Aerosol production and crystallization of titanium dioxide from metal alkoxide droplets

In this experimental study, aerosol methods for producing titanium dioxide powders and increasing our knowledge of particle and crystal formation have been developed. Powders and ultrafine particles of titanium oxide were produced by an aerosol droplet decomposition route in tubular laminar flow reactors in air and nitrogen atmospheres. Reactor temperatures up to 1500°C were used with residence times in the range of 1.50 s. Novel methods were introduced for the production of micron sized powders, investigation of crystallization of anatase in the particles, and for studying the formation of crystal phase and morphology on ultrafine particles at different temperatures. High-resolution transmission electron microscopy, scanning electron microscopy, aerosol measurements by differential mobility analyzer and inertial impactor as well as materials characterization by diffraction and spectroscopic methods were performed. In addition, the production conditions in aerosol reactors were evaluated using computational fluid dynamics calculations. The results showed that titanium dioxide powders can be produced from ultrafine up to micron sized particles via droplet decomposition and in-droplet hydrolysis methods starting from a titanium alkoxide precursor. Crystal phase and crystallite size can be controlled by reactor conditions and by thermal post-annealing. Anatase formation in amorphous particles was observed near surfaces. Investigation of ultrafine particles revealed morphology development of rutile and anatase single crystals. The 60 and 120 nm diameter rutile crystal morphologies development was observed in mobility particle size measurements. The 20 nm diameter anatase particle morphology showed the development of crystallographic {011} and {001} surfaces.reviewe

Elävän kuvan Suomi – Johdannoksi

Non peer reviewe

EU-aloitteiden vaikutusten arvioinnin tehostaminen

Euroopan unionissa on viimeisten vuosien aikana korostettu paremman sääntelyn merkitystä niin Euroopan kilpailukyvyn kuin unionin legitimiteetin näkökulmasta. Byrokratian vähentäminen ja sääntelyn kehittäminen ovat entisestään korostuneet uuden komission aloittaessa toimintansa vuoden 2014 lopulla. EU:n säädösehdotusten ja säädösten vaikutusten arviointi on yksi sääntelyn kehittämisen ja hallinnon avoimuuden työvälineistä. Sekä komissio että Euroopan parlamentti ovat nostaneet EU:n toimintapolitiikkojen ja säädösten vaikutusarvioinnit keskeiseen asemaan. Samoin ovat tehneet useat EU:n jäsenvaltiot, kuten Iso-Britannia, Alankomaat, Saksa, Ruotsi, Viro ja Tanska. Näissä maissa on perustettu erillisiä vaikutustenarviointiyksiköitä, joiden tehtävänä on kriittisesti arvioida uusien säädösten tai politiikkojen tarpeellisuutta sekä arvioida niiden vaikutuksia. Suomessa kansallisten lakien vaikutusarviointi on jo vakiintunut menettely. Sen sijaan EU-säädösten ja aloitteiden osalta meillä ei juurikaan tehdä systemaattista vaikutusarviointia. Tämä on koettu ongelmaksi, sillä ilman selkeää tutkimuksellista näyttöä Suomen on vaikea asia-argumentein ajaa omia kansallisia etujaan Euroopan unionissa. Tässä selvityksessä on kartoitettu paremman sääntelyn ja vaikutusarviointitoiminnan nykytila ja tulevaisuuden linjaukset sekä keskeisissä EU-instituutioissa (komissio, parlamentti ja neuvosto) että Suomen kannalta kiinnostavissa verrokkimaissa. Tämän lisäksi selvityksessä on käyty läpi valtioneuvoston tämän hetkinen EU-vaikutusten arvioinnin tilanne eri ministeriöissä. Tutkimus on perustunut laajaan dokumenttianalyysiin ja haastatteluihin sekä EU-tasolla että ministeriöissä ja keskeisten sidosryhmien keskuudessa. Lisäksi osana selvitystä on tiedusteltu suomalaisilta yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta niiden valmiuksia ja halukkuutta tehdä tulevaisuudessa EU-vaikutusten arviointeja. Selvityksen johtopäätöksenä esitetään EU-vaikutusten kansallisen arviointimallin käyttöönottoa. Malli perustuu EU-säädösten ajallisen valmistelu-ulottuvuuden suhteen viiteen vaikuttamisikkunaan, josta ensimmäinen avautuu jo ennen kuin varsinainen säädösvalmistelu on virallisesti käynnistynyt ja viimeinen siinä vaiheessa, kun EU-säädöksiä toimeenpannaan kansallisella tasolla. Mallin käyttöönotto edellyttää etenkin ministeriön vastuuvirkamiehiltä hyvää perehtyneisyyttä vaikutusarviointimetodologiaan sekä strategista ymmärrystä erottaa Suomen kannalta merkittävät EU- aloitteet, joihin arviointitoiminta kohdennetaan. Tätä osaamista on vahvistettava erikseen laadittavan vaikutusarviointimanuaalin ja laajamittaisen koulutuksen avulla. Samoin valtioneuvoston kanslian on tehtävä puitesopimus vaikutusarviointeja tekevän tutkimuskonsortion kanssa, mitä kautta varmistetaan vaikutusarviointien saatavuus tarpeen vaatiessa. Myös EU-ministerivaliokunnan, EU-asioiden komitean sekä sen asettamien jaostojen toimintaa tulee kehittää nykyistä strategisempaan suuntaan tavalla, joka tukee Suomen kannalta merkittävien EU-asioiden priorisointia ja vaikutusarviointien kohdentamista niihin

Koronapandemian hallinta Suomessa 2020–2022 : Hallintapyrkimykset, hallintatavat ja hallintotapojen käyttö

Julkaisu on täysin open access, ks. https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/122285Governance related to the COVID-19 pandemic in Finland revolved around the actions of the government and the Ministry of Social Affairs and Health. This article examines this governance by focusing on holistic (whole-of-government; network governance and participation) and reductionistic (coping and taming) modes of governance inspired by literature on the governance of wicked problems. Each mode includes a specific understanding of the problem at hand and the actions introduced to resolve it. In addition, securitization is viewed as a reductionistic mode of governance, but also as a way of justifying the usage of different modes of governance. The results highlight the centrality of the sectoral ministries and pre-existing governance structures. In addition, the results pinpoint how securitization may have been involved in the enactment of various policies, and not only drastic measures.Peer reviewe

Koronapandemian hallinta Suomessa 2020–2022: Hallintapyrkimykset, hallintatavat ja hallintotapojen käyttö

The governance of the COVID-19 pandemic in Finland in 2020-2022: Aims and modes of governance and their uses Governance related to the COVID-19 pandemic in Finland revolved around the actions of the government and the Ministry of Social Affairs and Health. This article examines this governance by focusing on holistic (whole-of-government; network governance and participation) and reductionistic (coping and taming) modes of governance inspired by literature on the governance of wicked problems. Each mode includes a specific understanding of the problem at hand and the actions introduced to resolve it. In addition, securitization is viewed as a reductionistic mode of governance, but also as a way of justifying the usage of different modes of governance. The results highlight the centrality of the sectoral ministries and pre-existing governance structures. In addition, the results pinpoint how securitization may have been involved in the enactment of various policies, and not only drastic measures

”Yksi yhdestä” -malli osana sääntelyn kehittämistä ja arviointia

Hanke selvitti yksi yhdestä -periaatteeksi (1/1-periaate) kutsutun normipurkuperiaatteen edistämistä työ- ja elinkeino-ministeriön (TEM) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) lainvalmistelutyössä. Hanke pilotoi ja testasi TEM:ssä laadittua laskentamallia työaikalain valmistelussa sekä elintarvikelainsäädännön kokonaisuudistuksessa. Ensimmäi-sessä vaiheessa hanke kartoitti kansainvälisiä yksi yhdestä –malleja ja kokemuksia niiden soveltamisesta dokument-tianalyysilla. Myös suomalaisten virkamiesten ja lainvalmistelijoiden näkemysten selvittäminen oli osa tätä vaihetta. Hankkeen toinen vaihe testasi TEM:n laskentamallia hyödyntäen haastattelu- ja kyselytutkimusta, yrityspaneeleita ja työpajoja. Loppuseminaari esitteli tuloksia hankkeen keskeisille sidosryhmille. Viestinnän ja tiedonlevittämisen tapoja olivat tapahtumat, verkkosivusto, blogit ja policy briefit. Artikkeli ammattilehdessä sekä tietojen tallentaminen jatko-käyttöä varten olivat myös osa hanketta. 1/1-malleilla on mahdollista laskea vain suoria yritysvaikutuksia. Kustannus-lajeista hallinnolliset taakat, julkiset maksut ja välittömät noudattamiskustannukset ovat laskettavissa olevia, harmikus-tannukset tyypillisesti eivät. Suomalaisen 1/1-mallin kehitystyötä ja pilotointia kannattaa jatkaa. On tärkeää huolehtia lainvalmistelijoiden riittävästä ohjeistuksesta ja tuesta. Selkeät tavoitteet, prosessit ja työkalut mahdollistavat aineisto-jen keräämisen ja analysoinnin mallia varten. Hallinnonalojen välinen koordinointi ja yhteistyö ovat välttämättömiä yksi yhdestä –jäämälaskennan ja –tilinpäätösmenettelyn toteuttamiseks

Pankkiautomaatti: tietoyhteiskunnan proosallinen pikkuihme

THE AUTOMATIC TELLER MACHING (ATM):A PROSAIC LITTLE MIRACLE OF THEINFORMATION SOCIETYAdministrative Studies, vol. 10(1991): 2, 98-106Modern information technologies are effectinga deep transformation in the service sector ofsociety. The automatic teller machine (ATM) isone of the basic technologies expressing thecurrent trends. The Finnish results reveal the roleof the different bank strategies in the current-dayincreasingly deregulated and increasinglycompetitive banking industry. However, the rapidchanges may make the ATM services lag behindthe customers' needs and the technicalpossibilities. This is stressed in an analysis ofcustomer interviews and in an analysis of the"product semantics" of the ATM:s

Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa? : Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista

Tässä hankkeessa selvitettiin siviilivalmiuden käsitettä ja soveltamista osana suomalaista varautumis- ja valmiusjärjestelmää sekä tarkasteltiin käsitteen käyttöä Euroopan unionissa, Natossa, Pohjoismaiden neuvostossa ja verrokkimaissa. Tutkimus osoittaa, että siviilivalmiuden käsitteellä ei ole Suomessa vakiintunutta asemaa ja määritelmää. Käsite voidaan ymmärtää yhteiskunnan prosessina tai tilana, jolla vastataan tunnistettuihin uhkiin ei-sotilaallisesti. Siviilivalmius on korostuneesti Nato-yhteyksissä hyödynnetty käsite. Siviilivalmiutta kuvastavia toimintoja on useissa kansainvälisissä verrokkimaissa, vaikkei niitä kutsuttaisi tällä käsitteellä. Suomessa käsitettä on käytetty kuvaamaan pelastustoimen varautumis- ja valmiustyötä sekä Nato-rauhankumppanuuteen ja -jäsenyyteen sisältynyttä siviilivalmiusyhteistyötä. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa, kyselyssä ja työpajakeskustelussa todettiin siviilivalmiuskäsitteen ja soveltamisalan vaativan selkeyttämistä. Selvityksen pohjalta suositellaan kansallisen terminologian yhteensovittamista kansainväliseen käsitteistöön, siviilivalmiuden roolin tarkastelua osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategian laadintaa ja valmiuslain uudistamista, yhteisymmärryksen kasvattamista tarvittavista toimenpiteistä, eri tahojen intressien tasapuolisuutta kehitystyössä sekä käsitteiden merkitysten moninaisuuden huomiointia.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Onko siviilivalmiudelle tarvetta Suomessa?: Siviilivalmiuden käsite, käyttö ja lisäarvo osana kansallista varautumista

Tässä hankkeessa selvitettiin siviilivalmiuden käsitettä ja soveltamista osana suomalaista varautumis- ja valmiusjärjestelmää sekä tarkasteltiin käsitteen käyttöä Euroopan unionissa, Natossa, Pohjoismaiden neuvostossa ja verrokkimaissa. Tutkimus osoittaa, että siviilivalmiuden käsitteellä ei ole Suomessa vakiintunutta asemaa ja määritelmää. Käsite voidaan ymmärtää yhteiskunnan prosessina tai tilana, jolla vastataan tunnistettuihin uhkiin ei-sotilaallisesti. Siviilivalmius on korostuneesti Nato-yhteyksissä hyödynnetty käsite. Siviilivalmiutta kuvastavia toimintoja on useissa kansainvälisissä verrokkimaissa, vaikkei niitä kutsuttaisi tällä käsitteellä. Suomessa käsitettä on käytetty kuvaamaan pelastustoimen varautumis- ja valmiustyötä sekä Nato-rauhankumppanuuteen ja -jäsenyyteen sisältynyttä siviilivalmiusyhteistyötä. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa, kyselyssä ja työpajakeskustelussa todettiin siviilivalmiuskäsitteen ja soveltamisalan vaativan selkeyttämistä. Selvityksen pohjalta suositellaan kansallisen terminologian yhteensovittamista kansainväliseen käsitteistöön, siviilivalmiuden roolin tarkastelua osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuusstrategian laadintaa ja valmiuslain uudistamista, yhteisymmärryksen kasvattamista tarvittavista toimenpiteistä, eri tahojen intressien tasapuolisuutta kehitystyössä sekä käsitteiden merkitysten moninaisuuden huomiointia.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

Sääntelytaakan arviointi ja vähentäminen

Tutkimuksessa on pyritty tuottamaan kattava, realistinen ja moniulotteinen yleiskuva sääntelytaakasta Suomessa. Erityisenä tavoitteena on ollut tunnistaa yrityksiin, kansalaistoimintaan ja yksittäisten ihmisten viranomaisasiointiin kohdistuvan turhan taakan keskeisimmät lähteet. Turhaa sääntelytaakkaa syntyy mm. seuraavista tekijöistä: epäselvä ja nopeasti muuttuva sääntely, ristiriitaiset ja päällekkäiset vaatimukset, kohtuuttoman raskaat menettelytavat asioinnissa viranomaisten kanssa ja sääntelyn epäyhtenäinen toimeenpano. Edes summittaisen ja uskottavan, numeerisen kokonaisarvion antaminen sääntelytaakasta ilman laajoja varaumia on mahdotonta. Tulosten mukaan 1) sääntelytaakka on epämääräinen käsite, mutta ilmiönä moniulotteinen, 2) sääntelytaakan mittaaminen on vaikeaa, 3) sääntelyn hallinta ja ongelmat toimeenpanossa muodostavat keskeisen osan sääntelytaakkaa, 4) kohdetahojen kokemukset sääntelytaakasta ovat monimuotoisia. Raportissa esitetään 15 kehittämisehdotusta koskien sääntelytaakan kohdentumista, sääntelyn toimeenpanoa ja lainvalmisteluprosessej