Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Kyseisen tapaustutkimuksen kohteena on Kouvolan seudulla vuosina 1997-1999 toiminut ympäristöfoorumi. Ympäristöfoorumi oli kaikille seudun kuntalaisille avoin osallistumiskanava, joka perustettiin seudun kestävän kehityksen ohjelman "Agenda 21":n (tunnetaan myös nimellä paikallinen -Agenda 21) valmistelua varten. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuus seudun seitsemän kunnan sidosryhmille saada äänensä kuuluviin ohjelman valmistelussa. Suomessa on viimeisten parin vuosikymmenen kuluessa entistä enemmän kiinnitetty huomiota asukkaiden, ja asiakkaiden, osallistumiseen heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ympäristöfoorumia yhtenä esimerkkinä tästä osallistumispainotteisesta kehityksestä. Ympäristöfoorumin rooli ja merkitys suhteessa paikalliseen demokraattiseen järjestelmään on tutkimuksen keskeinen kysymys. Tutkimuksen pääpaino on ympäristöfoorumin osallistujissa, ketä he ovat ja minkä merkityksen he foorumille antavat. Aineistona on kaikille osallistujille tehty pienimuotoinen kyselytutkimus sekä kymmenen osallistujan ja ympäristöfoorumin koordinaattorin teemahaastattelut. Lisäksi tutkijan käytettävissä on ollut foorumin toimintaan liittyvä asiakirja-aineisto. Työn alussa on laaja katsaus kuntalaisten osallistumisesta tehtyihin suomalaisiin kyselytutkimuksiin sekä kokeiluhankkeisiin 1980-luvulta lähtien. Kyselytutkimuksen perusteella osallistujien näkemyksiä omista vaikutusmahdollisuuksistaan ja heidän yleistä osallistumis-aktiivi-suuttaan voitiin verrata KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman "Kuntalaisten valta ja valinnat" tutkimusraportin saamiin tuloksiin. Vaikka kyselymateriaalista saatua aineistoa on esitetty tilastollisesti, tärkein aineisto, eli haastattelut, on käsitelty laadullisesti. Analyysin tärkeimpänä teoreettisena pohjana ovat keskustelu suorasta ja edustuksellisesta demokratiasta sekä osallistumisen merkityksestä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsityksiä osallistumisen kasautumisesta. Ympäristöfoorumin osallistujat ovat hyväosaisia, monessa muussakin mukana olevia aktiivisia keski-ikäisiä ihmisiä. Edes foorumin aihe ei ole vaikuttanut osallistujien ikärakenteeseen. Osallistujien näkökulmasta ympäristöfoorumilla on kuitenkin paljon merkitystä niin vaikuttamisen välineenä kuin epäpoliittisen yhteistyön areenana, mutta erityisesti kansalaistaitojen kasvattajana: osallistumalla oppii, saa tietoa ja tärkeitä kontakteja. Osallistujien näkökulmasta tärkein vaikuttamisen kohdekaan ei ole kuntayhtymä ja laadittava kestävän kehityksen toimintaohjelma, vaan julkinen mielipide ja asenteet. Tutkimuksen perusteella ympäristöfoorumin tärkein anti osallistumisen muotona, paikallisen demokratian kannalta, ovat sen vaikutukset paikalliseen yhteisöön ja yhteistyön muotoihin: kansalaisyhteiskuntaan sosiaalisen pääoman kasvamisena, yksilöiden verkostoitumisena ja heidän vaikuttamiskapasiteettinsa kasvamisena sekä hallinnon lisääntyneenä yhteydenpitona kuntalaisiin ja yhteisöihin
