Head-first into Upper Secondary Education : Finnish Young People Making Classed and Gendered Educational Choices

In this article, we analyse the narratives of Finnish young people regarding their educational choices for upper secondary education in a theoretical framework inspired by Bourdieu's forms of capital and Skeggs' concept of the classed value of self. Our data consist of interviews with 66 ninth-graders, produced in the Youth in Time research project. In the narratives, we identified six frames of choice between general upper secondary and vocational education and outside formal education. We also recognized that there was hesitation and various strategies that young people utilized in making their educational choices, based on their social and cultural capitals. Young people become aware of their value in the educational market through this process of making their choice. Their educational choices are complex and intertwined with gender, social class, social relations, racialization and locality.Peer reviewe

Nuorten toisen asteen koulutusvalinnat: pääomat, strategiat ja koulutuksellisen arvon muotoutuminen

Nuorten koulutusvalintoja lähestytään julkisessa keskustelussa usein uusliberalistisesti eli yksilöllisinä prosesseina, vailla rakenteellista näkökulmaa. Nuoret tekevät kuitenkin koulutusvalintansa erilaisiin kulttuurisiin ja sosiaalisiin pääomiin tukeutuen tietyissä paikallisissa konteksteissa. Nuoret ”kirjataan” yhteiskuntaan ja sen kerrostumiin koulutusvalintojen kautta. Nuorten kouluarvosanat materialisoituvat valintatilanteissa mahdollisuuksina erilaisiin koulutustulevaisuuksiin ja valintakehyksiin, joiden kautta heitä arvotetaan yhteiskunnallisesti. Siten nuoret valitsevat tietyn koulutuspaikan ja sen myötä yhteiskunnallisesti määritellyn arvoaseman, josta he valintaprosessin kuluessa tulevat itsekin tietoisiksi. Analysoimme artikkelissamme 66 eri puolilla Suomea asuvan peruskoulun yhdeksäsluokkalaisen nuoren haastattelupuhetta koulutusvalinnoista. Löysimme nuorten kuvauksista kuusi valintakehystä, jotka liittyivät joko varmasti lukioon tai ammattioppilaitokseen suuntautuviin valintoihin tai epävarmempiin, vaihtoehtoisiin kehyksiin. Tunnistimme nuorten puheesta erilaisia valintastrategioita. Määrätietoisuuden, jatkuvuuden ja viivytyksen strategiat liittyivät nuorten kulttuurisesti ja sosiaalisesti korkeisiin pääomiin, kun taas välttelyn, maksimoinnin ja ”oville koputtelun” strategiat liittyivät haavoit- tuvammassa asemassa olevien nuorten tarinoihin. Nuorten koulutusvalinnat eivät kiinnity pelkästään yhteiskuntaluokkaan sekä perheen resursseihin ja pääomiin vaan myös paikallisuuden, sukupuolen ja rodullistamisen ulottuvuuksiin

Toiveita ja tulevaisuuksia : Nuorten koulutukselliset jatkumot ja säröt toisella asteella

Peer reviewe

Miten kaupungista tulee oma? Kaupunkipääoma ja nuorten eriytyneet suhteet kaupunkitilaan

Peer reviewe

Miten kaupungista tulee oma? Kaupunkipääoma ja nuorten eriytyneet suhteet kaupunkitilaan

Peer reviewe

Työelämään tutustumisjaksojen toteutus, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus perusopetuksen aikana

Tässä tutkimuksessa on selvitetty työelämään tutustumisjaksojen eli TET-jaksojen toteutusta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja saavutettavuutta perusopetuksen aikana. Tutkimuksessa on kerätty aineistoa sekä laadullisin että määrällisin menetelmin: haastatteluin, ryhmähaastatteluin sekä kouluille, työnantajille ja nuorille kohdennetuilla kyselyillä. Aineistoa on kerätty koulujen henkilökunnalta, kaupunkien ja työnantajapuolen edustajilta sekä yhdeksäsluokkalaisilta nuorilta eri paikkakunnilta. Taustamateriaalina on käytetty koulutuspoliittisia asiakirjoja. Tutkimuksen tuloksena todetaan TET-jaksojen myönteisiä ulottuvuuksia sekä kehittämistoimia edellyttäviä asioita. TET-jakso on nuorille hyvin erilainen kokemus, johon vaikuttaa monet asiat, kuten oppilaan oma tilanne, tausta, koulun ohjauskäytännöt sekä paikka, jossa TET-jakso suoritetaan. Tutkimusaineistoon pohjautuen suositellaan TET-jaksojen valtakunnallisen seurantajärjestelmän kehittämistä, TET-kehittäjän tehtävän perustamista valtakunnalliselle ja paikalliselle tasolle, TET-jakson ohjausmallin luomista ja materiaalien saataville tuomista, TET-jaksojen kytkemistä vahvemmin osaksi koulujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia sekä monipuolisen tuen tarjoamista työnantajille TET-jaksojen kehittämiseen ja konseptointiin, joka mahdollistaa TET-jaksojen laajemman kirjon sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämisen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä