Tapaustutkimus Raision perhepalveluiden ennaltaehkäisevän lastensuojelun kehittämisestä vuosina 2011–2017 - Sisällönanalyysi ennaltaehkäisyn määrittymisestä ja edellytyksistä

Tutkimukseni on tapaustutkimus Raision perhepalveluiden ennaltaehkäisevästä lastensuojelun kehittämisestä vuosina 2011–2017. Tutkimukseni perustuu hankeraporttien ja kehittämiseen liittyvien asiakirjojen analyysin. Tarkastelen Raision perhepalveluiden ennaltaehkäisevään kehittämiseen kohdennettuja opinnäytetöitä ja hankeraportteja käyttäen hyväksi sisällönanalyysiä. Kaksi tutkimuskysymystäni ovat: millä tavalla ennaltaehkäisy määrittyy Raision perhepalveluiden muutosprosessissa ja mihin mahdollistaviin tekijöihin perustuu ennaltaehkäisevän työn vahvistuminen Raision perhepalveluissa? Kehittäminen on suurimmaksi osaksi kohdistunut ennaltaehkäisevään työhön perhepalveluissa ja peruspalveluissa, mutta kehittämisen kohteena ovat olleet myös lastensuojelu ja erityispalvelut ainakin välillisesti. Tarkastelen tutkimuksessani ennaltaehkäisyä ennen lastensuojelun asiakkuutta. Tuon esiin erilaisia lapsiperheille suunnattuja peruspalveluja ja avaan palvelutarjonnan laajuutta. Taustana tutkimuksessani on 1990-luvun ennaltaehkäisevien palvelujen karsiminen ja ongelmien kasaantuminen korjaaviin palveluihin. Tuon esiin uuden sosiaalihuoltolain ja painopisteen siirtymisen takaisin ennaltaehkäisevään työhön niin, että perheillä on mahdollisuus saada apua ilman lastensuojelun asiakkuutta. Teoreettisena viitekehyksenäni toimii ennaltaehkäisy ja Rapoportin (1961) ennaltaehkäisyn eri tasot. Käyn tutkimuksessa läpi ennaltaehkäisyn eri tasoja ja käsitteen moninaisuutta sekä ennaltaehkäisyn lähtökohtia ja tutkimusta sekä siihen liittyvää hyvinvointi- ja riskipolitiikkaa. Käsittelen myös ennaltaehkäisyn ristiriitaista paikkaa sosiaalityössä. Tarkastelen analyysissäni, miten ennaltaehkäisy on Raisiossa ymmärretty ja käsitteellistetty, mitä ennaltaehkäisyllä oikeastaan tarkoitetaan, onko se ehkäisyä, varhaista puuttumista vai riskien hallintaa? Sisällönanalyysin perustella muodostan neljä erilaista teemaa, joiden varaan ennaltaehkäisy määrittyy: ennaltaehkäisevä työ, yhteinen vastuu hyvinvoinnin ja voimavarojen kasvun edistämisessä, matalan kynnyksen oikea-aikaiset palvelut, varhaisen vaiheen tuki ja apu sekä varhaisen vaiheen ongelmien ehkäisy. Erilaisia ennaltaehkäisyyn viittaavia lähikäsitteitä käytetään hyvin sekavasti ymmärtämättä niiden sisältöä. Itse jakaisin ennaltaehkäisyn kolmeen eri tasoon; ensimmäinen taso olisi varsinaista universaalia ennaltaehkäisyä, toinen taso varhaista tukea ja kolmas taso varhaista puuttumista. Jako selventäisi käsitteiden sekavaa käyttöä. Toisen tutkimuskysymyksen kohdalla analysoin niitä tekijöitä, jotka mahdollistavat ja edistävät ennaltaehkäisevää työtä ja sen jatkuvuutta Raision perhepalveluissa. Tutkimusanalyysissä muodostan kuusi erilaista teemaa: monialainen ja asiakaslähtöinen yhteistyö, nopeat ja helposti lähestyttävät palvelut, innovatiiviset tavat ja työmenetelmät, johdon ja työyhteisön sitoutuminen, osaamisen ja työskentelytapojen levittäminen sekä positiivinen asenne ja näkyvyys. Ennaltaehkäisevän lastensuojelun kehittämisen onnistuminen onkin monen tekijän yhteisvaikutuksen aikaan saama. Ennaltaehkäisyyn, sen tutkimiseen ja palvelujen kehittämiseen tulisi panostaa, koska pitkällä aikavälillä se säästää rahaa ja parantaa hyvinvointia. ABSTRACT A Case Study on the Development of Preventive Social Work in Raisio Family Services 2011–2017 – a Content Analysis of the Definition and Requirements of Prevention My research is a case study on the development of preventive child protection in family services in Raisio during 2011–2017. My research is based on an analysis of project reports and development documents. In the analysis I examine theses and project reports targeted at the development of preventive family services in Raisio using content analysis. My two research questions are: how is preventive social work defined in the change process of the family service in Raisio and what are the possible factors to be based on the strengthening of preventive work in the family services in Raisio? Development has largely focused on preventive work in family and basic services, but child protection and special services have also been targeted at least indirectly. In my research, I look at prevention before the child becomes a customer of child protection. I highlight basic services for families with children and present the expanse of diversity of services. My research background is the reduction of preventive services and the accumulation of problems to remedial services in the 1990s. I emphasize the new social welfare law and the shift of focus back to preventive work so that families can get help without being a customer of child protection. My theoretical reference framework is prevention in social work and especially the different levels of prevention as presented by Rapoport (1961). In my research, I go through the different levels of prevention and the diversity of the concept, the starting points and research of prevention, as well as related welfare and risk policy. I also address the contradictory situation of prevention in social work. In my analysis, I look at how prevention is understood and conceptualized in Raisio, what is actually meant with prevention, whether it is prevention, early intervention or risk management? Based on the content analysis I highlight four different themes for which prevention is defined: preventive work, shared responsibility for promoting well-being and resource growth, timely delivery of low-threshold services, early-stage support and assistance as well as the prevention of early-stage problems. Different types of proxies for prevention are used in a confusing manner without understanding their content. I would divide prevention into three levels; the first level being the actual universal prevention, the second level being early support and the third level being early intervention. This would make the confusing use of concepts more clear. For the second research question, I analyze the factors that enable and promote the preventive work and its continuity in the family services in Raisio. After a research analysis, I develop six different themes: multidisciplinary and customer-oriented collaboration, quick and easy access to services, innovative ways and methods of work, commitment of management and work community, dissemination of know-how and working methods, and positive attitude and visibility. The success of the development of preventive child protection is the combination of many factors. Prevention, its research and the development of services should receive more resources, as it will save money and improve wellbeing over the long term

Omistusrakenteet keskitasoisilla suomenoppijoilla

Tarkastelen työssäni keskitasoisten suomenoppijoiden eri omistuksen lajien ja omistusrakenteiden hahmottamista ja käyttöä lausetasolla. Pieni aineistoni perustuu laatimiini tehtäviin, joihin vastasi 36 B1-B2-tasoista suomenoppijaa. Verrokkiryhmäksi on valittu ryhmä neljäsluokkalaisia oppilaita, jotka vastasivat samoihin tehtäviin. Omistaminen on laaja semanttinen konsepti, jonka tavallisesti määritellään käsittävän luovutettavan, konkreettisen, omistuksen (pysyvä omistus, tilapäinen omistus tai hallussapito), eroamattoman omistuksen (inherentti tai ei-inherentti) sekä yleensä myös absraktin omistuksen. Omistusrakenteiksi voidaan nimittää omistuslausetta "x:llä on y", genetiivipredikatiivilausetta "y on x:n" sekä genetiivilauseketta "x:n y". Tarkastelen työssäni eniten omistuslausetta, sekä mainittujen rakenteiden lisäksi omistusta tai sen siirtymistä ilmaisevia verbejä sekä ulkopaikallisijaisia habitiiviadverbiaaleja. Näkökulmana on pyritty pitämään rakenteiden merkitys. Luovutettavaa ja abstraktia omistusta voitaneen pitää tavallisimpina omistuksen lajeina, ja niitä ilmaistaan ja ymmärretään pääasiassa hyvin. Muutamat tehtävät, jotka mittasivat pysyvän ja tilapäisen omistuksen eroa, näyttivät osoittavan, ettei ero ollut kummallekaan vastaajaryhmälle täysin selvä, mutta aineisto oli tällä kohtaa riittämätön. Erityisesti osa-kokonaisuuslauseissa elollisen (intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan omistajanadessiivilla, kun taas elottoman (ei-intentionaalisen) entiteetin osiensa kuuluminen kokonaisuuteen ilmaistaan sisäpaikallissijaisella adverbiaalilla. Informanttini eivät pääasiassa tehneet tällaista erottelua, tai ainakaan se ei ollut täysin johdonmukaista niin S1- kuin S2-vastaajillakaan. Suomenoppijat eivät aina onnistuneet löytämään sopivia omistuksen siirtymistä kuvaavia verbejä. Myös habitiiviadverbiaalien käyttö aiheutti hankaluuksia: vastaustensa perusteella vastaajat eivät hallinneet omistettavan siirtymisen suuntaa

Alaselkäkipu-uskomusten yhteys epäspesifin alaselkäkivun voimakkuuteen, tiheyteen ja toimintakykyyn

Alaselkäkipu on yleinen vaiva, jota 84 % maailman väestöstä kokee jossain elämänsä vaiheessa. Se on maailmanlaajuisesti suurin toimintakyvyttömyyttä aiheuttava vaiva, ja aiheuttaa merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Yli 90 prosenttia alaselkäkivusta on epäspesifiä, jolloin kivulle ei voida löytää yksiselitteistä aiheuttajaa. Hoitosuositusten perusteella alaselkäkipua tulisi hoitaa fyysisellä aktiivisuudella ja arjen toimien ylläpitämisellä. Käytännössä hoitosuosituksia noudatetaan heikosti: selän kuvantaminen on usein osa tutkimuksia, ja kipua hoidetaan paljon kipulääkkeillä ja leikkauksella, vaikka hoitosuositusten mukaan niitä tulisi välttää. Tutkimukset osoittavat, että alaselkäkipuun liittyvillä uskomuksilla on merkittävä rooli kipupotilaan toipumisennusteessa, kivun voimakkuudessa ja kipupotilaan toimintakyvyssä. Lisäksi on todettu, että terveydenhuollon ammattilaisten omat uskomukset ovat yhteydessä siihen, millaista hoitoa ja neuvoja he antavat alaselkäkipupotilaille. Alaselkäkipua kokevien uskomukset ovat usein samanlaisia, kuin heitä hoitaneella ammattilaisella. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, ovatko uskomukset alaselkäkivun aiheuttajista yhteydessä alaselkäkivun voimakkuuteen, sen kokemisen tiheyteen ja henkilön toimintakykyyn. Osallistujia värvättiin jakamalla tietoa tutkimuksesta Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun sähköpostilistoille. Tutkimukseen osallistui 44 henkilöä. Aineisto koostui osallistujien taustatiedoista, alaselkäkipuun liittyviä uskomuksia kartoittavien avoimien kysymysten vastauksista sekä kahden alaselkäkivun kokemusta mittaavan kipumittarin, Bournemouthin ja Keelen, vastauksista. Hypoteeseina oli, että henkilöt, jotka uskovat kivun aiheuttajien olevan anatomisia tai biomekaanisia, kokisivat voimakkaampaa kipua, heidän kipunsa olisi säännöllisempää, ja heidän toimintakykynsä olisi huonompi. Tulosten mukaan uskomus siitä, että huono vapaa-ajan ergonomia aiheuttaisi alaselkäkipua, on yhteydessä parempaan toimintakykyyn. Uskomus siitä, että ylipaino aiheuttaisi alaselkäkipua, on sen sijaan yhteydessä huonompaan toimintakykyyn. Uskomusten ja kivun voimakkuuden tai kivun kokemisen tiheyden välillä ei ollut merkitseviä yhteyksiä. Lisäksi ilmeni, että valtaosa osallistujista perustaa käsityksensä alaselkäkipunsa aiheuttajasta joko terveydenhuollon ammattilaisen mielipiteeseen tai omaan kokemukseensa. Tulevissa tutkimuksissa yhteyksiä tulisi tarkastella suuremmalla otoksella, jotta varmistuisi, mitkä uskomukset ovat haitallisia tai hyödyllisiä kivun voimakkuuden, sen kokemisen tiheyden ja toimintakyvyn kannalta. Lisäksi aihetta tulisi tutkia kokeellisella asetelmalla, jotta saataisiin selville mahdolliset syy-seuraussuhteet uskomusten ja kivun kokemuksen välillä

Psykoosilääkkeet muistisairaan potilaan hoidossa

Enemmistö muistisairauspotilaista saa haittaavia käytösoireita jossakin sairauden vaiheessa. Käytösoireiden ensisijainen lääkehoito on muistisairauden asianmukainen lääkehoito. Psykoosilääkkeet saattavat lisätä aivoverenkierron häiriöiden määrää ja kuolleisuutta dementiapotilailla, joten niiden käyttö tulee rajata vain vaikeisiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin. Muistisairauksia sairastavilla on myös suurentunut riski saada psykoosilääkkeistä ekstrapyramidaalioireita, infektioita, väsymystä ja hypotensiota. Amerikan psykiatriyhdistyksen uunituore hoitosuositus linjaa ja tarkentaa psykoosilääkkeiden käytön ­periaatteita tällä potilasryhmällä

Psyykenlääkkeiden aiheuttama hyponatremia tavallista ikääntyneillä

Veren pieni natriumpitoisuus voi johtua monista eri sairauksista, niihin käytetyistä lääkkeistä tai liiallisesta alkoholinkäytöstä. Erilaisten psyykenlääkkeiden käyttö on ikääntyneiden potilaiden hoidossa tavallista, ja moniin näistä lääkkeistä liittyy hyponatremian riski. Psyykenlääkkeiden aiheuttama hyponatremia ilmaantuu tavallisimmin ensimmäisten hoitoviikkojen aikana. Veren natriumpitoisuus tulee mitata ennen lääkkeen käytön aloitusta etenkin suuren riskin potilailta ja tarkistaa muutaman viikon kuluttua. Hyponatremiaan vivahtavat oireet ovat aina psyykenlääkkeitä käyttävällä potilaalla aihe tarkistaa natriumarvo. Nesteen määrän rajoittaminen puoleentoista litraan vuorokaudessa saattaa korjata lievän hyponatremian. Suolan rutiinimaista lisäämistä ruokaan tulee välttää. Ensisijainen hoito on aina lääkkeen käytön lopettaminen. Jos psyykenlääke on potilaan sairauden kannalta välttämätön, se vaihdetaan farmakologiselta profiililtaan erilaiseen. Vähäoireinen lievä hyponatremia ei yleensä kaipaa kiireellistä hoitoa vaan diagnostista selvittelyä

Ethical User stories : Industrial study

Publisher Copyright: © 2022 Copyright for this paper by its authorsIn Port terminals a progressive change is underway in digitalizing traditional systems to SMART systems with the aid of AI. This study follows one of such progressions, the SMARTER project. SMARTER is a sub research and development project of the Sea for Value program of DIMECC company, Finland to create replicable models for digitalization for future terminals which involves the use of AI enabled tools. AI and Autonomous Systems (AS) are the direction that software systems are taking today. But due to ethical challenges involved in the use of AI systems and increased emphasis on ethical practices in the use and design of AI systems, our study provides an ethical angle, Ethical User Stories (EUS). We use an ethically aligned design tool the ECCOLA method to transfer ethical requirements into EUS for non-functional requirements for an aspect of the logistics system, passenger flow. Over the span of six months, 125 EUS using the ECCOLA method were collected through a series of workshops for the passenger flow use case and the findings are revealed in this paper. This project is in the field of maritime industry and concentrates on digitalization of port terminals and this particular paper focuses on the passenger flow. Results are positive towards the practice of Ethical User Stories.Peer reviewe

Kasvi-indigon käyttö tekstiilisuunnittelussa

ei saatavill