Miten tutkia suomalaista rangaistuskäytäntöä : esimerkkinä rattijuopumuksesta annetut tuomiot

Peer reviewe

Rattijuopumuksen rangaistuskäytäntö sekä rattijuopumuksen, törkeän rattijuopumuksen ja törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen ajokieltokäytäntö

Ajokieltojen määrääminen siirtyy 1.6. 2019 alkaen kokonaan poliisille ja samalla perustunnusmerkistön mukaiset rattijuopumukset siirtyvät käsiteltäväksi sakkomenettelyssä. Uudistuksesta seuraa, että poliisi ja syyttäjä ryhtyvät käyttämään tuomio- ja toimivaltaa, joka on aikaisemmin kuulunut yleisille tuomioistuimille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on toteuttaa rattijuopumusten ja ajokieltojen oikeuskäytäntöä koskeva tutkimus, jota voidaan hyödyntää uudistuksen täytäntöönpanossa eli poliisin ajokielto-ohjeiden ja sakkokäsikirjan päivittämisessä. Tutkimusaineisto perustuu oikeushallinnon tietojärjestelmiin kirjattuihin rikosasioiden käräjä- ja hovioikeuksien ratkaisuihin, joiden ratkaisupäivämäärä ajoittuu vuodelle 2017. Perusmuotoisten rattijuopumusten rangaistuskäytäntöä kuvataan lähinnä suhteessa tuomitulla havaitun veren tai hengitysilman alkoholipitoisuuteen, aikaisempiin rattijuopumustuomioihin, eräisiin olosuhdetekijöihin ja tuomioistuimen maantieteelliseen sijaintiin nähden. Pääasiassa samoja tekijöitä huomioidaan myös tarkasteltaessa ajokieltojen pituuksia rattijuopumuksissa, törkeissä rattijuopumuksissa ja törkeissä liikenneturvallisuuden vaarantamisissa. Lisäksi tarkastellaan ehdollisen ajokiellon määräämisen perusteita

Examining Sanction Type and Drug Offender Recidivism : A Register-Based Study in Finland

Nordic countries incarcerate offenders at much lower rates in comparison with incarceration rates in the United States, and reincarcerate fewer people per capita. Non-custodial alternatives to sanctions, including fines and community service, are used extensively in Finland to reduce negative effects of institutionalization and subsequent disadvantage caused by incarceration. The nature of drug-involved offenders within the Finnish system is reviewed in light of current research about the effectiveness of incarceration and deterrence-based approaches for drug offenders. Employing a 2014 sample from register data (consisting of official government records) of drug offenders in Finland with a 3-year recidivism period, this study utilizes a genetic matching procedure to compare offenders who received fines, conditional sentences (probation), or incarceration. While recognizing that numerous confounding variables affect incarceration, we compare a matched sample of drug offenders and the sanctions they have received from the Finland judicial system to determine whether offenders who initially receive a fine or a conditional sentence reenter the correctional system at different rates than those who are incarcerated. After matching, results found no significant differences between offenders receiving incarceration sentences or those who received noncustodial sentences (fine, or conditional sentence) for general and drug-related recidivism. These results are presented within the context of the Finnish corrections system in order to inform the criminal justice community about culture, incarceration, and process differences that could positively affect working with drug offenders in other localities.Nordic countries incarcerate offenders at much lower rates in comparison with incarceration rates in the United States, and reincarcerate fewer people per capita. Non-custodial alternatives to sanctions, including fines and community service, are used extensively in Finland to reduce negative effects of institutionalization and subsequent disadvantage caused by incarceration. The nature of drug-involved offenders within the Finnish system is reviewed in light of current research about the effectiveness of incarceration and deterrence-based approaches for drug offenders. Employing a 2014 sample from register data (consisting of official government records) of drug offenders in Finland with a 3-year recidivism period, this study utilizes a genetic matching procedure to compare offenders who received fines, conditional sentences (probation), or incarceration. While recognizing that numerous confounding variables affect incarceration, we compare a matched sample of drug offenders and the sanctions they have received from the Finland judicial system to determine whether offenders who initially receive a fine or a conditional sentence reenter the correctional system at different rates than those who are incarcerated. After matching, results found no significant differences between offenders receiving incarceration sentences or those who received noncustodial sentences (fine, or conditional sentence) for general and drug-related recidivism. These results are presented within the context of the Finnish corrections system in order to inform the criminal justice community about culture, incarceration, and process differences that could positively affect working with drug offenders in other localities.Peer reviewe

WNT2 activation through proximal germline deletion predisposes to small intestinal neuroendocrine tumors and intestinal adenocarcinomas

Many hereditary cancer syndromes are associated with an increased risk of small and large intestinal adenocarcinomas. However, conditions bearing a high risk to both adenocarcinomas and neuroendocrine tumors are yet to be described.We studied a family with 16 individuals in four generations affected by a wide spectrum of intestinal tumors, including hyperplastic polyps, adenomas, small intestinal neuroendocrine tumors, and colorectal and small intestinal adenocarcinomas.To assess the genetic susceptibility and understand the novel phenotype, we utilized multiple molecular methods, including whole genome sequencing, RNA sequencing, single cell sequencing, RNA in situ hybridization and organoid culture.We detected a heterozygous deletion at the cystic fibrosis locus (7q31.2) perfectly segregating with the intestinal tumor predisposition in the family. The deletion removes a topologically associating domain border between CFTR and WNT2, aberrantly activating WNT2 in the intestinal epithelium. These consequences suggest that the deletion predisposes to small intestinal neuroendocrine tumors and small and large intestinal adenocarcinomas, and reveals the broad tumorigenic effects of aberrant WNT activation in the human intestine.Peer reviewe

Neuromuscular training with injury prevention counselling to decrease the risk of acute musculoskeletal injury in young men during military service: a population-based, randomised study

<p>Abstract</p> <p>Background</p> <p>The rapidly increasing number of activity-induced musculoskeletal injuries among adolescents and young adults is currently a true public health burden. The objective of this study was to investigate whether a neuromuscular training programme with injury prevention counselling is effective in preventing acute musculoskeletal injuries in young men during military service.</p> <p>Methods</p> <p>The trial design was a population-based, randomised study. Two successive cohorts of male conscripts in four companies of one brigade in the Finnish Defence Forces were first followed prospectively for one 6-month term to determine the baseline incidence of injury. After this period, two new successive cohorts in the same four companies were randomised into two groups and followed prospectively for 6 months. Military service is compulsory for about 90% of 19-year-old Finnish men annually, who comprised the cohort in this study. This randomised, controlled trial included 968 conscripts comprising 501 conscripts in the intervention group and 467 conscripts in the control group. A neuromuscular training programme was used to enhance conscripts' motor skills and body control, and an educational injury prevention programme was used to increase knowledge and awareness of acute musculoskeletal injuries. The main outcome measures were acute injuries of the lower and upper limbs.</p> <p>Results</p> <p>In the intervention groups, the risk for acute ankle injury decreased significantly compared to control groups (adjusted hazards ratio (HR) = 0.34, 95% confidence interval (95% CI) = 0.15 to 0.78, <it>P </it>= 0.011). This risk decline was observed in conscripts with low as well as moderate to high baseline fitness levels. In the latter group of conscripts, the risk of upper-extremity injuries also decreased significantly (adjusted HR = 0.37, 95% CI 0.14 to 0.99, <it>P </it>= 0.047). In addition, the intervention groups tended to have less time loss due to injuries (adjusted HR = 0.55, 95% CI 0.29 to 1.04).</p> <p>Conclusions</p> <p>A neuromuscular training and injury prevention counselling programme was effective in preventing acute ankle and upper-extremity injuries in young male army conscripts. A similar programme could be useful for all young individuals by initiating a regular exercise routine.</p> <p>Trial registration</p> <p>ClinicalTrials.gov identifier number <a href="http://www.clinicaltrials.gov/ct2/show/NCT00595816">NCT00595816</a>.</p

Ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteet toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa

Toiminnanohjausjärjestelmät (Enterprise Resource Planning system) ovat tieto-järjestelmiä, joiden tavoitteena on tehostaa yritysten toimintaa. Toiminnanoh-jausjärjestelmät ovat usein monimutkaisia järjestelmiä ja niiden käyttöönotto on haastava prosessi, sillä toiminnanohjausjärjestelmät voivat vaikuttaa yrityksen olemassa oleviin liiketoimintaprosesseihin. Toiminnanohjausjärjestelmien käyt-töönotto on usein tavanomaista tietojärjestelmän käyttöönottoa monimutkai-sempi prosessi, joka voi sisältää myös muita ohjelmistokehityksen kehityskaa-ren osa-alueita, kuten suunnittelua, analysointia ja testausta. Toiminnanohjaus-järjestelmien käyttöönottoa ja sen onnistumiseen johtavia kriittisiä menestyste-kijöitä on käsitelty kirjallisuudessa paljon. Tutkielman tavoitteena on selvittää voisivatko ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteet auttaa toiminnanohjausjär-jestelmien käyttöönotossa. Ihmiskeskeisen suunnittelu on menetelmä, jonka tavoitteena on osallistaa käyttäjät ja muut sidosryhmät kehitysprosessiin, jotta ohjelmistoista tulisi mahdollisimman käyttäjäystävällisiä. Ihmiskeskeisen suunnittelun kuusi periaatetta toimivat ohjenuorina ohjelmistoprojekteille. Ih-miskeskeinen suunnittelu ei ole suunniteltu ainoastaan käyttöönottoa varten, vaan ohjelmiston koko kehityskaarelle. Toiminnanohjausjärjestelmien käyt-töönotto kuitenkin voi vaatia myös muita kehityskaaren vaiheita kuin käyt-töönottoa, jolloin on perusteltua tarkastella toiminnanohjausjärjestelmien käyt-töönottoa tavanomaista tietojärjestelmän käyttöönottoa laajempana kokonai-suutena. Tutkielman tutkimuskysymykseen pyritään vastaamaan vertaamalla ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteita kirjallisuuden pohjalta valittuihin toi-minnanohjausjärjestelmien kriittisiin menestystekijöihin. Kirjallisuudesta löytyi joitain yhtäläisyyksiä ihmiskeskeisen suunnittelun periaatteiden ja toiminnan-ohjausjärjestelmien käyttöönoton kriittisten menestystekijöiden välille. Tut-kielmassa ei kuitenkaan saada selville voisiko ihmiskeskeinen suunnittelun pe-riaatteet auttaa toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönotossa. Joidenkin ihmis-keskeisen suunnittelun periaatteiden tavoitteet ovat kuitenkin varsin samankal-taisia kuin toiminnanohjausjärjestelmien kriittiset menestystekijät edellyttävät. Pidemmälle menevien johtopäätösten tekeminen edellyttää kuitenkin jatkotut-kimusta aiheesta.Enterprise Resource Planning systems (ERP) are information systems that aim to increase the performance of the implementing company. ERP’s are consid-ered to be complicated systems to implement and the implementation process is consider to be rather difficult. ERP implementation often requires companies to modify their business processes and because of that, the implementation pro-cess might demand more planning and analyzing than regular information sys-tem implementations. ERP implementation and the critical success factors (CSF) of ERP implementation have been widely discussed in IS literature. The aim of this thesis is to clarify whether the principles of Human-centered Design (HCD) could help in the ERP implementation process. The objective for Human-centered Design is to help developers make information systems more user-friendly, and it provides guidelines for developers to fulfill the task. Human-centered Design was not created merely for implementations, but for the whole design process. The ERP implementation differs from regular IS implementa-tion process, because of the complexity of the system. With that in mind, it is reasonable to see the ERP implementation as a design process of its own, rather than as a mere implementation process. The research question is answered by comparing the HCD principles to critical success factors of ERP implementation found in literature. Several similarities were found between the principles of Human-centered design and the critical success factors of ERP implementation in the IS literature. It remains unclear whether the principles of HCD could ac-tually help in ERP implementation, but the objectives of some of the HCD prin-ciples were rather similar to some of the requirements of the critical success fac-tors. It is necessary to acknowledge that further research is needed to make more sophisticated conclusions

Yrityksen julkinen listautuminen ja listautumisen jälkeinen markkinakehitys Suomessa ja muualla Euroopassa

Yritykset listautuvat pörssiin esimerkiksi kerätäkseen pääomaa tai vanhat omistajat haluavat luopua omistuksistaan. Tutkielmassani mielenkiinto kohdistui kahteen julkisen listautumisen jälkeiseen markkinakehityksen ilmiöön. Ajallisesti ensimmäinen ilmiö liittyy ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuottoihin. Tieteellisissä tutkimuksissa tästä puhutaan alihinnoitteluilmiönä, koska tuottojen oletetaan olevan ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä selvästi positiiviset. Suurimman painoarvon työssäni sai kuitenkin toinen ilmiö. Se liittyy pitkän aikavälin markkinakehitykseen listautumisen jälkeen. Tieteellisissä artikkeleissa kehityksestä on puhuttu pitkän aikavälin alisuoriutumisena, koska listautuneiden yritysten osakkeiden markkinakehityksen oletetaan olevan muutaman vuoden kuluttua listautumisesta selvästi heikompi kuin vertailuindeksin kehitys vastaavalla ajanjaksolla. Tein kirjallisuuskatsauksen ilmiöihin liittyviin tutkimuksiin. Tutkielman aluksi esittelin listautumista yleisemmästä näkökulmasta. Euroopassa ensimmäisen kaupankäyntipäivän tuotot ovat useissa tutkimuksissa olleet selvästi positiiviset. Tutkielmassani tarkastelin Suomessa ja muualla Euroopassa tehtyjä pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimuksia systemaattisesti. Kävin läpi yhteensä 16 tutkimusta, joista kolme oli Suomen markkinoilta. Suurimmassa osassa näistä eurooppalaisista tutkimuksista listautuneiden yritysten osakkeiden markkinakehitys oli kolmen vuoden kuluttua selvästi heikompi kuin vertailuindeksin kehitys. Oli kuitenkin muutama tutkimus, jossa listautuneiden yritysten osakkeiden kehitys oli positiivista tai sillä ei huomattu olevan ollenkaan eroa markkinaindeksiin nähden. Tutkielmassani kävin läpi myös pitkän aikavälin markkinakehityksen tutkimusmetodit. Systemaattisessa katsauksessa huomattiin metodina yleisimmän olevan osta- ja pidä sijoitusstrategian epänormaalin tuoton laskentatapa. Suurimmassa osassa tutkimuksista hyödynnettiin erilaisia regressiomalleja, kun etsittiin syitä alisuoriutumiselle. Ensimmäisen päivän tuotot olivat eurooppalaisissa tutkimuksissa selvästi positiivisia. Tätä ilmiötä selittäviä teorioita oli useampia. Pitkän aikavälin markkinakehityksen systemaattisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että kehitys listautuneiden yritysten osakkeilla on osassa Euroopan maista negatiivista. Kaikissa Suomen markkinoita koskevissa tutkimuksissa pitkän aikavälin markkinakehitys oli negatiivista. Syyt alisuoriutumiselle olivat maiden välillä kovinkin erilaisia. Ilmiötä pitkän aikavälin alisuoriutumisesta ei voida kuitenkaan yleistää koskemaan koko Euroopan markkinoita.siirretty Doriast

Comparing the forecasting performance of logistic regression and random forest models in criminal recidivism

Rikosseuraamusalalla on viime vuosina kehitetty uusintarikollisuutta ennustavia malleja (Tyni, 2015), jotka perustuvat tyypillisesti rekisteripohjaisiin mittareihin, jotka mittaavat mm. tuomitun sukupuolta, ikää, rikostaustaa ja vankikertaisuutta. Yleensä tällaisten mallien kehityksessä käytetään logistisen regressioanalyysin kaltaisia parametrisia malleja, joissa uusintarikollisuuden todennäköisyyttä mallinnetaan taustamuuttujien lineaarisena funktiona. Näiden mallien rinnalle on viime aikoina kehitetty koneoppimisalgoritmeihin perustuvia vaihtoehtoja, joiden on todettu suoriutuvan käytännön sovelluksissa uusintarikollisuuden ennustamisessa perinteisiä malleja paremmin (Berk & Bleich, 2014). Tällaisten mallien toimivuutta suhteessa perinteisiin malleihin ei ole kuitenkaan testattu suomalaisella datalla. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella sitä, kuinka hyvin erilaiset ennustemallit onnistuvat tehtävässään. Tutkielman ensimmäisessä vaiheessa luodaan logistiseen regressioanalyysiin ja koneoppimisalgoritmiin (Random forest) perustuvat uusintarikollisuutta ennustavat mallit Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisteristä poimitulla aineistolla, joka sisältää referenssituomioita vuosilta 2005-2007. Tuomituille henkilöille on haettu tietoa myös referenssituomiota edeltävästä ja seuraavasta rikoskäyttäytymisestä. Ennustemalli luodaan vuosien 2005–2006 välillä tuomittujen aineistolla, ja ennustemallia testataan vuoden 2007 datalla. Näin simuloidaan tilannetta, jossa havaittuun aineistoon perustuvalla historiallisella toteumatiedolla ennustetaan uuden tuomittujen ryhmän vielä toteutumatonta uusintarikollisuutta. Tutkimuskysymyksenä kysytäänkin, kumpi malleista pystyy luomaan rikoshistoriatiedon perusteella paremman ennustusmallin. Molemmat mallit ennustavat uusinta-rikollisuutta tutkielman asetelmassa verrattain hyvin. Kumpikaan ennustemalli ei kuitenkaan ole toista parempi, sillä menetelmät tuottavat ennustustehokkuudeltaan varsin samantasoiset mallit. Tutkielman tuloksena todetaan, ettei Random forest –koneoppimismenetelmän ja logistisen regressiomallin ennustustehokkuuden välille saada merkittävää eroa tutkielman asetelmalla.During the recent years, predictive models have been created to predict the future criminal behavior (recidivism) of past offenders (e.g. Tyni, 2015). Predictive models are often created by using register-based indicators, e.g. offender’s gender, age, criminal background, or prior imprisonments. Usually, these predictive models are created by using parametric models, where the likelihood of recidivating is modelled as a linear function of independent variables. Lately, machine learning algorithms have been introduced as alternatives to these more traditional models. In a recent American study, machine learning algorithms were stated to be more accurate predictors of recidivism than the more traditional logistic regression model (Berk & Bleich, 2014). However, these machine learning algorithms have not been tested for criminal recidivism prediction utilizing Finnish data. The aim of this thesis is to examine the comparative effectiveness of different risk prediction models in a Finnish setting. In this thesis, two predictive models for recidivism are created, one being a logistic regression model, and the other a machine learning algorithm-based model called Random forest. Research data was gathered from the RST (Rikosten ja seuraamusten tutkimusrekisteri, which translates to “the research register of crimes and sanctions”) database of Institute of Criminology and Legal Policy, and includes all offenders convicted to several common crime type offenses in Finland from 2005 to 2007. Data also includes information on past and future criminal behavior for those offenders. Predictive models are developed with data from the years 2005 and 2006. The model testing is done with the remaining 2007 data, in order to simulate a situation where predictive models are used to predict recidivism yet to be actualized. The research question asks which of these models perform better in forecasting the criminal recidivism of a previous offender. The results of this study show that both logistic regression and Random forest algorithm create decent predictive models, but neither model outperforms the other on chosen performance metrics. The outcome, and the answer to the research question is, that neither model is better than the other in predicting recidivism among convicted offenders in Finland