I’m Ashamed to Admit but I Have Watched Dallas. The Value Hierarchy of TV Programs

Zadanie pt. „Digitalizacja i udostępnienie w Cyfrowym Repozytorium Uniwersytetu Łódzkiego kolekcji czasopism naukowych wydawanych przez Uniwersytet Łódzki” nr 885/P-DUN/2014 dofinansowane zostało ze środków MNiSW w ramach działalności upowszechniającej naukę

Kollaasielokuva kansakunnan palveluksessa

Kirja-arvostelu: Peili jolla oli muisti : elokuvallinen kollaasi kadonneen ajan merkityksen hahmottajana (1895-1970) / Peter von Bagh. Helsinki, 2002

Conversation analysis, institutions, and rituals

By relating conversation analysis (CA), in particular CA research on institutional interaction to such research traditions as sociological institutionalism, new materialism, and ritual theory, the article illustrates how CA scholarship can contribute to macrosociological theorizing. This argument is illustrated by how national parliaments are organized as institutions. The main point made in the article is that occasions of what CA calls institutional interaction should be considered as rituals. Although those occasions are scripted ceremonial performances wherein social pressure, material conditions, or avoidance of punishment make actors conform, they still play a role in constituting social order by making participants honor the rules and principles codified in an organization’s frontstage events. The article also underlines that organizational arrangements do not determine what actors can say or do, but they impose limits and conditions on people’s conduct. Finally, the paper suggests that it is through such arrangements of institutional interaction that social structure is created, maintained, and naturalized.publishedVersionPeer reviewe

Raittiusaate ja alkoholismi

Summary: Temperance movement and alcoholism

Alkoholimainonnan kuvitteellisuudesta

Summary : Images in alcohol advertising

Määräysvalta vakuuttelun retoriikassa : koetun hyvinvoinnin käsitteen leviäminen ja kotoistuminen Suomeen

Artikkeli käsittelee koetun hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitteiden leviämistä ja tulemista osaksi kansallista politiikkaa Suomessa vuosina 2005–2015. Empiirinen analyysi kohdistuu kahteen aineistokokonaisuuteen, media-aineistoon ja eduskunta-aineistoon eli eduskunnan pöytäkirjoihin ja muihin kansanedustuslaitoksen tuottamiin tai tilaamiin asiakirjoihin. Analyysi osoittaa, että käännekohta koetun hyvinvoinnin ja onnellisuuden nousussa politiikan agendalle koettiin 2010, kun Euroopan komissio esitti, että Euroopan uuden strategian onnistumista aletaan arvioida BKT:ta laajemmilla indikaattoreilla ja kun kehitysindikaattoreiden valmistelu otettiin hallitusohjelmaan. Kun tällaisia indikaattoreita ei kuitenkaan otettu käyttöön, myös julkinen keskustelu asiasta hiipui. Tutkimus tuo hyvin esille sen, että erilaisilla organisaatioilla, kuten tutkimuslaitoksilla, ajatushautomoilla, paikallisilla tai globaaleilla kansalaisjärjestöillä ja kansainvälisillä järjestöillä, EU mukaan lukien, on keskeinen rooli käsiteinnovaatioiden levittämisessä