Futures Consciousness as a Human Anticipatory Capacity – Definition and Measurement

ABSTRACT As the world has become more complex, our minds are ever more challenged in understanding the potentials and possibilities of future developments. To overcome these challenges, we must develop and challenge our minds and the way we see ourselves and our surroundings, so that we can better navigate towards the future. This dissertation presents a conceptualisation and operationalisation of a novel fivedimensional concept of Futures Consciousness (FC) and embeds it in the framework of Anticipatory Systems. Furthermore, it uses psychological constructs to identify individual differences as means to describe anticipatory capacities. The study identifies five different dimensions: time perspective, agency beliefs, openness to alternatives, systems perception and concern for others that together form an integrated concept of Futures Consciousness. This model is further operationalised with a psychometric scale that measures the manifestation of Futures Consciousness among individuals. The development of the FC Scale confirms that Futures Consiousness is not just a theoretical model, but an actual phenomenon that lends itself to empirical study. The work presented in this dissertation is a result of collaborative efforts between social and personality psychologists and futures researchers utilising both quantitative and qualitative methods to develop the conceptualisation drawing on both scientific traditions. This summary sets the theoretical grounds for Futures Consciousness as a human anticipatory capacity that can be applied to both individuals and collective systems. This capacity is not domain – nor situation – specific, but a more general capacity that persists across various situations and over time, and is present in various life domains, such as work, education, and family, as well as in response to global issues. As such, studying and measuring individual variations in Futures Consciousness could prove useful in education, governance, capacity building, business development, and research. KEYWORDS: Futures consciousness, future thinking, future orientation, anticipation, futures literacy, foresight, time perspective, futures educationTIIVISTELMÄ Jatkuvasti monimutkaisemmaksi muuttuva maailma haastaa ymmärryksemme sekä käsityksemme tulevaisuudesta. Näiden haasteiden edessä meidän on kyseenalaistettava ja kehitettävä ajatustapojamme sekä oletuksiamme itsestämme ja ympäristöstämme. Tämä väitöskirja esittelee uuden viisiulotteisen tulevaisuustietoisuuden käsitteen (Futures Consciousness (FC)) sekä sitä kuvaavan psykometrisen mittarin. Tulevaisuustietoisuus asemoidaan työssä ennakoivien järjestelmien (Anticipatory Systems) ominaisuuksia kuvaavaksi käsitteeksi. Näiden yksilöllisten erojen kuvaamisessa hyödynnetään psykologiassa tunnistettuja yksilöiden taipumuksia sekä personaallisuuden piirteitä. Väitöskirjassa esitetään tulevaisuustietoisuudelle viisi eri ulottuvuutta: aikakäsitys, toimijuus, avoimuus vaihtoehdoille, systeemisyys ja vastuullisuus, jotka yhdessä muodostavat yhtenäisen tulevaisuustietoisuuden käsitteen. Ulottuvuuksien ilmenemistä yksilöiden välillä voidaan mitata työssä kehitetyllä psykometrisella mittarilla. Mittarin kehitys vahvistaa, että tulevaisuustietoisuus ei ole vain teoreettinen malli, vaan ilmiö on todella olemassa ja sitä voidaan empiirisesti tutkia. Tulevaisuustietoisuuden käsite ja mittari ovat syntyneet sosiaali- ja persoonallisuuspsykologien sekä tulevaisuudentutkijoiden tiiviin yhteistyön tuloksena. Työssä on hyödynnetty sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä perustuen kummankin tieteenalan perinteisiin. Tämä yhteenveto asettaa teoreettiset perusteet tulevaisuustietoisuudelle ihmisen ennakoivuutta kuvaavana kykynä, jota voidaan soveltaa sekä yksilöihin että kollektiivisiin järjestelmiin. Kyseinen kyky ei riipu tilanteesta tai ympäristöstä vaan se on perustavanlaatuisempi ominaisuus, joka ilmenee eri elämänalueilla, kuten työssä, koulutuksessa ja perheessä, sekä suhtautumisessa globaaleihin kysymyksiin. Yksilöiden välisten tulevaisuustietoisuuden vaihtelun sekä tulevaisuustietoisuutta kasvattavien kokemuksien tutkiminen ja mittaaminen voi osoittautua hyödylliseksi niin koulutuksessa, hallinnossa, valmiuksien kehittämisessä, liiketoiminnan kehittämisessä kuin tutkimuksessakin. ASIASANAT: Tulevaisuustietoisuus, tulevaisuusajattelu, tulevaisuusorientaatio, antisipaatio, ennakointi, tulevaisuuslukutaito, aikaperspektiivi, tulevaisuuskasvatu

Kuntalaiset ja hallinto kohtaavat : Kouvolan seudun ympäristöfoorumi osallistumisen näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Kyseisen tapaustutkimuksen kohteena on Kouvolan seudulla vuosina 1997-1999 toiminut ympäristöfoorumi. Ympäristöfoorumi oli kaikille seudun kuntalaisille avoin osallistumiskanava, joka perustettiin seudun kestävän kehityksen ohjelman "Agenda 21":n (tunnetaan myös nimellä paikallinen -Agenda 21) valmistelua varten. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuus seudun seitsemän kunnan sidosryhmille saada äänensä kuuluviin ohjelman valmistelussa. Suomessa on viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa entistä enemmän kiinnitetty huomiota asukkaiden, ja asiakkaiden, osallistumiseen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ympäristöfoorumia yhtenä esimerkkinä tästä osallistumispainotteisesta kehityksestä. Ympäristöfoorumin rooli ja merkitys suhteessa paikalliseen demokraattiseen järjestelmään on tutkimuksen keskeinen kysymys. Tutkimuksen pääpaino on ympäristöfoorumin osallistujissa, ketä he ovat ja minkä merkityksen he foorumille antavat. Aineistona on kaikille osallistujille tehty pienimuotoinen kyselytutkimus sekä kymmenen osallistujan ja ympäristöfoorumin koordinaattorin teemahaastattelut. Lisäksi tutkijan käytettävissä on ollut foorumin toimintaan liittyvä asiakirja-aineisto. Työn alussa on laaja katsaus kuntalaisten osallistumisesta tehtyihin suomalaisiin kyselytutkimuksiin sekä kokeiluhankkeisiin 1980-luvulta lähtien. Kyselytutkimuksen perusteella osallistujien näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja heidän yleistä osallistumis-aktiivi-suuttaan voitiin verrata KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman "Kuntalaisten valta ja valinnat" tutkimusraportin saamiin tuloksiin. Vaikka kyselymateriaalista saatua aineistoa on esitetty tilastollisesti, tärkein aineisto, eli haastattelut, on käsitelty laadullisesti. Analyysin tärkeimpänä teoreettisena pohjana ovat keskustelu suorasta ja edustuksellisesta demokratiasta sekä osallistumisen merkityksestä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsityksiä osallistumisen kasautumisesta. Ympäristöfoorumin osallistujat ovat hyväosaisia, monessa muussakin mukana olevia aktiivisia keski-ikäisiä ihmisiä. Edes foorumin aihe ei ole vaikuttanut osallistujien ikärakenteeseen. Osallistujien näkökulmasta ympäristöfoorumilla on kuitenkin paljon merkitystä niin vaikuttamisen välineenä kuin epäpoliittisen yhteistyön areenana, mutta erityisesti kansalaistaitojen kasvattajana: osallistumalla oppii, saa tietoa ja tärkeitä kontakteja. Osallistujien näkökulmasta tärkein vaikuttamisen kohdekaan ei ole kuntayhtymä ja laadittava kestävän kehityksen toimintaohjelma, vaan julkinen mielipide ja asenteet. Tutkimuksen perusteella ympäristöfoorumin tärkein anti osallistumisen muotona, paikallisen demokratian kannalta, ovat sen vaikutukset paikalliseen yhteisöön ja yhteistyön muotoihin: kansalaisyhteiskuntaan sosiaalisen pääoman kasvamisena, yksilöiden verkostoitumisena ja heidän vaikuttamiskapasiteettinsa kasvamisena sekä hallinnon lisääntyneenä yhteydenpitona kuntalaisiin ja yhteisöihin

Aware of the future? Adaptation and refinement of the Futures Consciousness Scale

Introduction: Futures consciousness (FC) refers to the capacity that a person has for understanding, anticipating, and preparing for the future. A psychometric instrument, the FC scale, was recently developed to measure FC as an interindividual difference. However, this initial scale suffered from some shortcomings due to a few underperforming items. Objectives: In this paper, we present and validate the revised FC scale, which aims to address these shortcomings. Methods and Results: Data from a representative sample of N = 1,684 British participants demonstrated good psychometric properties of the revised scale (and better than the original) as well as good predictive validity. Specifically, individuals' scores were positively related to self-reported future-oriented behavior, such as engagement in civic collective action and general engagement in politics. The five-dimensional structure of the scale was also replicated. Conclusion: The revised FC scale proves a reliable tool that can be used by both researchers and practitioners

Ennakoivan päätöksenteon solmukohtia

Text in the blog of Government Foresight Group, The Government of Finland. Address is: https://vnk.fi/-/sanna-ahvenharju-toni-ahlqvist-ennakoivan-paatoksenteon-solmukohtia </p

Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä

Tulevaisuustietoisuus ja tulevaisuuslukutaito kuvaavat ihmisten taitoja ja taipumuksia käsitellä tulevaisuutta. Ne perustuvat antisipaatioteorioihin liittyvään lähestymistapaan, jossa keskitytään tulevaisuuden tuottamiseen ja käsittelyyn osallistuvien tahojen tutkimiseen sen sijaan, että tuotettaisiin tietoa itse tulevaisuudesta. Tästä näkökulmasta korostuu se, minkälaisia taitoja ja taipumuksia tulevaisuuden tuottaminen ja käsittely edellyttävät ja millä tavoin näitä asioita voidaan tutkia. Tässä tekstissä esitettyjen näkemysten mukaan tulevaisuuslukutaito on opetettava taito, jonka avulla toimija voi analysoida ja kyseenalaistaa tulevaisuustietoa. Tulevaisuustietoisuus puolestaan kuvaa valmiuksia, joita toimijoilla on tulevaisuudenkuvien luomiseksi ja käsittelemiseksi.</p

The five dimensions of Futures Consciousness

Futures research studies and builds images of possible, probable and preferable futures and paths to such futures. Underlying this effort is human consciousness of futures that is present in everyday anticipatory behaviour and explicit foresight. Futures researchers often aim to increase this consciousness in order to enable decision-making towards more desirable futures. Despite the importance of the concept of Futures Consciousness, and the proliferation of related concepts, there is no commonly used definition or operationalization that would permit empirical research. This article presents a conceptual model of Futures Consciousness that is based on an integrated review and analysis of the descriptions of future consciousness and its related concepts in literature as well as in the theoretical underpinnings of futures research. The model contains five dimensions: 1) Time perspective, 2) Agency beliefs, 3) Openness to alternatives, 4) Systems perception and 5) Concern for others. The model provides the basis for further conceptual development and the operationalization of Futures Consciousness, which would enable its use in empirical research.</p

Aware of the Future? Adaptation and Refinement of the Futures Consciousness Scale

Abstract.Introduction: Futures consciousness (FC) refers to the capacity that a person has for understanding, anticipating, and preparing for the future. A psychometric instrument, the FC scale, was recently developed to measure FC as an interindividual difference. However, this initial scale suffered from some shortcomings due to a few underperforming items. Objectives: In this paper, we present and validate the revised FC scale, which aims to address these shortcomings. Methods and Results: Data from a representative sample of N = 1,684 British participants demonstrated good psychometric properties of the revised scale (and better than the original) as well as good predictive validity. Specifically, individuals' scores were positively related to self-reported future-oriented behavior, such as engagement in civic collective action and general engagement in politics. The five-dimensional structure of the scale was also replicated. Conclusion: The revised FC scale proves a reliable tool that can be used by both researchers and practitioners. </p

Aware of the Future?: Development and Validation of the Futures Consciousness Scale

Futures Consciousness refers to the capacity that a person has for understanding, anticipating, and preparing for the future. Although the concept is widely used in the field of futures research, no quantitative tool exists yet that assesses it. Drawing from a recent five-dimensional model that considers Time perspective, Agency beliefs, Openness to alternatives, Systems perception, and Concern for others as interrelated sub-dimensions of a general construct of Futures Consciousness, we developed a composite 20-item scale that measures Futures Consciousness as an interindividual difference. The psychometric properties of this new scale were examined through a dual approach of exploratory and confirmatory factorial analyses with a total of 1,301 participants in three languages (English, French, and Finnish). The scale’s structure proved satisfactory and fitted the hypothesized five-dimensional model in all three languages. Measures of internal and external validity (convergent and concurrent) also indicated good psychometric properties. Notably, individuals’ scores were positively related to the adoption of several social future-oriented behaviors such as pro-environmental and civic behavior. As such, the developed scale proves a reliable tool that could be of use for scholars and practitioners in futures studies as well as psychology. </dd