Yhteyden luonti AdWordsin ja tietokannan välille

Työn tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa sovellusrajapinta AdWord-sin ja MySQL-tietokannan välille. Työn toimeksiantajana oli Zoined Oy, jolle sovellus tulee mahdollisesti täysipäiväiseen asiakaskäyttöön. Sovellus luotiin toimimaan Zoinedin palvelinympäristössä. Projektin ohjelmoin-tikielenä oli PHP. Ohjelmoinnissa käytettiin apuna Googlen luomaa ohjelmointikirjastoa, jolla AdWordsin rajapinnan komennot saadaan PHP:n ymmärtämään muotoon. Apuna käytettiin myös Googlen referenssimateriaalia, josta saatiin ohjeita sovelluksen luontiin. Lisäksi ohjelmassa käytetään XML-lukijaa, jolla AdWordsista saatu tieto luetaan ja muunnetaan MySQL:ään vietävään muotoon. Asiakkaiden autentikoitumiseen käytetään OAuth 2.0 todentamisprotokollaa. Raportin teoriaosuudessa käsitellään projektissa käytettyjä tekniikoita ja kuvaillaan niiden toiminnallisuutta. Lisäksi teoriaosuudessa kuvaillaan vaihtoehtoisia ohjelmointikieliä, joille Google on kehittänyt ohjelmointi-kirjaston. Tiedonkeruuseen käytettiin eri tekniikoihin keskittyneitä kirjoja ja verkkosivustoja. Nykyisellään sovellus saa aikaan halutut toiminnot ja se toimii hyvänä runkona jatkokehitykseen. Jatkossa sovellusta voidaan laajentaa kattamaan kaiken AdWordsin tarjoaman tiedon. Laajennus onnistuu ilman, että tämän hetkisiä toimintoja tarvitsee muuttaa huomattavasti.The purpose of the project was to design and create an application pro-gramming interface between AdWords and MySQL database. The work was done for Zoined Oy, who might take the final product to customer use. The software was created to run on the servers of Zoined. The soft-ware was programmed in PHP. To help the programming process, a client library was used. The client li-brary is provided by Google and it is used to convert the AdWords API commands into PHP format. Google’s reference library for AdWords was used as a help service during programming. The program also uses an XML reader to read data gathered from AdWords and convert it to the format used by MySQL. Authentication of the users is done with OAuth 2.0 framework. The theoretical part covers the basics of the techniques used during the project. Their functionality is also explained. There is also a part explaining alternative programming languages which have the client library made by Google. Various books and websites focused on the techniques were used as help in gathering the information. At its current state the software works as intended and provides the re-quired functionalities. It works as a good base for further development. In future the software can be expanded to include all of the data provided by AdWords. The expansion is possible to make with just minor adjustments to the existing program

Puunhankinnan tienviitat. Tutkimustarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä.

sisältää isokokoisen liitesivu

Producing and visualizing a country-wide 3D data repository in Finland

The amount and the quality of 3D spatial data are growing constantly, but the data is collected and stored in a distributed fashion by various data collecting organizations. This may lead to problems regarding interoperability, usability and availability of the data. Traditionally, national spatial data infrastructures have focused on 2D data, but recently there has been great progress towards introducing also 3D spatial data in governmental services. This paper studies the process of creating a country-wide 3D data repository in Finland and visualizing it for the public by using an open source map application. The 3D spatial data is collected and stored into one national topographic database that provides information for the whole society. The data quality control process is executed with an automated data quality module as a part of the import process to the database. The 3D spatial data is served from the database for the visualization via 3D service and the visualization is piloted in the National Geoportal

Metsätuhot vuonna 2023

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain raportin edellisenä vuonna havaituista puustoon kohdistuneista tuhoista. Kuten aiemmin, myös nyt sivutaan muitakin, ei välttämättä tuhoksi laskettavia ilmiöitä. Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tuottaa systemaattisesti tuhotietoa metsistä. Joka vuosi inventoidaan viidesosa VMI:n koealoista. Vuoden 2023 mittaukset päättivät 13. inventoinnin (VMI13), joka toteutettiin vuosina 2019–2023. Ilmaston lämpenemisen myötä luonto ja metsät kohtaavat sään ääri-ilmiöitä, häiriöitä ja muutoksia lajien elinolosuhteisiin. Vuosi 2023 oli maailman säähavaintohistorian lämpimin. Suomessakin vuoden keskilämpötila oli 0,3 astetta kauden 1991–2020 keskilämpötilaa korkeampi. Keväällä ja alkukesällä oli kuivaa ja sateetonta, minkä vuoksi metsäpalot ajoittuivat poikkeuksellisesti kevääseen ja alkukesään. Metsäpalot jäivät pinta-alaltaan pieniksi, kiitos tehokkaan palontorjunnan. Alkukesään osui kuitenkin yöpakkasia, joka aiheutti kuusen taimikoissa kasvaimien paleltumista. Metsänviljelyä ja puuntuotantoa haittaavat VMI:n mukaan eniten hirvet, lähes puolella miljoonalla hehtaarilla. Pääsääntöisesti tuoreiden tuhojen määrän havaitaan vähenevän hirvikannan pienennyttyä. Luke julkaisi verkkotyökalun, jolla voi tarkastella hirvikannan vaikutuksia hirven aiheuttamien tuhojen pinta-alaan. Eksponentiaalisesti kasvava valkohäntäkauriskanta ei vielä vuonna 2023 erottunut VMI:n otannassa merkittävästi lisääntyneinä pienten taimikoiden tuhoina. Hirvien ja kauriiden lisäksi taimia vioittavat myös myyrät, joiden aiheuttamat tuhot ajoittuvat myyräsyklin huippuvaiheeseen. Myyrien aiheuttamia taimituhoa ei seurata, mutta alueellisia myyräkannan huippuja havaittiin mm. lounaisessa Suomessa, Oulun ja Kainuun seudulla. Juurikääpä on merkittävä tuhonaiheuttaja kuusikoissa ja männiköissä. VMI:ssä havaitaan helposti näkyvät lahovauriot, kuten myös tervasroson mäntyihin jättämät korot. Juurikääpä on Suomessa merkittävä lahottaja, mutta pystypuista piilevää juurikääpätartuntaa ei aina havaita, ja VMI:n 40 000 hehtaarin tuhoala onkin luultavasti aliarvio. Suomen tähänastisesti pohjoisin juurikäävän aiheuttama männyntyvitervastauti varmistui Yli-Kiimingistä. Metsänkäyttöilmoitukset, joissa on merkintä juurikäävästä tai männyntyvitervastaudista, ovat tärkeitä taudin esiintyvyyden kartoittamisessa. Juurikäävistä ja niiden torjunnasta valmistui Metsäkeskuksen sivuille kattava verkkokurssi. Kantokäsittely on tehokas estämään juurikääpätartunnan, mutta käsittely on tehtävä huolella kanto peittäen. Juurikäävän torjuntaa kannattaa toteuttaa lainsäädännössä määriteltyä laajempana, mm. taimikoissa ja nuorissa metsissä. Juurikääpäopas päivittyy vuonna 2024. Elo-, syys- ja lokakuun myrskyt näkyivät tuulituhojen vuoksi tehtyinä metsänkäyttöilmoituksina. VMI:n mukaan tuulituhoa havaittiin 236 300 hehtaarilla. Lumen kaatamia, katkomia tai luokille painamia puita esiintyi kuitenkin jopa viisi kertaa suuremmalla alalla kuin tuulenkaatoja. Kaarnakuoriaistuhoille merkittäviä ovat myrskytuhot, jos niiden jäljiltä jää paljon korjaamatonta vahingoittunutta puuta metsiin. Kirjanpainajan aiheuttamat kuusen tuhot moninkertaistuvat VMI:ssa aiempiin vuosiin verrattuna 64 300 hehtaariin. Metsäkeskus vastaanotti metsänkäyttöilmoituksia kirjanpainajan vuoksi tehtävistä hakkuista yli 3 500 hehtaarilta. Kirjanpainajan loppukesän parveilua vähensi sateisuus heinäkuussa. Kirjanpainajan ja muiden hyönteis- ja tautiongelmien takana on puiden heikentynyt elinvoima ja kasvu. Kirjanpainaja on runsastuessaan tullut tutuksi ja loppukesällä kansalaisilta saatiin tuhoilmoituksia eniten mäntyyn kohdistuneista tuhoista. Varsinais-Suomen saaristossa ja rannikolla mäntyjen kuolleisuus on lisääntynyt vuoden 2019 ensimmäisistä ilmoituksista. Selvitysten mukaan taustalla on havuparikkaan aktivoima etelänversosurma. Lämpö ja sateettomuus yhdessä ja erikseen havuparikkaan kanssa on altistanut männyt edelleen kaarnakuoriaisille. Saaristossa selvärajaiset okakaarnakuoriaisesiintymät ovat silmäänpistäviä. Taimituhoista ei ole laajalaista seurantaa, mutta istutetuissa kokeissa abioottiset tekijät olivat yleisimpiä ongelmia, esimerkiksi kuivuus vaikutti koivuistutuksiin. Taimista havaittiin mm. punavyökaristetta, männynneulasruostetta, männynversoruostetta ja todennettiin etelänversosurmaa. Tulevaisuuteen varautuen vinkattiin ennakkotorjumaan puuvartisia vieraslajeja, jotta metsänuudistusaloille vältetään niistä tulevaisuudessa koituvia haittoja. Nuorissa männiköissä ei havaittu metsätaloudellisesti merkittäviä laajoja sienitautiepidemioita, mutta useaa taudinaiheuttajaa tavattiin vaihtelevia määriä. Ruskettuneet lehdet puissa ja pensaissa, joita hyönteiset olivat nakertaneet ja kalvaneet, herättivät huomiota, kuten myös kehrääjäkoiden seittien peittämät tuomet. Metsätaloutta kosketti enemmän Etelä-Savon alueen laajat ruskomäntypistiäisesiintymät. Yyterissä pitkäkestoinen tähtikudospistiäisesiintymä hiipuu, vaikka viime vuosien helle- ja kuivuusjaksot olisivat olleet lajille suotuisia. Toistaiseksi vielä tuhoja aiheuttamaton havununna on runsastunut pohjoisemmassa, kun taas etelässä koirasperhosten määrä pysytteli pääosin edellisen vuoden tasolla. Kaupungeissa ja muuallakin ihminen on tuonut ympäristöön myös muita puulajeja kuin luontaisia kotimaisia. Tänä vuonna pihtakuusilta havaittiin useassa paikassa oireita, jotka varmistuivat pihtanäpyksi. Vuorimännyistä havaittiin havuparikasta siinä missä kotimaisista männyistä

Metsätuhot vuonna 2022

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittaista Metsätuhot - raporttisarjaa. Raporteissa käydään läpi mitä metsissä, taimitarhoilla sekä puisto- että pihapuilla menneenä vuonna tapahtui eri tuhonaiheuttajien osalta. Lisäksi raportissa käydään läpi muitakin metsien mielenkiintoisiä ilmiöitä, vaikkeivat ne varsinaisia tuhoja olisivatkaan olleet. Vuosi 2022 oli tältä osin mielenkiintoinen, sillä helteisen kesän 2021 jäljet näkyivät osin vasta tällöin. Vuonna 2022 kirjanpainajan (Ips typographus) takia hakattiin metsiä metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella enemmän kuin kertaakaan tilastointihistoriassa (2 834 ha). Laji myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla. Kirjanpainajan lisäksi myös toinen havupuiden kaarnakuoriainen, kuusentähtikirjaaja, aiheutti näkyviä latvakuolemia kuuselle eri puolilla Suomea. Molempien ilmiöiden takana vaikutti paitsi kuoriaisille kohtuullinen kesä 2022, niin ennen kaikkea helteinen ja lämmin kesä 2021. Ilmiö konkretisoikin omalla tavallaan ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsissämme. Helteiden tuhoja lisäävät vaikutukset eivät kuitenkaan näkyneet valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) samalla tavalla. VMI:ssä havaitut kirjanpainajatuhot jopa laskivat (-14 %) hieman vuoden takaisesta. Tässä on kuitenkin muistettava, että VMI otanta ei ole ajallisesti eikä spatiaaliselta tarkkuudeltaan soveltuva useimpien hyönteis- ja sienituhojen seurantaan. Merkittävimpinä tuhonaiheuttajina VMI:ssä olivat aiempien vuosien tapaan lumi, tuuli ja hirvieläimet – eli tuhot, joita voidaan yleisesti havaita maastossa inventointiajankohdasta riippumatta. Lämpenevään ilmastoon reagoivat hyönteisten lisäksi useat muutkin kotoperäiset taudinaiheuttajat. Ne hyötyvät ilmastonmuutoksesta mm. laajentamalla esiintymisaluettaan sekä aiheuttamalla puissa enemmän vaurioita, etenkin kun säät muuttuvat suopeimmaksi niille, mutta huonommiksi niiden isäntäpuille. Kuusenjuurikääpää eteläisempi männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.) raportoitiinkin vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalta saakka. Juurikääpätuhot myös lisääntyivät noin 30 % vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Lämpimät ja kuivat kesät ovat myös edesauttaneet tulokaslaji havuparikkaan (Diplodia sapinea) aiheuttaman taudin etelänversosurman puhkeamista. Havuparikkaan levinneisyysaluetta kartoitettiin vuonna 2022 kansalaistieteen avulla, ja sienen esiintyminen olikin ennakoitua laajempi. Myös tulokaslaji havununna (Lymantria monacha) tavattiin hieman aiempaa runsaampana lajin pohjoisemmilla esiintymisalueilla. Vuonna 2022 päätään nostivat valitettavasti myös ilmastosta riippumattomat uhkatekijät: kansainvälisen kasvikaupan ja turismin mukana leviävät haitalliset vieraslajit. Uusia vierasperäisiä tuhonaiheuttajia löydettiin niin taimitarhoilta, kuin puistopuistakin. Koivuilla todettiin Discula betulina-sienen aiheuttamaa versolaikkua, pihdoilta taas löydettiin pihtanäppyä (Neonectria macrospora). Haitallisten vieraslajien leviäminen on kansainvälinen ongelma, jolta pohjoinen Suomikaan ei ole turvassa. Luken tutkijat julkaisivat vuonna 2022 suomenkielisen artikkelisarjan mikä sisälsi tietoa useiden eri vieraslajien uhasta. Katsaus muistuttaa, ettei metsiemme valtapuilla useinkaan ole vastustuskykyä näitä uusia tuholaisia vastaan, mikä tekee niistä merkittävän uhan metsien terveydelle. Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen on siis erityisen tärkeää niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tässä kansainvälinen kasvikauppa on pahin uhkatekijä. Metsien ja puutarhojen osalta ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti muodostaa tehokkaan haitallisten vieraslajien leviämisväylän. Kotimainen taimituotanto taasen tuottaa paitsi terveitä, niin myös alkuperältään tunnettuja ja laadultaan varmistettuja taimia. Näitä taimia jokaisen tulisi suosia niin metsänuudistamisessa kuin kotipihoilla, sillä olemassa oleva lainsäädäntö ei kansainvälistä kasvikauppaa hillitse. Luke kerää ja koosta myös kansalaisten tekemiä ilmoituksia havaituista puustotuhoista tai muista metsien ilmiöstä. Vuonna 2022 okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) takia tehdyt tuhoilmoitukset jatkoivat kasvuaan vuodelta 2021. Ilmoituksissa ja niiden perusteella tehdyissä maastotarkastuksissa mäntyjen todettiin kuolevan etenkin lounaisrannikolla, missä okakaarnakuoriaiset tuntuivat viihtyvän hyvin yhdessä havuparikkaan kanssa. Selvitys näiden kahden tuholaisen mahdollisesta yhteisvaikutuksesta äkillisesti kuivuneiden mäntyjen kuolemiin jatkuu Lukessa. Tämän vuoden raporttiin omaksi tarinakseen nostettiin myös ilmoituksia kerännyt lehtikuoriaisten runsas esiintyminen, missä etenkin lepillä esiintyvä idänlehtikuoriainen (Agelastica alni) oli näkyvässä roolissa. Vaikka vuoden 2022 perusteella tilanne Suomen metsissä on tuhojen suhteen pääosin hyvä, vuosi muistutti meitä konkreettisesti sekä muuttuvan ilmaston että kansainvälisen kasvikaupan meille tuomista uhkista. Sekä vieras- että tulokaslajien aiheuttamat riskit tulevat kasvamaan lämpenevässä ilmastossa, sillä sen ansiosta nämä lajit pystyvät todennäköisemmin vakiinnuttamaan asemansa uudella alueellaan. Meillä jo ongelmia aiheuttavien lajien kuten juurikäävän tai kirjanpainajan osalta lämpenevä ilmasto ei niin ikään lupaa missään määrin hyvää metsillemme. Ollaksemme varautuneita mahdolliseen tuhojen äkilliseen lisääntymiseen tarvitsemme paitsi aktiivista seurantaa, niin myös perus- ja soveltavaa tutkimusta. sekä tarkempaa analyysiä siitä miten eri tuhonaiheuttajien uhat voivat meillä tulevaisuudessa realisoitua

Asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä

Asiakkaisiin ja asiakassuhteisiin liittyvä tieto on yritysten kannalta tärkeää ja yrityksen menestyminen voi riippua asiakkuuksien tehokkaasta hallinnasta ja asiakastiedon onnistuneesta hyödyntämisestä. Asiakkaisiin liittyvän tiedon hallinnan ytimessä on asiakkuudenhallinta, CRM (customer relationship management). CRM-järjestelmien käyttöönoton onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä on tutkittu erityisesti 1990-luvulta alkaen. Tässä tutkielmassa tehtiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus CRM-järjestelmien käyttöönottoon vaikuttavista tekijöistä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) osalta. Vaikka CRM-järjestelmien käyttöönoton onnistumista on tutkittu varsin paljon, suuri osa tehdystä tutkimuksesta liittyy suuriin yrityksiin. CRM-tutkimusta on tehty varsin rajallisesti pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta, vaikka suurin osa yrityksistä kuuluu kooltaan pieniin tai keskisuuriin yrityksiin. Tutkielmassa käydään kattavasti läpi kirjallisuudessa esitettyjä erilaisia CRM-määritelmiä ja -näkökulmia sekä sitä, miten CRM:n määrittely on ajan kuluessa muuttunut. Pk-yritysten osalta esitetään CRM-järjestelmien käyttöönoton onnistumisen tai epäonnistumiseen liittyviä piirteitä ja seikkoja, jotka poikkeavat suurten yritysten CRM-käyttöönoton menestystekijöistä. Lisäksi käydään läpi havaintoja CRM-järjestelmän räätälöinnin vaikutuksesta käyttöönoton onnistumiseen. Keskeisenä tuloksena nousi esiin, että suuryrityksistä saadut CRM-käyttöönottoon liittyvät tutkimustulokset ja CRM-käyttöönoton menestystekijät eivät aina päde pk-yrityksissä. Pk-yritysten suuremmista yrityksistä poikkeavat resurssit, tarpeet ja liiketoiminnan luonne voivat vaikuttaa merkittävästi CRM-järjestelmän käyttöönottoon. CRM-järjestelmän räätälöinnin osalta löytyy sekä räätälöintiä tukevia että sitä vastaan olevia havaintoja. Kirjallisuuskatsauksen perusteella on ilmeistä, että CRM-aihepiiriä tulisi tutkia enemmän pk-yritysten osalta

Analysis of spatial data utilising web services with a web application

Tämän diplomityön tavoitteena oli tutkia miten paikkatiedon analyysiä voidaan toteuttaa selainsovelluksella hyödynnettävinä rajapintapalveluina käyttäen avoimen lähdekoodin ohjelmistoja. Käytetyt rajapintapalvelut olivat paikkatietoinfrastruktuurissa hyödynnettäviä, avoimia standardeja toteuttavia kysely-, karttakuva- ja analyysipalveluita. Palveluita hyödyntämään rakennettiin koetyö tutkimusongelman ratkaisemiseen. Työ alkaa viitekehyksen kuvaamisella, jossa esitellään INSPIRE-direktiivin ja Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuurin määrittelemiin paikkatietoinfrastruktuurin toteutuksiin. Lisäksi kuvataan paikkatiedon analyysiä ja vertaillaan koetyötä varten harkittuja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja ohjelmakirjastoja. Valituiksi tulleet ohjelmat ja niiden käyttämät avoimen lähdekoodin lisenssit kuvataan sekä esitellään avoimen lähdekoodin perusajatus. Koetyöllä osoitettiin, että soveltaen avoimen lähdekoodin ratkaisuja on mahdollista toteuttaa paikkatietoinfrastruktuurin rajapintapalveluita käyttävä selainsovellus paikkatiedon analyysin hyödyntämiseen. Koetyön arkkitehtuuri, tekninen toteutus, toiminnallisuudet ja käyttöliittymä käydään läpi. Koetyötä tehtäessä löydettiin useita jatkokehityskohteita ja todettiin paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntämisen nykyistä suuremmat mahdollisuudet otettaessa käyttöön yhteentoimivia rajapintapalveluita laajemmin sekä aineistojen että niiden käyttöä tukevien palveluiden osalta. Todettiin että tarjottaessa työkaluja paikkatiedon analyysiin selainsovelluksena voidaan madaltaa työkalujen käyttöönottokynnystä, sillä aineistoja ja ohjelmia ei tarvitse erikseen hankkia ja asentaa. Toisaalta käyttämällä avoimen lähdekoodin ratkaisuja voidaan säästää lisenssimaksuissa, mikä alentaa myös palvelun tarjoamisen kynnystä.The aim of this master’s thesis was to explore how analysis of spatial data can be carried out with a web application utilising web services provided by open source software. The used web services were part of a spatial data infrastructure, implementing open standards for web fea-ture services, web map services and web processing services. These web services are utilised with a experimental work. The thesis begins with presenting a framework for the experimental work. The spatial data infrastructures defined by the INSPIRE-directive and by the framework architecture for spa-tial data for public administration are presented. In addition analysis of spatial data and a comparison of the considered open source software components for the experimental work are introduced. The chosen open source software components are presented as well as the licenses used by these programs, libraries and the basic idea behind open source software. The experimental work developed using the chosen software components is introduced and as a result is shown, that it is possible to carry out analysis of spatial data utilising web services with a web application inside the spatial data infrastructure. The architecture, technical design, functionality and user interface of the experimental work are presented. While implementing the experimental work the conclusion was made that the possibilities for utilising the spatial data infrastructure become larger when more data and services for utilising the data become available in the form of web services. It was stated, that when providing the tools for analysing spatial data as a web service the threshold for the start of use can be lowered as the data and software need not to be obtained and installed separately. On the other hand using open source software can result in lowered license costs which also lowers the threshold to offer such analysis services