Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Perinteinen käsitys on, että kilpailulliset markkinat eivät onnistu luomaan kannustimia innovaatiolle. Syyksi nähdään, että jos kuka tahansa voi ottaa idean ilmaiseksi käyttöönsä, niin keksijä ei saa työstään taloudellista hyötyä. Näin ollen ainoastaan keksijälle myönnetyt immateriaalioikeudet ideahyödykkeen valmistamiseen ja myymiseen takaavat ideoiden tehokkaan tuotannon ja kannustavat tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Laajat patenttijärjestelmät voivat kuitenkin luoda talouteen tehottomuutta. Kilpailun vääristäminen, korkeat hinnat ja keksimiskannustimien osittainen tukahduttaminen ovat ongelmana erityisesti nopeasti kehittyvillä teollisuuden aloilla kuten ohjelmistoteollisuudessa. Pro gradu -tutkielmani tarkastelee, voivatko kilpailulliset markkinat luoda innovaatiokannustimia ja, jos voivat niin, millä ehdoin. Mahdollisuudesta kirjoittivat ensimmäisten joukossa tutkijat Boldrin ja Levine (2002b) sekä Quah (2002a). Tarkastelu nojaa oletukselle, ettei ideaa voi rajallisessa ajassa kopioida äärettömästi. Ajatus mahdollistaa sen, että ideahyödykkeen hinta on positiivinen sen markkinoille tulon hetkellä ensimmäisen periodin ajan. Yrittäjä voi myydä keksintönsä kertamaksusta, joka kattaa tuotekehittelyyn panostetun määrän. Kilpailulliset markkinat saavuttavat sosiaalisesti tehokkaan tasapainon ja uusien hyödykkeiden kehittämiselle löytyy kannustimia. Tulos saavutetaan, vaikka immateriaalioikeuksia heikennettäisiin huomattavasti. Tulokset ovat kuitenkin herkkiä sen suhteen, kuinka nopeasti kopiointia voidaan toistaa. Jos toistaminen on mahdollista mielivaltaisen lyhyessä ajassa, niin ideahyödykkeen hinta laskee äärimmäisen nopeasti kohti nollaa, jolloin kannustimia innovaatiolle ei ole. Tutkielmassa esiin nousevat kysymykset nykyisen patenttijärjestelmän mielekkyydestä ovat tärkeitä, sillä länsimaisesta järjestelmästä on nopealla tahdilla tulossa globaali standardi, vaikka ylimitoitetuilla patenttioikeuksilla on vakavia sosiaalisia seurauksia. Yhteiskunnan näkökulmasta korkeat hinnat ja monopolien hurjat voittomarginaalit vaikuttavat ajoittain kestämättömiltä. Kilpailullisten markkinoiden mahdollisuus kannustaa innovaatioon on tuore näkökulma, joka saa tukea myös empiirisistä havainnoista
