The importance of attractive prices in pricing dynamics

Nominal rigidities have an important role in macro models used for the analysis of monetary policy. Re-cently, attractive prices (also known as price points) have often been referred to as one important potential explanation of nominal rigidities. An increased interest on attractive prices as an explanation for price ri-gidities rests on online pricing, in the context of which it has been shown that prices are rigid also on the internet, where physical costs are not important. Our empirical analyses using micro data on consumer prices in Finland indicate that a specific form of attractive prices – 9-ending prices – have a considerable effect on pricing dynamics. The results of the study show that changes to prices with 9 endings are more often decreases than are changes to prices with other endings. Price changes to 9-ending prices are also of smaller size than are changes to other endings.rigidity; price endings; attractive prices; 9-prices

Individuals' capabilities in pricing their offering in commercial sharing systems

This study seeks to shed light on the capability and preparedness of individual sharing economy users to price their offering and adjust the pricing based on changes in demand. Central to the topic are the concepts of revenue management, yield pricing and price determinants identified in hotel industry and Airbnb price determination. The chosen research approach is to use statistical data analysis based on open source data from Insideairbnb.com and Trivago hotel price indices. This allows for drawing conclusions based on host pricing behavior during 2015-2017 in five Europeans cities, five North American cities and two Australian cities. All twelve are major cities with thousands of Airbnb listings available each month. Previous research has not sought to examine pricing in sharing economies in this way. Previous research has identified that user characteristics influence participation in sharing economy and findings in the empirical section of this study would suggest that a majority of users do not actively pursue higher profits through revenue management that is comparable with the hotel industry in magnitude. Additionally, this study showed that due to the different nature of rented space on Airbnb to hotels, prices may be cheaper closer to the actual stay rather than several months beforehand. This study does not suggest that Airbnb hosts should pursue higher profits and do business with their apartments. Hosts should be aware of the limitations that regulation sets on their rentals and applicable taxation practices. Should future business models be dependent on individuals pricing their own offering, based on the findings in this study, considerations should be made not only from the view of the viability of the business for the individual and platform provider, but also the regulatory point of view to avoid unleveled playing fields and predatory pricing

Innovations of the vehicle manufacturers and diffusion of it on the basis of their annual reports

The automotive industry has changed significantly over the years, and is still facing major transition, due to the various driving forces associated with it. The biggest factors affecting the vehicle sector are the new, more environmentally friendly powertrain systems and intelligent technology. Vehicle companies are aware that concerning these changes, they need to bring ever better innovations to the market. As a result, they have begun to develop innovations, such as electric cars, and at the same time increasing the number of them in their production, to meet the regulations brought by climate change, and especially to create an unpolluted future mobility. The aim of this research is to find out what different innovations vehicle companies are developing as well as have already brought to the market. In this context, the research examines how these emerging innovations have diffused in the automotive industry over the last 10 years. Two well-known vehicle companies, Toyota and BMW, have been selected as the case companies of this thesis, and the research has been carried out utilizing the annual reports of these two companies since 2009. The theoretical framework of the research is based on the diffusion of innovations, and how innovations are adopted. An important feature of innovation is that its diffusion usually takes place gradually among different adopters. This supports the aim of the research and at the same time it highlights the significance of time in the diffusion of innovations, which is well reflected in the comparison of the annual reports for the 10-year period. A considerable part of the data in the annual reports is in text form, so the main research method of this thesis is qualitative. However, to support qualitative research, the thesis will also use a slight amount quantitative research method, when comparing company figures with each other. The research shows that vehicle manufacturers have developed innovations such as electric cars, and in particular different variations of them, connectivity, autonomous driving, and mobility services. Some of these innovations have been seen in a few cars in the past, but in recent years their importance in the automotive industry has grown remarkably. Case companies have taken these innovations pretty much in the same way into account in their development and operations, but few differences can be also found, such as the approach of electric car variations and how they see the future in that sector

Modeling Hypertrophic Cardiomyopathy with Human Induced Pluripotent Stem Cells

Research of genetic cardiovascular diseases has lacked of good disease models because rodents, which are primarily used, differ greatly from humans. The ability to derive human induced pluripotent stem cells (hiPSCs) from patients carrying inherited cardiac diseases has revolutionized research in the cardiovascular field. The aim for this chapter is to review the current hiPSC reprogramming methods and methods for differentiating human pluripotent stem cells (hPSCs) into cardiomyocytes. The chapter focuses on the published hiPSC models for hypertrophic cardiomyopathy (HCM) and discusses the challenges related to modeling this interesting disease using hiPSC technology

Modelling of Genetic Cardiac Diseases

Cardiac disease modeling is crucial to improve our understanding of the mechanism of various cardiac diseases and to discover new therapeutic approaches. Several modeling methods such as animal and computer simulations have been used to elucidate the cardiac diseases’ mechanism and drug responses. However, each modeling technique has its own particular advantages and limitations. Human-based models would be particularly useful to investigate human cardiac diseases because humans and animals have differing cardiac physiologies and drug tolerability. In addition, the phenotype of cardiac diseases and response to therapeutic intervention differ not only between mutations but also among patients. Therefore, such diseases strongly demand the individualized/personalized strategies. Human-induced pluripotent stem cell-derived cardiomyocytes (hiPSC-CMs) offer the striking feature of retaining the same genetic information as donor, which guide us to investigate diseases and predict response to drug treatment individually. This feature of hiPSC-CMs is superior to the conventional in vitro modeling of cardiac diseases. Thus far, hiPSC-CMs have been successfully recapitulated many monogenic and also complex genetic cardiac diseases. hiPSC-CMs could be differentiated into different types of cardiomyocytes and non-cardiomyocyte cells, which empower us to understand cardiac chamber-specific arrhythmias such as atrial fibrillation and ventricular tachycardia

Mehrsprachigkeitsdidaktische Ansätze in Lehrwerken : Eine Analyse der Lehrwerke Super gut, Panorama Deutsch Start, Lieber Deutsch und Lust auf Deutsch

Tarkastelen tutkielmassani äidinkielen ja aikaisemmin opittujen vieraiden kielten hyödyntämistä saksan kielen suomalaisissa ja ruotsalaisissa oppikirjoissa. Monikielisyyden merkitys korostuu nykypäivän kieltenopetuksessa ja pyrkimyksenä on monipuolisesti hyödyntää oppilaiden aikaisempaa kielitaitoa. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, miten tällä hetkellä käytössä olevat saksan kielen oppikirjat ottavat huomioon tämän näkökulman. Lisäksi tutkin suomalaisten ja ruotsalaisten oppikirjojen eroja tässä suhteessa. Tutkimuksessa käytetty metodi on oppikirja-analyysi, joka sisältää sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia osia. Aineisto koostuu kahden suomalaisen ja kahden ruotsalaisen lukion saksankielen oppikirjasarjan ensimmäisistä osista. Analysoitava materiaali on jokaisen kirjasarjan osalta laajuudeltaan vertailukelpoinen. Analyysin aluksi keräsin materiaalista kohdat, joissa a) kieliä verrataan keskenään, b) hyödynnetään äidinkieltä tai muita vieraita kieliä tai c) esitellään lainasanoja, internationalismeja tai muita kielellisiä vastaavuuksia. Jaottelin materiaalin sen perusteella hyödynnetäänkö siinä äidinkieltä vai aiemmin opittua vierasta kieltä. Jaottelun jälkeen tarkastelin materiaalia sen perusteella, millä kielenoppimisen osa-alueella (sanasto, kielioppi, ääntäminen) monikielisyyttä oppikirjoissa hyödynnetään ja millä tavoin. Suomalaisissa oppikirjoissa äidinkieltä hyödynnettiin 59 %:ssa tapauksista. Näistä merkittävin osa liittyi ääntämisen opetukseen. Aiemmin opittuihin kieliin (englanti ja ruotsi) viitattiin 41 %:ssa tapauksista. Nämä käsittelivät sanaston ja kieliopin opetusta, joissa hyödynnettiin muita jo opittuja germaanisia kieliä. Ruotsalaisissa oppikirjoissa viittauksia äidinkieleen oli kaikista analysoimistani tapauksista 86 %. Kieliopin opetuksessa äidinkieltä hyödynnettiin korostamalla ruotsin ja saksan kielten välisiä eroja. Ääntämisen opetuksessa ruotsin kieltä käytettiin apuna saksan kielen äänteiden opettamisessa. Ruotsalaisissa oppikirjoissa aiemmin opittua vierasta kieltä eli englantia hyödynnettiin 14 %:ssa tapauksista, pääsääntöisesti sanaston opetuksessa. Näissä tapauksissa korostettiin kielten samankaltaisuutta. Tutkielmani osoittaa, että äidinkieltä tai aikaisemmin opittuja vieraita kieliä käytetään vielä toistaiseksi suhteellisen vähän apuna saksan kielen oppikirjoissa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Materiaalin perusteella voi kuitenkin todeta, että monikielisyyden laajempi hyödyntäminen oppikirjoissa olisi melko yksinkertaista, jos siihen tietoisesti kiinnitettäisiin huomiota

Pääintressien keskus ja toimipaikka kansainvälisen toimivallan määrittäjinä maksukyvyttömyysasetuksessa

Uudelleenlaadittu maksukyvyttömyysasetus on ollut voimassa reilun kahden vuoden ajan. Asetus toi uusia säännöksiä kansainvälisen toimivallan määrittämiseen, joiden tavoitteena on parantaa maksukyvyttömyysmenettelyiden ennakoitavuutta sekä estää haitallista oikeuspaikkakeinottelua. Uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artikla sisältää säännökset tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta. Artikla sisältää uuden legaalimääritelmän sekä olettamat velallisen pääintressien keskuksesta, joiden avulla paikannetaan kansainvälisesti toimivaltainen tuomioistuin aloittamaan päämenettely. Uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artikla mahdollistaa lisäksi valinnaisen sekundäärimenettelyn aloittamisen, mikäli päämenettely on aloitettu ja velallisella on toimipaikka unionin alueella. Tutkielmassa pohditaan uudelleenlaaditun maksukyvyttömyysasetuksen 3 artiklan edellytyksiä aloittaa velallisen maksukyvyttömyysmenettely joko päämenettelynä pääintressien keskuksessa tai sekundäärimenettelynä velallisen toimipaikassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää lainopillista eli oikeusdogmaattista metodia apuna käyttäen, mistä elementeistä kansainvälisen toimivallan määrittäjät pääintressien keskus ja toimipaikka muodostuvat. Pääintressien keskuksen paikantaminen oikeaan jäsenvaltioon on koko asetuksen toiminnan ja vaikutusten arvioinnin lähtökohta. Tutkielmassa pohditaan pääintressien keskusta ja toimipaikka käsitettä asetuksen ja sen johdannon oikeusohjeiden lisäksi kansainvälisen sekä kotimaisen oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön näkökulmasta. Tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta pääintressien keskuksen olevan autonominen käsite, jonka legaalimääritelmän elementtejä tulkitaan pääsääntöisesti objektiivisesti yksittäistapauksen erityspiirteet huomioon ottaen. Olettamien käytölle kansainvälistä toimivaltaa paikannettaessa on kuitenkin annettu merkitystä kansallisissa tuomioistuimissa erityisesti tapauksissa, joissa ei ole toimivaltaristiriitaa. Uudelleenlaaditun asetuksen tuomat uudistukset pääintressien keskuksen määritelmään eivät huomattavasti parantaneet käsitteen soveltamista eikä ennakoitavuutta pohdittaessa päämenettelyn aloittamista. Uudet säännökset mahdollistavat yhä velallisen ja velkojien pääintressien keskuksen manipuloinnin heille edulliseen jäsenvaltioon. Sekundäärimenettelyn säilyttäminen osana maksukyvyttömyysmenettelyinstituutioita on uudelleenlaaditussa asetuksessa koettu ongelmallisena erityisesti sujuvan päämenettelyn kannalta. Sen sijaan menettelyn uudet säännökset virtuaalisesta sekundäärimenettelyn aloittamisesta sekä paikallisten velkojien suojelu lisäämällä toimipaikan määritelmään aika, jolloin taloudellista toimintaa on tullut harjoittaa, voidaan pitää onnistuneina uudistuksina eurooppalaiselta lainsäätäjältä

RNA-polymeraasi I:n transkription aloitus yksittäismolekyylitasolla

DNA:sta tuotetaan RNA:ta transkriptiossa ja tuotetusta RNA:sta tuotetaan muun muassa proteiineja. RNA:n tuottamisesta ovat vastuussa RNA-polymeraaseiksi kutsutut entsyymit. Eukaryooteilla on kolme RNA-polymeraasia, joista ribosomaalista RNA:ta tuottaa RNA-polymeraasi I. RNA-polymeraasi I:n yksityiskohtainen toimintamekanismi on vielä puutteellisesti tunnettua. Erityisesti RNA-polymeraasi I:n transkription aloituskompleksin muodostumisen dynamiikka on vielä pitkälti selvittämättä. RNA-polymeraasi I vaatii avustavia proteiineja, jotta se voi sitoutua promoottoriinsa ja aloittaa transkription. RRN3:n ja CF:n avulla RNA-polymeraasi I muodostaa minimaalisen transkription aloituskompleksin. TBP ja UAF täydentävät minimaalisen transkription aloituskompleksin ja lisäävät sen transkriptioaktiivisuutta kymmenkertaisesti. Vielä ei tiedetä, missä järjestyksessä nämä proteiinit sitoutuvat promoottorille ja onko sitoutuminen dynaamista vai vakautuuko syntynyt kompleksi promoottorin ympärille. RNA-polymeraasin I:n aloituskompleksin sitoutumista DNA:han tutkittiin aluksi elektroforeettisella siirtymäkokeella sekä anisotropiakokeella. Näitä tuloksia pidettiin kuitenkin kvalitatiivisina ja erittäin paljon vaikeasti puhdistettavia proteiineja kuluttavana. Nämä kokeet eivät myöskään ole reaaliaikaisia, minkä takia dynaaminen informaatio oli hyvin rajallista. Näin ollen siirryttiin käyttämään yksittäisten molekyylien fluoresenssimikroskopiaan perustuvaa tutkimusmenetelmää, mikä mahdollisti DNA‒proteiinikompleksin muodostumisen seuraamisen reaaliajassa. Tämä kuitenkin vaatii kokeissa käytettyjen proteiinien leimaamista ja huomattavan määrän data-analyysimenetelmien kehittämistä. Tulosten mukaan RRN3 ei yksinään sitoudu DNA:han, CF ja RNA-polymeraasi I yksinään sitoutuvat promoottoriin dynaamisesti kahdella tavalla muodostaen joko lyhyt- tai pitkäikäisen kompleksin DNA:n kanssa. RNA-polymeraasi I:n, RRN3:n ja CF:n yhdessä muodostaman minimaalisen transkription aloituskompleksin sitoutuminen on myös olevan kaksivaiheista. Alustavien tulosten mukaan UAF ja TBP vakauttavat CF:n sitoutumista promoottoriin täydellisessä transkription aloituskompleksissa. Luotujen menetelmien ja saatujen tulosten avulla on RNA-polymeraasi I:n aloituskompleksin sitoutumisjärjestys promoottorille mahdollista selvittää jatkotutkimuksissa

"Everything feels so peaceful compared to that". : Green experiences of being a Member of Parliament

Miltä tuntuu olla kansanedustaja? Tässä maisterintutkielmassa syvennytään kansanedustajuuden kokemuksellisen puolen tutkimukseen. Kokemuksellinen näkökulma kansanedustajuuteen on kiinnostava, sillä työn julkisuuden määrä ja laatu, olennaiset sosiaaliset suhteet, työtä säätelevä toimintakulttuuri ja työtavat poikkeavat mistä vain muusta työstä. Tarkastelun kohteena ovat vihreiden kansanedustajien kokemukset. Vihreiden kokemuksia tutkimalla etsitään vihreän kansanedustajakokemuksen ominaispiirteitä, mutta myös pohditaan kansanedustajuuden kokemusta yleisemmin erityisesti vertaamalla löydöksiä aiempaan tutkimukseen, erityisesti Anne Ollilan ja Anna Kontulan tutkimuksiin. Vihreästä kansanedustajakokemuksesta tekevät mielenkiintoisen puolueen poikkeuksellinen syntytausta ja alkuperäinen halu myllätä eduskunnan käytänteitä uusiksi, kuten jättämällä noudattamatta senioriteettiperiaatetta tai pukukoodia. Uudenlainen puolue myös toi Arkadianmäelle edustajia uudenlaisista taustoista, kuten ennen näkemättömiä vähemmistöjä, joiden kokemuksiin perehdytään. Tässä tutkielmassa kokemusta tutkitaan lähdeaineistona Eduskunnan muistitietoarkiston vihreiden kansanedustajien haastattelut, tutkielmaa varten tehdyt muistitietohaastattelut ja täydentävänä lähteenä kokemuksellisesti kiinnostavat elämäkerrat. Menetelmänä hyödynnetään ymmärtävää muistitietotutkimusta ja keskeisin tutkimuskysymys on, että miten vihreät kansanedustajat työnsä kokivat. Kokemuksia eritellään kolmen kategorian alle: identiteetin, sosiaalisten suhteiden ja toimintakulttuurin. Identiteettiin liittyvässä luvussa käsitellään kaikkia edustajan itseensä liittyviä luonnehdintoja ja kokemuksia kansanedustajuudesta, sosiaalisten suhteiden luvussa eritellään keskeisimpiä sosiaalisia kokemuksia eduskunnasta ja toimintakulttuuria käsittelevässä luvussa käsitellään edustajan kokemusta hallitus- ja oppositiotyöskentelystä, julkisuudesta ja vihreistä poikkeuksista totuttuihin toimintatapoihin. Identiteettiin liittyvissä kokemuksissa vihreillä korostuivat kokemukset erilaisuudesta. Aineistossa erilaisuutta muihin ja erityisesti muiden puolueiden kansanedustajiin peilattiin esimerkiksi poikkeavan taustan, ajattelutavan, työmotivaation, akateemisuuden ja rahattomuuden kautta. Erilaisuutta vihreiden eduskuntaryhmän sisälläkin koettiin ja se linkittyi usein itsensä asemoimiseen suhteessa alkuvihreään vaihtoehtokulttuuriin. Sosiaalisissa kokemuksissa korostuivat vihreiden eduskuntaryhmien sisäiset monipuoliset kokemukset aina tiukoista riidoista suuriin ystävyyksiin. Jokainen kausi oli korostetun erilainen, mutta useimmiten ryhmän ollessa kiireinen esimerkiksi hallituksessa oli riitoja vähemmän, rauhallisina aikoina enemmän. Parhaimmat ystävät ja pahimmat vihamiehet löydettiin yleensä muista puolueista erityisesti tiiviin valiokuntatyön kautta. Eduskunnan puhemiehen merkitys kansanedustajakokemukseen olennaisesti vaikuttavana vaikuttajana korostui. Työn ja perheen yhdistäminen koettiin usein hankalaksi. Toimintakulttuurikokemuksissa hallituskansanedustajuus koettiin usein mielekkäänä, oppositiossa olo epäkiinnostavana. Julkisuus koettiin usein epäreiluksi ja kohut ylimitoitetuiksi ja jopa turvallisuusuhkiksi. Vihreä käytäntö senioriteettiperiaatteen puuttumisesta koettiin yleisesti toimivaksi erityisesti ensimmäisen kauden kansanedustajien kiinnostavan kansanedustajakokemuksen takaajana. Pukeutumisen suhteen kokemusta määrittivät kuuluisat skandaalit, joista moni halusi erottautua. Kansanedustajakokemukseen linkittyi monella vahva tunne väärinymmärretyksi tulemisesta. Median koettiin katsovan kansanedustajia yksipuolisesti, vaikka edustajat eivät usein itse kokeneetkaan työnsä pelkistyvän esimerkiksi valtapeleiksi