Challenges to the Implementation of Developmentally Appropriate Practices in Early Childhood Education

Early childhood educators are faced with making many impactful decisions daily. The implementation of developmentally appropriate practices (DAP) in the learning environment is one of these many decisions. Developmentally appropriate practice in the early childhood learning setting refers to the framework that helps teachers to provide an environment, activities, and materials which intentionally meet children’s current level of development. While many early childhood educators believe in the concept of DAP, barriers are often encountered which prevent the implementation of DAP in the learning environment. In order to provide children with a DAP learning environment, teachers must first recognize and understand that these barriers exist. The focus of this paper was to investigate research to find what types of barriers to the implementation of DAP exist in early childhood environments both in the United States and in other countries. Studies showed that the three most common barriers to the implementation of DAP in the early childhood learning environment to be personal and environmental constraints and teacher training (Heisner & Lederberg, 2011; Sahin-Sak, Tantekin-Erden, & Pollard-Durodola, 2018)

Led by Design : Muotoilun hyödyntäminen organisaation strategisena voimavarana

Opinnäytetyössä tarkastellaan valmistuvan teollisen muotoiljan näkökulmasta innovaatioita, luovuutta ja muotoilun asemaa tänä päivänä julkishallinnollisissa organisaatioissa, sekä kuinka muotoilulla voidaan saavuttaa merkittävää kilpailuetua niin kansallisella tasolla, kuin globaalistikin. Muotoilijan rooli ja työnkuva on viime vuosina muuttunut todella paljon. Muotoilu on siirtymässä entistä enemmän osaksi yritysten strategiaa. Muotoilijan näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että muotoilijat muotoilevat yhä enemmän immateriaalista todellisuutta. Painopiste on arvonluonnissa. Muotoilusta on tullut osa yritysten ja organisaatioiden innovaatiopolitiikkaa. Innovaatioita tuottava organisaatio vaatii luovan ja avoimen toimintakulttuurin, missä muotoilulla johdetaan innovaatioita ja innovaatioprosesseja, ja missä muotoilu on mukana organisaation jokaisella tasolla. Näin on mahdollista saavuttaa luovan tuhoamisen tila, jossa jatkuvasti kyetään synnyttämään uusista ideoista menestyviä innovaatioita. Työssä käydään läpi organisaation mahdollisuuksia hyödyntää muotoilijan kykyjä, luovuutta ja ammattitaitoa.The thesis examines innovation, creativity and the position of design in today´s public organizations, as well as how with design it is possible to achieve a significant competitive advantage, both at national level and globally. The designer's role and job description in recent years has changed a lot. Design is moving more into being part of the organizational business strategy. From the designer's point of view, it means that designers design even more immaterial reality. The focus is on value creation. Design has become part of the companies and organizations innovation policy. Organization that produces innovations requires a creative and open business culture, where design is leading innovation and innovation processes, and where design is involved at every level of the organization. In that way it is possible to achieve a state of creative destruction, where organization is capable of continuously generating new ideas for successful innovation. The thesis examines the organization's ability to benefit from the designer's talent, creativity and professionalism

Mediated music makers : Constructing author images in popular music

The subject of the thesis is the mediated construction of author images in popular music. In the study, the construction of images is treated as a process in which artists, the media and the members of the audience participate. The notions of presented, mediated and compiled author images are used in explaining the mediation process and the various authorial roles of the agents involved. In order to explore the issue more closely, I analyse the author images of a group of popular music artists representing the genres of rock, pop and electronic dance music. The analysed material consists mostly of written media texts through which the artists authorial roles and creative responsibilities are discussed. Theoretically speaking, the starting points for the examination lie in cultural studies and discourse analysis. Even though author images may be conceived as intertextual constructions, the artist is usually presented as a recognizable figure whose purpose is to give the music its public face. This study does not, then, deal with musical authors as such, but rather with their public images and mediated constructions. Because of the author-based functioning of popular music culture and the idea of the artist s individual creative power, the collective and social processes involved in the making of popular music are often superseded by the belief in a single, originating authorship. In addition to the collective practices of music making, the roles of the media and the marketing machinery complicate attempts to clarify the sharing of authorial contributions. As the case studies demonstrate, the differences between the examined author images are connected with a number of themes ranging from issues of auteurism and stardom to the use of masked imagery and the blending of authorial voices. Also the emergence of new music technologies has affected not only the ways in which music is made, but also how the artist s authorial status and artistic identity is understood. In the study at hand, the author images of auteurs, stars, DJs and sampling artists are discussed alongside such varied topics as collective authorship, evaluative hierarchies, visual promotion and generic conventions. Taken altogether, the examined case studies shed light on the functioning of popular music culture and the ways in which musical authorship is (re)defined.Väitöskirjassani Mediated music makers. Constructing author images in popular music tutkin populaarimusiikkiartistien tekijäkuvien mediavälitteistä rakentumista. Tarkastelen tekijäkuvia rakenteina, joita artistien lisäksi määrittävät media sekä yleisö. Tutkimuskysymysten tarkastelu tapahtuu konkreettisten esimerkkitapausten analysoinnin kautta. Käsiteltävät esimerkkitapaukset rajautuvat rockin, popin sekä elektronisen tanssimusiikin genreihin. Tutkimusmateriaali koostuu populaarimusiikkia käsittelevistä mediateksteistä, kuten levyarvosteluista sekä artistien biografioista ja haastatteluista. Tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat pohjautuvat kulttuurintutkimukseen ja diskurssianalyysiin. Tekijäkuvien intertekstuaalisesta rakentumisesta huolimatta artisti esitetään yleensä tunnistettavana hahmona, jonka kautta musiikkia markkinoidaan. Tutkimuksen päähuomio kohdistuukin siihen, kuka esitetään tekijänä miten tekijäkuvia rakennetaan, levitetään ja kulutetaan. Populaarimusiikin kollektiivisten tekotapojen ohella median ja markkinointikoneiston roolit vaikeuttavat yksittäisen artistin tekijällisen vastuun selvittämistä. Populaarimusiikkikulttuurin tekijäkeskeisyydestä seuraten usko luovaan yksilötekijään vaikuttaa yhä vahvasti siihen, miten populaarimusiikin tekijyyttä määritetään ja arvotetaan. Lähestyn populaarimusiikin tekijyyden problematiikkaa neljän pääteeman kautta, jotka määrittävät tutkimuksen pääluvut. Käsiteltävät teemat jakautuvat (1) artistin tähteyden ja julkisuusarvon sekä toisaalta julkisen näkymättömyyden tarkasteluun, (2) auteur-teorian ja autenttisuuden käsitteen pohdintaan, (3) median roolin ja genrekohtaisten konventioiden analysointiin sekä (4) musiikillisen luovuuden uudelleenmäärittelyyn suhteessa uuden musiikkiteknologian ja poststrukturalismin vaikutuksiin. Vaihtelevien teemojen ja konkreettisten esimerkkitapausten avulla tutkimus valottaa populaarimusiikin kentällä vaikuttavien toimijoiden välisiä suhteita ja musiikillisen tekijyyden määrittämistapoja

'Sacrament of (Be)longing' : Analysis of Finnish Lutheran and Orthodox Christian Eucharistic Practices amid Absence and Estrangement

This article addresses eucharistic and communal transformations of two local Finnish churches, the Evangelical Lutheran Church of Finland (ELCF) and the Orthodox Church of Finland (ocF), amid the coven-19 pandemic and precautions. We analyze how eucharistic practices have transformed in the ELCF and the OCF and the ways these transformations are reflected in the experiences of both parishioners and pastors. The data consist of four questionnaires (N = 739) collected from Lutheran and Orthodox believers and Lutheran vicars during the pandemic. Our results indicate that the significance of belonging was emphasized during the time of social distancing. While among those in the ELCF, experiences of belonging were manifested in terms of Eucharist, among those in the OCR, belonging was most often reflected in relation to liturgical community. The differences in eucharistic theologies of the OCF and the ELCF have perhaps become more visible in exceptional circumstances.Peer reviewe

Kokemukset hengellisestä yhteydestä ja hengellisyyden muutoksesta koronapandemian aikana Suomen ortodoksisessa ja evankelis-luterilaisessa kirkossa

Artikkeli tarkastelee Suomen ortodoksisen ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan osallistuneiden (N=555) kokemuksia hengellisestä yhteydestä ja muutoksista omassa hengellisyydessä koronaepidemian ensimmäisen aallon aikana. Hengellisen yhteyden käsite pitää sisällään seurakunta-, ehtoollis- ja rukousyhteyden. Tutkimusaineistomme koostuu kahdesta kyselylomakeaineistosta: ortodoksisen kirkon striimattuihin jumalanpalveluksiin osallistuneiden tuottamasta aineistosta (N=330) ja evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan pandemian aikaan osallistuneiden tuottamasta aineistosta (N=225). Uskonnollisten yhteisöjen merkitys yhteiskunnallisissa kriiseissä vahvistuu, ja ihmiset hakeutuvat kirkon toimintojen piiriin. Kyselyyn vastanneiden kokemus hengellisestä yhteydestä etäyhteyksien aikana oli varsin jakaantunutta: osa koki hengellisen yhteyden vahvistuvan esimerkiksi uudenlaisten yhteyksien syntymisen myötä ja oman autonomian lisääntyessä suhteessa kirkon tilaisuuksiin osallistumiseen. Osa koki lähinnä verkkoyhteyksien kautta tapahtuvan toiminnan vieraannuttavan heitä ja seurakuntayhteyden jopa katkeavan. Hengellisyyden muuttuminen näkyy etenkin koronapandemian heijastumisena rukousaiheisiin sekä rukouselämän ja uskon syventymiseen. Ortodoksiaineistossa korostui tämän lisäksi pyhien läsnäolon voimakkaampi kokeminen

Novel Sulfonanilide Inhibitors of SHIP2 Enhance Glucose Uptake into Cultured Myotubes

A series of substituted sulfonanilide analogs were prepared and evaluated as novel potent inhibitors of SH2 domaincontaining inositol polyphosphate 5′-phosphatase 2 (SHIP2). SHIP2 has been shown to be a new attractive target for the treatment of insulin resistance in type 2 diabetes mellitus (T2D), which can lead to life-threatening diabetic kidney disease (DKD). Amongst the synthesized compounds, the two most promising candidates, 10 and 11, inhibited SHIP2 significantly. Additionally, these compounds induced Akt activation in a dose-dependent manner, increased the presence of glucose transporter 4 at the plasma membrane, and enhanced glucose uptake in cultured myotubes in vitro at lower concentrations than metformin, the most widely used antidiabetic drug. These results show that the novel SHIP2 inhibitors have insulin sensitizing capacity and provide prototypes for further drug development for T2D and DKD.Peer reviewe

Vapaaehtoisten ilmastotoimien rooli ja kansainvälisen viitekehyksen muutoksen vaikutukset Suomelle : Väliraportti

Yritykset tekevät vapaaehtoisia ilmastotoimia osana markkinointiaan ja yritys- ja yhteiskuntavastuutaan. Keskeinen tapa tukea ilmastotoimia on ostaa ilmastoyksiköitä, jotka täyttävät vakiintuneet kansainväliset minimikriteerit. Yritykset ovat yleensä käyttäneet ilmastoyksiköitä päästöjensä ilmastovaikutuksen kumoamiseen ja sitä koskevien väittämien tekemiseen. Yritysten ympäristötoimia, yritysvastuuta sekä ilmastoväittämiä koskevat reunaehdot ja sääntely kehittyvät jatkuvasti. Tämä raportti kartoittaa sääntelyn ja vapaaehtoisten ohjeistusten kehitystä ja tarkastelee sen vaikutuksia suomalaisyrityksille ja Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden täyttämiselle. Trendinä on, että yritysvastuu tulee yhä enemmän pakottavan sääntelyn piiriin, ja raja vapaaehtoisten ja säädeltyjen hiilimarkkinoiden välillä hälvenee. Sääntelyn luomien reunaehtojen lisäksi yritysten toimintaa ohjaavat kansainväliset ohjeistukset ja standardit, jotka ohjaavat yritysten päästölaskennan, ilmastotavoitteiden, ja -väittämien kattavuutta ja luotettavuutta. Vapaaehtoismarkkinaa koskevat ohjeistukset vaikuttavat sallittujen ja suosittujen väittämien kautta ilmastoyksiköiden kysyntään. Suomella on valtionhallinnon selvitysten avulla kerrytetyn tietopohjan kautta mahdollista edistää EU:n roolia vapaaehtoismarkkinoiden säätelijänä sekä tukea asiantuntemuksensa kautta esimerkiksi väittämäsääntelyn kehittämistä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

The role of regions and impactful climate actions in achieving a carbon-neutral Finland

The role of regions and impactful climate actions in achieving a carbon-neutral Finland This report is a collection of effective emission reduction measures from research and the climate roadmaps of seven regions. These regions are South Karelia, Pirkanmaa, North Ostrobothnia, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa and Southwest Finland. The model roadmaps in this report emphasise the role of regional actors such as regional councils, Centres for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centres) and development organisations in achieving carbon neutrality objectives. Resources available for climate work in regions and municipalities are limited, so it is important to focus them on the most effective measures. Critical measures for reducing emissions from fossil fuels include reducing energy consumption and improving energy efficiency, significantly increasing the share of low-emission energy and the clean electrification of heating, transport and industrial processes. In the land use sector, critical emission reduction measures include the management of emissions from peatland fields and forests and the prevention of deforestation, in particular. As for clean energy production, regional actors’ tasks include zoning, developing permit processes and promoting the cooperation, competence and funding of key actors. In transport, emissions are impacted by zoning, sustainable transport programmes and pilot projects. In order to reduce emissions from buildings, regional actors can encourage local property owners to undertake energy renovations. Regional climate work is a continuous process, as new action plans and measures that affect emissions are implemented out constantly. To ensure the effectiveness of climate work, it is essential that the planned emission reduction measures of the roadmaps progress reliably and quickly towards practical implementation. It is crucial that relevant organisations have sufficient resources for implementing the roadmaps. Concrete investments have a positive impact on regional and municipal finances. The regions’ climate roadmaps focus on climate change mitigation. This report draws attention to synergies between climate change mitigation and adaptation measures. The progress of climate change poses significant risks to people, industries, and nature. These risks can hamper the wider achievement of sustainable development goals. Climate change mitigation and adaptation are essential for both re-gional economy as well as human health and safety. The model roadmaps describe the range of climate work and the multidisciplinary issues of carbon neutrality work. In the implementation phase of the climate programmes, it is important to maintain a participatory working method where regions implement climate action in cooperation with national and local stakeholders. The model roadmaps in this report include suitable indicators to support the practical monitoring of climate work and expert assessments of the impacts/effectiveness of individual measures. The model roadmaps lay the foundations for successful climate work