Aalto-Setälä, Katriina

Trepo - Institutional Repository of Tampere University

  This document has been downloaded from  Tampub – The Institutional Repository of University of Tampere   Publisher's version   Authors: Aalto-Setälä Katriina Name of article: Lakimuutoksilla pyritään lisäämään sekä elin- että kudossiirtoja. Year of publication: 2010 Name of journal: Duodecim Volume: 126 Number of issue: 16 Pages: 1869-1870  ISSN: 0012-7183 Discipline: Medical and Health sciences / Medical biotechnology Language: fi School/Other Unit:  Institute of Biomedical Technology   URL: http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/uusinnumero?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=%2Fportlet_action%2Fdlehtihakuartikkeli%2Fviewarticle%2Faction&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo99015&_dleh  URN: http://urn.fi/urn:nbn:uta-3-814          All material supplied via TamPub is protected by copyright and other intellectual property rights, and duplication or sale of all part of any of the repository collections is not permitted, except that material may be duplicated by you for your research use or educational purposes in electronic or print form. You must obtain permission for any other use. Electronic or print copies may not be offered, whether for sale or otherwise to anyone who is not an authorized user. 1869Katriina Aalto-Setälä  |   PÄÄKIRJOITUSDuodecim 2010;126:1869–70lokuun alussa tulivat voimaan lakimuutok-set, joiden mukaan vainajan elämänsä aikana ilmoittamaa tahtoa elin- ja kudosluovutuk-sesta tulisi kunnioittaa eivätkä omaiset voisi päättää tätä tahtoa vastaan (Hallituksen esitys 276/2009). Lakimuutos on tehty ensisijaisesti elinluovutusten tehostamista varten. Sillä tulee kuitenkin olemaan vaikutusta myös kudosluo-vutuksiin, koska omaisilta tiedustellaan vaina-jan mielipidettä sekä elin- että kudossiirtoihin. Kliiniseen käyttöön soveltuvia kudoksia ovat esimerkiksi luut, jänteet, sydänläpät, sar-veiskalvot, iho ja amnionkalvo. Kudospank-kitoiminta muuttui Suomessa ja EU:ssa mer-kittävästi vuonna 2004, kun EU:n kudos- ja soludirektiivi tuli voimaan (2004/23/EY). Direktiivin tarkoitus oli luoda yhteiset säännöt kudospankkitoiminnalle EU:n alueella. Ennen direktiiviä kudospankkitoiminnalle oli ollut vain kansallisia ohjeita, joita ei kuitenkaan val-vottu. Kudosdirektiivin myötä EU:n alueesta muodostui yhtenäinen toimialue, jonka sisällä kliiniseen käyttöön soveltuvia kudoksia voi-daan siirtää maasta toiseen. Perusdirektiiviä seurasi vuonna 2006 kaksi ns. tytärdirektiiviä, joista toinen määrittää yksityiskohtaisesti ku-dosten luovuttajan tehtäväksi soveltuvuuskri-teerit ja luovuttajasta vaadittavat laboratorio-testaukset (2006/17/EY). Toinen tytärdirek-tiivi antoi määräykset tiloista, joissa kliiniseen käyttöön tarkoitettavia kudoksia voi käsitellä (2006/86/EY). Suomen lakiin tehtiin kudos-pankkidirektiiviä vastaavat muutokset vuonna 2007 (101/2001, 547/2007). FIMEA on Suo-messa valvova viranomaistaho, ja se on antanut tarkempia ohjeita Suomen kudospankkitoi-minnasta (Lääkelaitoksen määräys 3/2007). EU:n kudosdirektiivi loi lukuisia uusia vaa-timuksia kudospankeille, ja erityisesti direktii-vin vaatima laatujärjestelmä aiheutti lisätyötä. Kaikelle toiminnalle ja laitteille täytyy olla ns. vakiotoimintaohjeet, ja kaikki toiminta täy-tyy kirjata. Kudospankkitoiminta on ollut ja on edelleen ns. ei-kaupallista toimintaa, joka tarkoittaa, että mikään kudoslaitos ei tee toi-minnallaan taloudellista voittoa vaan ainoas-taan kattaa omat kulunsa. Uusi lainsäädäntö on aiheuttanut runsaasti lisäkustannuksia ku-dospankkitoiminnalle, minkä vuoksi toimin-taa on ollut tarve tehostaa ja luoda suurempia kudoslaitoksia. Nämä kudoslaitokset joko hal-linnoivat useampaa kudospankkia tai keräävät ja välittävät useampia kudoksia. Tampereen yliopistossa toimiva Regean kliininen kudos-pankki on esimerkki kudoslaitoksesta, joka laatujärjestelmän osalta vastaa usean sairaalan kudospankeista sekä organisoi useiden eri ku-dosten keräystä ja toimittamista eri terveyden-huollon organisaatioille. Veripalvelu ja OYS:n luupankki vastaavat puolestaan usean sairaalan kudospankkitoiminnan laatujärjestelmästä. Lisäksi on edelleen itsenäisiä toimijoita, jotka huolehtivat itse kaikista lainsäädännön asetta-mista velvoitteista.Uusi lainsäädäntö on tehostanut merkittä-västi kudospankkitoimintaa. Soveltuvien luo-vuttajien identifiointi ja kliinisissä hoidoissa tarvittavien kudosten hankinta on lisääntynyt. Esimerkiksi Regean välittämien sarveiskalvo-jen määrä on yli kaksinkertaistunut vuodes-ta 2007 (60) vuoteen 2009 (140) ja luu- ja jännesiirteiden määrä vajaasta 50:stä vuon-na 2007 peräti 190 siirteeseen vuonna 2009  (Regean vuosikertomus 2009). Kudosten käyttö kliinisissä hoidoissa on lisääntynyt, mutta sopivista luovuttajista on pulaaLakimuutoksilla pyritään lisäämään sekä elin- että kudossiirtojaE1870Vaikka EU-direktiivi onkin alkuhankaluuk-sien jälkeen piristänyt suomalaista kudos-pankkitoimintaa, on maassamme silti jatku-vasti pulaa kudoksista, ja ajoittain joudutaan turvautumaan myös muualta EU:sta tuotuihin kudoksiin. Kliiniseen käyttöön kudoksia voi-daan irrottaa elinluovuttajien lisäksi vainajilta ja tietyissä tapauksissa myös eläviltä luovutta-jilta (lonkkaluun pää proteesileikkauksen yh-teydessä ja amnionkalvo elektiivisen keisari-leikkauksen yhteydessä). Elinluovuttajien identifiointi on Suomessa järjestetty erinomaisesti, ja siinä yhteydes-sä informoidaan hyvin myös kudoslaitoksia. Muiden vainajien osalta kudoslaitosten infor-moiminen on kuitenkin puutteellista. Suurin syy tähän on varmaan tiedon puute. Tervey-denhuoltojärjestelmä keskittyy luonnollisesti eläviin potilaisiin, ja koetaan, että kuoleman kohdatessa mitään ei ole enää tehtävissä. Tuol-loin olisi syytä pysähtyä hetkeksi miettimään, olisiko vainajan kudoksista mahdollisesti hyö-tyä toisille potilaille. Hoitohenkilökunnan ei tarvitse tietää, mitä kriteereitä kunkin kudok-sen luovuttajalta vaaditaan, vaan puhelinsoitto kudoslaitokseen riittää. Siellä henkilökunta osaa kysyä oleelliset kysymykset ja organisoi-da asian tarvittaessa eteenpäin. Krister Höckerstedt ja Terhi Hermansson (2010) esittivät huolensa siirrettävien elinten pulasta hiljattain ilmestyneessä Duodecimin pääkirjoituksessa. Elokuussa 2010 voimaan tulevien lakimuutosten toivotaan lisäävän elinluovutuksia ja samalla siis myös kudosluo-vutuksia. Lakimuutokset tulevat helpottamaan merkittävästi erityisesti omaisten asemaa. Omaisen ei enää tarvitse itse päättää, saako kudoksia ja elimiä irrottaa, vaan riittää tieto siitä, mitä mieltä vainaja olisi ollut. Tervey-denhuollon henkilökunnan pitäisi nyt itse ak-tivoitua etsimään elinluovuttajien lisäksi mah-dollisia kudosluovuttajia vainajista ja ilmoitta-maan näistä kudoslaitoksille. Kudoslaitokset hoitavat yhteydenpidon omaisiin, luovuttajan soveltuvuuden arvioinnin, tarvittavien labora-toriotestauksien organisoinnin sekä kudosten irrotuksen ja käsittelyn. ■Kirjallisuutta• Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/23/EY: ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta.• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ihmisen elimien, kudosten ja solujen lääketeiteellisestä käytöstä annetun lain muuttamisesta (HE 276/2009 vp)• Höckerstedt K, Hermanson T. Elinsiirtojen suurin ongelma on puute luovuttajista. Lakiehdotuksilla pyritään lisäämään elinsiirtoja. Duodecim 2010;126:993–5.• Komission direktiivi 2006/17/EY: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/23/EY täytäntöönpanosta ih-miskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa ja testausta koskevien tiettyjen teknisten vaatimusten osalta.• Komission direktiivi 2006/86/EY: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/23/EY täytäntöönpanosta siltä osin kuin on kyse jäljitettävyysvaatimuksista, vakavista haittavaiku-tuksista ja vaaratilanteista ilmoittamisesta sekä ihmiskudosten ja -solujen koodaukseen, käsittelyyn, säilömiseen, säilytykseen ja jakeluun liittyvistä tietyistä teknisistä vaatimuksista.• Laki ihmisen elimien, kudosten ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001) ja siihen tehdyt muutokset (547/2007).• Lääkelaitoksen määräys 3/2007, Kudoslaitosten toimintaa koskevat tekniset vaatimukset.• Solu- ja kudosteknologiakeskus Regea, Tampereen yliopis-to. Vuosikertomus 2009, www.regea.fi.• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (1302/2007). K. aalto-setäläPÄÄKIRJOITUSKATRIINA AALTO-SETÄLÄ, LKT, dosentti, erikoislääkäri, lääketieteellinen johtajaTampereen yliopistoSolu- ja kudosteknologiakeskus RegeaTAYS, sydänkeskussiDonnaisuuDetKirjoittajalla ei ole sidonnaisuuksia. 

Lakimuutoksilla pyritään lisäämään sekä elin- että kudossiirtoja

https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66065/lakimuutoksilla_pyritaan_2010.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lakimuutoksilla pyritään lisäämään sekä elin- että kudossiirtoja

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Trepo - Institutional Repository of Tampere University