitä ja analysoi budjettituen vaikutuksia talouskasvuun. Tulokset osoittavat, että kehitysavun jakoperusteissa on tapahtunut selvä muutos vuosituhannen vaihteessa. Jakoperusteissa korostuvat aiempaa enemmän saajamaan tarpeet ja toisaalta vähemmän avunantajamaan omat kaupalliset intressit. Verrattuna muihin kehitysavun muotoihin yleistä budjettitukea saavat maat ovat keskimäärin köyhempiä ja velkaantuneempia ja ne ovat usein avunantajamaiden entisiä siirtomaita. Budjettituen yhteys talouskasvuun vaikuttaa tulosten valossa olleen positiivinen.Toisessa ja kolmannessa esseessä analysoidaan yleisen budjettituen vaikutuksia valtioiden terveys- ja koulutusmenoihin. Esseissä pyritään korjaamaan avun valikoitumisesta syntyvä endogeenisyysongelma kahdella eri menetelmällä, tarjontapuolen instrumenttimuuttujalla sekä synteettisellä kontrollilla. Estimointitulosten perusteella vaikuttaa siltä, että yleistä budjettitukea saavat maat käyttävät keskimääräistä enemmän valtionhallinnon varoja terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Toisaalta vaikuttaa myös siltä, että budjettituen vaikutus terveysmenoihin on hyvin heterogeenistä jopa eniten budjettitukea saavien maiden kesken. Kuitenkin maissa, joissa terveysmenot ovat budjettituen myötä kasvaneet, on myös vastasyntyneiden kuolleisuus ollut keskimääräistä nopeammassa laskussa. Yleinen budjettituki vaikuttaisi toimivan hyvin rahoitusinstrumenttina koulujärjestelmän uudistuksissa.Neljäs essee tarkastelee arvonlisäveron käyttöönoton vaikutusta tuloeroihin. Arvonlisäveron käyttöönotto on ollut yksi tärkeimmistä sekä kiistanalaisimmista veropolitiikan keinoista maailmanlaajuisesti.  Toisaalta arvonlisäveroa pidetään hyödyllisenä erityisesti valtionhallinnon tulojen kasvattajana, mutta toisaalta sitä syytetään regressiivisyydestä, mikä lisäisi tuloeroja. Essee tarjoaa päivitetyn analyysin arvonlisäveron käyttöönoton vaikutuksista valtion verotuloihin sekä ensimmäiset laatuaan olevat estimoinnit sen vaikutuksista tuloeroihin makrotasolla. Arvonlisäveron käyttöönotto on kasvattanut tuloeroja, kun tarkastellaan käytettävissä olevien tulojen suhteellista jakautumista, mutta kulutukseen pohjautuvassa tarkastelussa vastaavia vaikutuksia ei havaita.  Arvonlisäveron vaikutukset valtion tuloihin eivät ole olleet yhtä positiivisia kuin mitä aiemmat tutkimukset ovat väittäneet