Supportive work environment for psychological wellbeing : interpretative phenomenological analysis of salutogenic affordances

Environments in which we work can be simultaneously demanding and fulfilling. Recently there have been efforts to consider the salutogenic approach with focus on environmental factors that support human health and well-being at work. Salutogenic design of workplaces is considered as a useful and valuable framework for making a positive impact, but there is still need for more research on the topic. This thesis adopted salutogenic affordances perspective to the perceived sensory dimensions (PSDs) and explored how those affordances were manifested in work environment. Salutogenic affordances can be defined as psychologically meaningful dimensions of the material environment that enable salutary processes to take place. The eight PSDs that have been previously identified as the main components of salutogenic environmental experiences were translated into affordances that were used as the backdrop of walk-and-talk interviews with four employees in one workplace in Finland. The aim was to try to understand how the salutogenic potential of the work environment was experienced by the employees of one workplace and what kind of experiential and environmental factors influenced their experience. The interviews were conducted and analysed with interpretative phenomenological analysis (IPA) approach. The results of the analysis on the eight salutogenic affordances were portrayed in a narrative description. All the eight salutogenic affordances seemed to play a role in supporting the wellbeing of the participants at some level. They experienced the affordances in visually different locations and mostly outdoors. The places where the affordances were experienced, provided contrast to the regular office space. In some cases, the perceived affordances could not be actualized due to social norms or expectations. These findings shed some new light on the quality of salutary experience in a work context. Even if the studied affordances were psychosocial, all of them were also experienced in spatial and physical terms. This is in line with the Supportive environment theory, which argues that people need the support from their surrounding environment also for psychological processes. The results of this study support the previous research findings that it is important to include environmental qualities into salutogenic models of work. Overall, the salutogenic affordance concept as a tool for researching the embodied and experiential qualities of work environments appeared interesting and possibly complementary to other tools such as the perceived sensory dimensions (PSDs)

Tietokonetomografialaitteiden säteilyannosten vertailu vatsan laskimovaiheen tutkimuksessa : potilastutkimuksiin perustuva tarkastelu

Tietokonetomografiatutkimukset (TT-tutkimukset) aiheuttavat yli puolet röntgentutkimusten säteilyaltistuksesta. Suurimman efektiivisen ja kollektiivisen säteilyannoksen aiheuttajia ovat vatsan alueen TT-tutkimukset. Potilaan säteilyannokseen vaikuttavat muun muassa käytössä olevat laitetekniikka ja kuvausparametrit, laadunvarmistus, haluttu kuvanlaatu, potilaasta johtuvat tekijät ja tutkimuksen käytännön toteutus. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteistyökumppanille eli Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitokselle tietoa tiettyjen TT-laitteiden aiheuttamista säteilyannoksista (annoksen tilavuuskeskiarvo CTDIvol, annoksen ja pituuden tulo DLP, kokoriippuvainen annosarvio SSDE), niiden eroista ja annoksiin mahdollisesti vaikuttavista laitekohtaisista teknisistä tekijöistä vatsan laskimovaiheen TT-tutkimusten osalta. Tarkoituksena oli selvittää säteilyannokset yhteistyökumppanin ennalta määrittämillä viidellä TT-laitteella (A–E) hyödyntämällä kerättäviä potilastutkimustietoja. Lisäksi tarkoituksena oli vertailla annoksia ja selvittää niihin vaikuttavat laitekohtaiset tekniset tiedot. Tutkimusongelmina selvitettiin siten kunkin TT-laitteen osalta vatsan laskimovaiheen tutkimusten säteilyannosten suuruudet, säteilyannosten erot ja käytetty laitetekniikka. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena keräämällä retrospektiivisesti sekä harkinnanvarainen numeerinen potilastutkimusaineisto että sanallinen laitetekninen aineisto. Potilastutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Luottamuksellinen aineisto on poistettu julkisesta raportista. Tulosten mukaan CTDIvol:n mediaani vaihteli laitteittain välillä 5,25–7,83 mGy, DLP:n mediaani välillä 252,37–393,13 mGy∙cm ja SSDE:n mediaani välillä 6,10–9,37 mGy. Laitteen C säteilyannokset olivat joukon pienimmät. Myös tarkastellut taustamuuttujat (potilaan halkaisija, kuvausalueen pituus, kuvausarvot ja kuvanlaatu) tukivat havaintoa. Laitteen A säteilyannokset olivat keskimäärin toiseksi pienimmät, vaikka selittäviä tekijöitä ei juurikaan noussut esiin taustamuuttujista. Laitteilla B, D ja E annokset olivat hieman keskimääräistä suurempia. Annoserojen merkitsevyydestä ei kuitenkaan voitu tehdä päätelmiä. Laitteiden B ja E osalta taustamuuttujat pääasiassa tukivat annosten suuruutta, mutta laitteen D annoksen suuruus ei selittynyt taustamuuttujilla. Annoksiin mahdollisesti vaikuttaneita teknisiä ominaisuuksia ja niiden vaihtelua tutkittujen laitteiden välillä raportoitiin viidessä kategoriassa: laitetekniikka, kuvausparametrit, säteilykeilan geometria, leikekuvien rekonstruktio ja laadunvarmistus. Yksityiskohtaisia laitekohtaisia tuloksia ja päätelmiä ominaisuuksien mahdollisista vaikutuksista annoksiin ei raportoitu julkisesti.The objective of this study was to gather information of radiation doses caused by five computed tomography (CT) scanners (A–E), differences between the doses and technical features of the scanners that possibly affect the doses in portal venous phase examination of the abdomen. The purpose was to determine the radiation doses (CT dose index CTDIvol, dose-length product DLP and size-specific dose estimate SSDE) using patient examination data, compare the doses and find out the dose-affecting features of the scanners. The partner in cooperation was the Imaging Centre and Pharmacy of the Pirkanmaa Hospital District. The study was retrospective and quantitative. The gathered data consisted of radiation doses and dose-related background variables of previously performed CT examinations and information about dose-affecting technical features in the five CT scanners. The dose data were analyzed statistically. According to the results, scanner C had the smallest radiation doses and scanner A on average the second smallest. The doses of scanners B, D and E were slightly higher than the mean doses (CTDIvol 7,37 mGy, DLP 338,98 mGy∙cm, SSDE 8,87 mGy). The background variables (patient’s diameter, length of the scanned area, scanning parameters and image quality) supported the results for scanner C and mostly for scanners B and E, but not for scanners A and D. The dose-affecting technical features and their variation between the scanners were reported in five categories: scanner technology, imaging parameters, radiation beam geometry, image reconstruction and quality assurance. Detailed scanner-specific results and conclusions were not reported publicly

Median viidakossa : mediakasvatus osana päiväkodin arkea

Opinnäytetyömme aiheena on mediakasvatus varhaiskasvatuksessa. Mediakasvatus aiheena on ajankohtainen, sillä mediaa on kaikkialla ja se on läsnä lasten päivittäisessä arjessa. Varhaiskasvatuksessa ei välttämättä toteuteta riittävästi tavoitteellista mediakasvatusta nykyajan tarpeita vastaavalla tavalla. Mediakasvatuksen tehtävä on opettaa lapsille arjessa tarvittavia mediataitoja, jotta lapset oppivat käyttämään mediaa ja suhtautumaan siihen kriittisesti. Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyön, joka koostui toiminnallisista tuokioista ja niiden pohjalta kootusta tuotoksesta toimeksiantajalle. Suunnittelimme ja toteutimme toiminnallisia mediakasvatustuokioita Kärpäsen päiväkodin esikouluryhmässä. Tuokioiden aikana seikkailimme lasten kanssa Median viidakossa. Näiden tuokioiden pohjalta kokosimme päiväkotiin Median viidakossa kansion tukemaan mediakasvatuksellista työskentelyä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli korostaa mediakasvatuksen merkitystä ja edistää sen näkyvyyttä osana varhaiskasvatusta. Tavoitteena oli antaa lapsille valmiuksia mediataitojen oppimiseen ja tutustuttaa heidät eri medioihin toiminnallisia, osallistavia ja luovia menetelmiä käyttäen. Lisäksi tavoitteenamme oli tukea mediakasvatuksellista työskentelyä Kärpäsen päiväkodissa ja saada työntekijät kiinnostumaan mediakasvatuksen tuomista mahdollisuuksista. Tavoitteisiin pyrimme toiminnallisten tuokioiden ja tuokioiden pohjalta kokoamamme kansion avulla. Toteuttamiemme tuokioiden aikana esikouluryhmän lapset pääsivät tutustumaan monipuolisesti eri medioihin ja kehittämään mediataitojaan. Opinnäytetyömme tuki mediakasvatuksellista työskentelyä Kärpäsen päiväkodissa. Päiväkodin työntekijät saivat tietoa mediakasvatuksesta ja ideoita sen toteuttamiseen.The subject of our functional thesis is media education part of early childhood education. Media education is a very current subject, because it is everywhere and it is part of children´s everyday life. Media education should be goal-directed and part of day care center´s weekday. The goal of media education is to teach neces-sary media skills for the children. Media skills help children to handle and use media. We carried out the functional thesis, which consist of functional sessions and a binder for the client. We planned and carried out eight functional media education sessions in pre-school group of Kärpänen day care center. The name of the func-tional sessions name is “in Media jungle”, where we adventured with children. We compiled all our functional sessions in the form of a binder. The binder gives employees support and ideas on how to carry out media education. The purpose was to emphasize the importance of media education and to make it more visible in early childhood education. Our target was to teach media skills for the children and give a chance to get familiar with different media. Our objective was to also support media educational work in Kärpänen day care centre and to have the employees interested in media education. We aspired to achieve the ob-jectives by functional sessions and a binder. We use functional, participatory and creative methods for supporting our work. During the functional sessions the chil-dren got chance to familiar with different media and develop their media skills. Employees got information on media education and ideas on how to carry out media education with children

Ant-associated beetles of Fennoscandia and Denmark

Ants have a negative impact on populations of many arthropod species. On the other hand, numerous arthropod species live in association with ants. In this paper we list ant-associated beetles (including myrmecophiles) of Fennoscandia and Denmark. Data is based on a literature survey and new field observations. We list 369 ant-associated beetle species of which 73 are categorized as myrmecophilous. Our data suggests that there might be numerous beetle species associated with ants, which are not generally known to do so. This indicates that ant colonies may be important habitats for a large variety of beetle species

Investointiprosessin kehittäminen jälkiseurannan avulla

Siirretty Doriast

The Pie in the Sky : To Understand and Support Mothers to Colicky Infants

The aim of this study was to through mothers stories deepen the understanding of how mothers had experienced the colic time period and how they had experienced the support in the situation. The theory in this thesis has a parental perspective and deals with subjects about the everyday life and the interaction in families with colicky infants and the support that is aimed at these families. On the basis of the theoretical frame of reference the following research issues were formulated: - How did mothers to colicky infants experience the colic time period? - How did mothers to colicky infants experience the interaction with the child? - How did mothers to colicky infants experience the support in the situation? Seven mothers to infants who had had colic participated in theme-centered interviews that took place in spring 2014. The results of the study show that the mothers experienced the colic time period and the interaction with an excessively crying child as burdening all though the mothers felt the attachment was normalized to this date. The support that is offered to parents with colicky infants was experienced as lacking by the mothers and therefore a development of both the information and the support provided is considered important.Syftet med undersökningen var att genom mödrars berättelser få en ökad förståelse för hur mödrar till kolikbarn har upplevt koliktiden och uppnå kännedom om mödrarnas upplevelser av stödet i situationen. De teoretiska utgångspunkterna för avhandlingen utgår från föräldraperspektiv och behandlar vardagsverkligheten i familjer med kolikbarn, samspel och interaktion i familjer med kolikbarn och stöd riktat till kolikbarnsfamiljer. Utgående från den teoretiska referensramen formulerades följande forskningsfrågor: - Hur upplevde mödrar till kolikbarn koliktiden? - Hur upplevde mödrar till kolikbarn samspelet med barnet? - Hur upplevde mödrar till kolikbarn stödet i samband med koliken? Sju mödrar till barn som haft kolik deltog i temaintervjuer som utfördes under våren 2014. Forskningsresultaten visar att mödrarna till kolikbarn upplevt vardagen och samspelet med ett otröstligt gråtande barn som påfrestande trots att anknytningen till barnet i dagens läge upplevdes normaliserad av informanterna. Stödet som erbjuds i samband med kolik upplevdes av mödrarna som bristande och en utveckling av såväl information som stödåtgärder riktade till kolikbarnsfamiljer önskas således i framtiden

University-company collaboration: A platform for open data innovations in the circular economy

The utilization of open data has many hidden business possibilities. Services created with open operating models may be the next success story of Finland. The utilization of open data in company-level operations is, however, still in its beginning phase. With the help of universities’ innovation potential, companies can reach the next level of open data use. At the same time, students from all fields of study can gain valuable knowledge and skills related to open data by working in open data projects. Open data does not only change how future business is done but also how universities need to prepare their students for working life.Avoimen datan hyötykäytössä piilee paljon liiketoimintamahdollisuuksia. Avoimilla toimintamalleilla tuotetut palvelut voivat olla Suomen seuraava menestystarina. Avoimen datan hyödyntäminen yritysten toiminnassa on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Tällä hetkellä suurin osa tiedosta on piilossa eri virastoissa ja yrityksissä, eikä pk-yrityksillä ole mahdollisuutta hyödyntää uusia, haastavia teemoja. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyö tukee yrityksiä avoimen datan potentiaalin hyödyntämisessä. Samalla eri alojen opiskelijat saavat tilaisuuden kehittää omia innovaatiokompetenssejaan sekä oppia ymmärtämään avoimen datan merkityksen tulevaisuuden työelämän kannalta. Onnistuakseen korkeakoulu-yritysyhteistyön tulee rakentua dynaamisen yhteistyön ja yhteiskehittämisen menetelmien pohjalta. Tällaisia yhteistyöverkostoja rakennetaan kaksivuotisessa Open DaaS -hankkeessa, jossa neljä suomalaista korkeakoulua valjastavat innovaatiopotentiaalinsa paikallisten yritysten käyttöön monialaisten hackathonien muodossa

Toimintolaskennan ja -johtamisen soveltamisen kriittinen analyysi

Siirretty Doriast

Sisällöllisesti rikasta, taloudellisesti köyhää : Tutkimus kulttuuri- ja käsityöaloilla toimivien yrittäjien yrittäjyyteen suhtautumisesta

Tutkielmassa tarkastellaan kulttuuriyrittäjien yrittäjyyteen suhtautumista ja sitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjyyteen suhtautumiseen. Tutkin aikaisemman tutkimuksen ja tilastojen valossa kulttuurin asemaa, sen tuottamisen tapoja, sekä niitä seikkoja, joista käsin kulttuurin tuottamista yhteisin voimin on perusteltu. Pyrin kuvaamaan ja ymmärtämään kulttuuriyrittäjien kokemuksia ja löytämää joitakin mahdollisia toimia kulttuuriyrittäjien toimintaedellytysten ja olosuhteiden parantamiseksi. Tutkimuksen aineistona on sitä varten vuoden 2017 syksyllä kerätty kyselyaineisto (N=212). Kysely on toteutettu internetissä yhteistyössä kulttuuri- ja käsityöaloilla toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Analyysissa hyödynnän kvantitatiivisia menetelmiä, pääasiassa logistista regressioanalyysiä. Tulkintaa tukevat myös kyselyyn vastanneiden yrittäjien kirjoittamat vapaat palautteet ja ajatukset, joita heiltä on kyselylomakkeen lopussa pyydetty. Perusjoukko, kulttuuriyrittäjät on luonteeltaan vaikeasti rajattavissa. Tämän vuoksi aineisto on edustavan otoksen sijaan näyte. Kyselyyn vastanneet yrittäjät ovat yrittäjyyteen usein melko tyytyväisiä tai suhtautuvat asiaan neutraalisti. Työhönsä vastaajat suhtautuvat hyvin innostuneesti ja intohimoisesti, vaikka moni kertoikin kokevansa itsensä uupuneeksi. Ammatti-identiteetti oli yrittäjille useimmiten ensisijainen suhteessa yrittäjäidentiteettiin. Sekä vahinko- että pakkoyrittäjyys olivat vastaajien keskuudessa suhteellisen yleisiä ilmiöitä. Monet eivät kokeneet yrittäjyys käsitteen kovin hyvin kuvaavan itseään tai omaa työtään. Tutkimuksen perusteella vastaajan hyvillä yrittäjyyteen liittyvillä taidoilla ja tiedoilla sekä koulutuksen antamilla eväillä on merkitystä yrittäjyyteen suhtautumisessa. Yrittäjät jotka kokivat omat taitonsa puutteellisiksi, olivat tyytymättömämpiä yrittäjyyteen kuin muut. Myös korkea työhyvinvoinnin taso, tyytyväisyys tulotasoon ja yrittäjyyden vapaaehtoisuus vaikuttivat positiivisesti vastaajien yrittäjyyteen tyytyväisyyteen. Yleisellä tasolla näyttää siltä, että yrittäjyyteensä tyytyväiset vastaajat ovat ominaisuuksiltaan ja lähtökohdiltaan lähempänä perinteistä käsitystämme yrittäjästä ja yrittäjyydestä, kuin yrittäjyyteen tyytymättömät