Tiedonjyviä verkossa : Ruoka- ja luonnonvaratilastojen tilastoportaalin kehittäminen käyttäjälähtöisesti

Opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu201

Puutarhatilastot 2013

Julkaisu kuuluu myös sarjaan Tilastovakka, ISSN 2342-213

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 40 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessa erittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa

(2. korjattu painos löytyy osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-117-2)Luonnonvarakeskuksen kokeellinen tilastohanke Työhyvinvointi puuhuoltoketjussa toteutti syksyn 2019 aikana posti- ja verkkokyselyn 4 000:lle puun korjuusta ja kuljetuksesta vastaavalle sekä tälle työlle edellytyksiä luovalle henkilölle. Otanta pohjautui Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon ja yritysrekisteriin sekä väestörekisterin tietoihin. Puun kaukokuljettajat tavoitettiin Metsätrans-lehden kokoamista tiedoista. Kyselyyn vastasi 1 282 henkilöä, joista 454 (37 %) oli metsätyökoneiden kuljettajia, 266 (21 %) puun kaukokuljettajia, 266 (21 %) toimihenkilöitä ja 186 (15 %) metsureita ja metsätyöntekijöitä. Aineisto edusti otannassa määritettyä puuhuoltoketjun ammattiryhmäjakaumaa. Ammattiaseman mukaan aineisto jakautui palkansaajiin 867 (69 %), työnantajayrittäjiin 232 (18 %) ja yksinyrittäjiin 165 (13 %). Suurin osa vastaajista 1 222 (95 %) oli miehiä, ja naisia vastasi 53 (4 %). Kyselyn vastausaste oli 32 %. Työhyvinvointia tarkasteltiin kuuden teeman avulla: 1) työmäärä ja -taakka, 2) työtyytyväisyys, 3) työkyky ja terveys, 4) kuormittuminen, 5) vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet sekä 6) palautuminen, elintavat ja jaksamisen tuki. Tuloksia verrattiin kolmeen verranneaineistoon. Puuhuoltoketjussa tehtiin keskimäärin enemmän työtunteja (45 h/vk) kuin työlliset keskimäärin Euroopassa (36 h/vk) ja Suomessa (37 h/vk) (Eurofound, 2017). Viikkotyötuntimäärät olivat jokaisessa puuhuoltoketjun ammattiryhmässä suurempia kuin eurooppalaisessa työolosuhdekyselyssä työllisillä keskimäärin. Pisimpään (yli 50 h/vk) työskentelivät yksinyrittäjät puun kaukokuljetuksessa sekä työnantajayrittäjät työkoneiden kuljetuksessa ja kaukokuljetuksessa sekä toimihenkilöyksinyrittäjät. Töiden ruuhkautumista ja liiallisuutta jaksamiseen nähden kokivat etenkin naiset ja toimihenkilöt. Puuhuoltoketjussa työskentelevät olivat tyytyväisiä työoloihin. Työhönsä tyytyväisin ammattiryhmä oli metsurit ja metsätyöntekijät. Vastaajista suurin osa (77 %) arvioi tekevänsä tärkeää ja merkityksellistä työtä. Yli puolet puuhuoltoketjun vastaajista arvioi työssään esiintyvän liikaa seuraavia haittatekijöitä: pitkään istumista (72 % vastaajista arvioi haitalliseksi), samanlaisina toistuvia työliikkeitä (66 %), yksin työskentelyä (58 %), tärinää (53 %) sekä kylmyyttä tai vetoa (51 %). Puuhuoltoketjussa vastaajista 41 % oli tehnyt töitä sairaana viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin 14 päivää. Miltei puolet (47 %) arvioi työn henkisesti joko melko tai hyvin rasittavaksi, kun vastaava osuus oli verranneaineistossa suomalaisilla työllisillä runsas neljännes (27 %). Stressiä koki noin viidennes (21 % erittäin tai melko paljon) puuhuoltoketjun vastaajista, kun vastaava osuus verranneaineistossa oli kahdeksan prosenttia (Perkiö-Mäkelä & Hirvonen, 2013). Vastaajaryhmistä erityisesti naiset ja toimihenkilöt kokivat kuormitusta. Työn parempi järjestäminen oli jokaisen ammattiryhmän keinolistan kärjessä, kun tavoitteena oli oman jaksamisen parantaminen. Jaksamista parantavia keinoja kirjoitettiin avovastauksiin 583, joista kolmannes (32 %) liittyi työolosuhteiden parantamiseen kuten työaikoihin, työympäristöön ja johtamiseen. Viidennes (19 %) liittyi henkilökohtaisiin keinoihin kuten liikunnan ja levon lisäämiseen. Vuorovaikutuksen ja sosiaalisten suhteiden osalta yli puolet (53 %) puuhuoltoketjun työllisistä sai tarvittaessaerittäin tai melko paljon tukea ja apua työkavereiltaan. Tämä oli vähemmän kuin vastaava osuus suomalaisilla työllisillä keskimäärin (82 %). Hyvin palautuvia työpäivän tai työvuoron jälkeen oli puuhuoltoketjussa runsas neljännes (26 %), kun vastaava osuus verranneaineistossa oli yli puolet (54 %). Puuhuoltoketjun sujuvan toiminnan kannalta on keskeistä, että yhteiskunnallisesti tärkeää työtä voidaan tehdä työhyvinvoinnin näkökulmasta kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Kyselyaineiston pohjalta laadittiin aineistoa kokoava infograafi, joka vertaa työhyvinvoinnin teemojen skaalautumista puuhuoltoketjun eri ammattiryhmillä. Infograafissa työhyvinvoinnin teemat on standardoitu samalle asteikolle, teemoja esittävien janojen keskiarvot asettuvat nollaan, ja janoissa esiintyvä hajonta on yhden suuruinen. Työhyvinvoinnin teemoihin sisältyvät muuttujat on esitetty julkaisun sivuilla 81. Ammattiryhmien välisessä vertailussa erottuu toimihenkilöiden tilanne, joka varsinkin työtaakan ja kuormittumisen osalta oli vertailussa negatiivisin.202

Bone mineral density of the proximal femur after hip resurfacing arthroplasty: : 1-year follow-up study

Peer reviewe

Ohjaustoiminnan artenomin ammatti-identiteetti, Se on omien rajojen löytämistä ja rikkomista

Tutkielman tavoitteena oli lisätä ymmärrystä ja tulkita, millainen on ohjaustoiminnan artenomien (AMK) ammatti-identiteetti. Tutkimus kohdistui vuosina 1999-2011 Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelmasta valmistuneisiin artenomeihin (AMK). Tutkimuksellinen lähestymistapa oli fenomenologinen, mutta koska oltiin kiinnostuneita ohjaustoiminnan artenomien erilaisista tavoista kokea ja käsittää ammatti-identiteetti, niin tutkimuksessa sitouduttiin löyhästi myös fenomenografiaan.  Aineiston hankinta perustui harkinnanvaraiseen näytteeseen. Koska haluttiin selvittää ohjustoiminnan artenomin ammatti-identiteetin variaatioita, niin aineisto kerättiin eri asiakasryhmien kanssa työskenteleviltä, erilaisen työnkuvan omaavilta ja eri aikaan valmistuneista artenomeilta. Tutkimukseen osallistui 16 artenomia (AMK). Aineisto tuotettiin menetelmällä, jossa hyödynnettiin ammattialan työntekijöiden kykyä luoda mielikuvia ja niiden kautta jäsentää maailmaa ja suhdettaan siihen. Tutkittavat tekivät ensin kuvan aiheesta Minä ohjaustoiminnan artenomina ja liittivät kuvaan siitä kertovan tekstin. Varsinainen analysointi tapahtui tekstien perusteella. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.  Tutkimuksen perusteella ohjaustoiminnan artenomin ammatti-identiteettiä rakentavia tekijöitä olivat yhteiskunnan rakenteet, jotka heijastuivat siihen organisaatioon ja työryhmään, jossa artenomit työskentelivät, oppiminen koulutuksessa, työssä ja muilla elämänalueilla sekä käsitykset itsestä työntekijänä. Ohjaustoiminnan artenomit työskentelivät vaihtelevissa työympäristöissä ristiriitaisten voimien puristuksessa, toisaalta heiltä odotettiin itsenäistä työotetta, mutta annettujen resurssien ja vallalla olevien kulttuurien liikkumavaran puitteissa. Koska muut työntekijät eivät antaneet artenomeille ammatti-identiteettimalleja, niin työ kohdistettiin asiakkaisiin ja omaa ohjaajuutta rakennetaan asiakassuhteiden kautta. Työkokemuksen karttuessa ammatti-identiteetit muuttuivat yksilöllisemmäksi ja artenomit tulivat tietoisemmiksi omista vahvuuksistaan ja rajoituksistaan sekä määrittelivät omaa paikkaansa rohkeammin. Koulutus oli yksi keino rakentaa yksilöllistä ammatti-identiteettiä. Oppimisessa korostui oman kokemuksen merkitys. Ohjaajuus koettiin ammattialan ytimeksi ja se rakentui yksilöllisesti pitkällä aikavälillä, koko ammattiuran ajan. Asiasanat: Ammatti-identiteetti, ohjaustoiminnan artenomi, ohjaustoiminta, ohjaajuu

Esiselvitys taloustiedon jatkuvuuden turvaamisesta: case Riihimäen kaupunki, tekninen toimiala

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Riihimäen kaupungin tekninen toimiala. Toimeksiantajalla on ollut yli 20 vuoden ajan käytössään yksinomaan sen omiin tarpeisiin räätälöity kustannusseurantajärjestelmä, joka on kuitenkin järjestelmätoimittajan mukaan jo vanhentunut. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää vaihtoehtoisia tapoja tuottaa toimeksiantajan tarvitsemaa taloustietoa tilanteessa, jossa kustannusseurantajärjestelmän tuki päättyy. Tavoitteena oli myös tunnistaa toimialan johdon ja toimintojen tarpeet taloustiedon suhteen sekä arvioida kustannusseurantajärjestelmän tarjoaman tiedon merkitys toimintojen ja tietojohtamisen näkökulmasta. Lisäksi pyrkimyksenä oli analysoida taloushallinnon olemassa olevien tietojärjestelmien soveltuvuutta teknisen toimialan tarvitseman taloustiedon tuottamiseen ja selvittää, millaisia käytäntöjä vastaavan tyyppisillä organisaatioilla on tarvittavan tiedon hankkimisessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentui kahden näkökulman varaan, tietojohtamiseen ja taloushallinnon tietojärjestelmiin. Tietojohtamiseen perehdyttiin tunnistamalla tietojohtamisen elementit ja keskittämällä tarkastelu liiketoimintatiedon hallinnan ja tietojärjestelmätieteen näkökulmiin, samalla syventäen ymmärrystä kuntien tietojohtamisen monimuotoisuudesta ja käytännöistä. Taloushallinnon tietojärjestelmien teoriaosuudessa perehdyttiin erityisesti digitaaliseen taloushallintoon ja taloushallinnon järjestelmien teknologiseen kehitykseen. Teoreettisen viitekehyksen tarkastelu rajattiin julkisen sektorin kunta-alaan ja tekniseen toimialaan liittyviin kontekstuaalisiin ominaisuuksiin. Tutkimuksen lähestymistapana oli tapaustutkimus. Tutkimuksessa käytettiin laadulliselle tutkimukselle ominaista teemahaastattelua sekä benchmarking menetelmää. Teemahaastattelujen avulla analysoitiin kohdeorganisaation nykyistä taloustiedon hyödyntämistä ja tulevaisuuden tarpeita. Lisäksi selvitettiin olemassa olevien taloushallinnon järjestelmien soveltuvuutta toimialalla tarvittavan taloustiedon tuottamiseksi. Teemahaastattelujen tulosten perusteella valittiin vertailukohteet, joiden toimintatapoja haluttiin verrata oman organisaation toimintatapoihin. Valinnan jälkeen toteutettiin benchmarking-prosessi, joka sisälsi valittujen vertailukohteiden perusteellisen analyysin ja vertailun. Tutkimuksen tuloksena saatiin mittava aineisto, joka yhdistettynä teoreettiseen viitekehykseen avasi organisaation nykytilannetta ja tulevaisuuden tarpeita. Tämä auttoi hahmottamaan vanhenevan kustannusseurantajärjestelmän päättymisen vaikutuksia ja samalla löydettiin erilaisia vaihtoehtoja vastata teknisen toimialan taloustiedon tarpeisiin tulevaisuudessa. Tutkimuksen antama tietopohja tarjosi vahvan perustan tuleville kehitystoimille ja paljasti useita merkittäviä kehityskohteita tietojohtamisen näkökulmasta.This thesis was commissioned by the Technical Division of the City of Riihimäki. For more than 20 years, the client has had a cost monitoring system tailored solely to its own needs, which, however, according to the system supplier, has already become obsolete. The aim of the thesis was to find alternative ways to produce the financial information needed by the client in a situation where the support of the cost monitoring system ends. The aim was also to identify the needs of the industry's management and functions in terms of financial information and to assess the significance of the information provided by the cost monitoring system from the point of view of operations and information management. In addition, the aim was to analyse the suitability of existing financial management information systems for producing the financial information needed by the technical industry and to find out what kind of practices similar types of organisations have in obtaining the necessary information. The theoretical framework of the thesis was built on two perspectives, information management and financial management information systems. Information management was introduced by identifying the elements of information management and focusing the examination on the perspectives of business information management and information system science, while at the same time deepening understanding of the diversity and practices of information management in municipalities. The theory section of financial management information systems focused on digital financial management and the technological development of financial management systems. The examination of the theoretical framework was limited to the contextual characteristics related to the municipal and technical sectors of the public sector. The approach of the study was a case study. The research used a theme interview characteristic of qualitative research as well as a benchmarking method. The theme interviews were used to analyse the current utilisation of financial information and future needs of the target organisation. The suitability of existing financial management systems to produce the necessary financial information for the industry was also investigated. Based on the results of the thematic interviews, comparison targets were selected, whose operating methods were to be compared with those of one's own organisation. After the selection, a benchmarking process was carried out, which included a thorough analysis and comparison of the selected benchmarks. The result of the study was extensive material that, combined with a theoretical framework, opened up the organization's current situation and future needs. This helped to perceive the effects of the end of the aging cost monitoring system, and at the same time, various options were found to meet the needs of the technical industry's financial information in the future. The knowledge base provided by the study provided a strong foundation for future development activities and revealed several significant areas of development from a knowledge management perspective

Tiedonjyviä verkossa : Ruoka- ja luonnonvaratilastojen tilastoportaalin kehittäminen käyttäjälähtöisesti

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ruoka- ja luonnonvaratilastoja käyttävien asiakkaiden käyttötapoja, kokemuksia ja odotuksia. Työn toimeksiantajana oli Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, nykyisin Luonnonvarakeskuksen tilastoyksikkö. Työssä selvitettiin, miten tiedonantajat tilastotietoja käyttävät, miten tilastotietoja pitäisi heidän mielestään esittää verkossa ja mitä toiveita,ideoita ja odotuksia asiakkailla on tilastopalvelujen kehittämisen suhteen. Olemassa olevaa aineistoa syvennettiin haastattelemalla verkkosivustojen käyttäjistä tilastokyselyihin vastaajia, jotka ovat aikaisemmin jääneet lähes huomiotta tilastotiedon hyödyntäjinä, eikä heitä ole huomioitu ensisijaisena kohderyhmänä verkkosivustoja suunniteltaessa. Teemahaastatteluissa keskityttiin maatalousyrittäjiin, jotka ovat ruoka- ja luonnonvaratilastokyselyjen tiedonantajista suurin ja yhtenäisin ryhmä. Viljelijöitä kiinnostavat perustiedot maataloudesta aluetasolla ja aikasarjana, joita käytetään oman toiminnan suunnitteluun, vertailuun ja esittelytilanteisiin. Tieto välittyy viljelijöille median, järjestötoiminnan ja kaupallisten toimijoiden välityksellä. Tiedonkeruutilanteet on pystyttävä hyödyntämään tiedonantajien ohjaamisessa heitä hyödyttävän tiedon olevan äärelle. Tiedon esittämistapa riippuu aina käyttötarpeesta ja –tilanteesta, mutta tiedon visualisointi, erityisesti dynaamisesti, herätti huomion. Verkkopalvelua tulee edelleen kehittää yhteistyössä palvelun käyttäjien kanssa.Seeds of information – Developing the web portal of food and natural resource statistics with users The aim of this thesis was to found out way of usage, experiences and expectations of the users of the food and natural resource statistics. The commissioner of the thesis was Information Centre of the Ministry of Agriculture and Forestry (Tike), later the Statistics unit of Natural Resources Institute Finland (Luke). The objectives of this work were to research how respondents of web questionnaires use available information of statistics, how they think statistics should be presented on internet and what kind of ideas and expectations they have about developing statistical services. The existing data was deepened by interviews of respondents of web questionnaires as users of statistical websites. They are hardly considered as primary users of statistical web sites or planning web services before. Theme interviews were concentrated to agricultural entrepreneurs who are the greatest and homogenous group of respondents in food and natural resource statistics. Farmers are interested in basic information of agriculture, in local level and time series which they use for planning their production, comparing situation and presentations. Information is now provided by media, agricultural organizations and commercial agents for farmers. The collecting data must be of use of guiding respondents to find useful statistical information also for them. The way and form of offering information depends on user’s need, but the visualization of the information drew attention. Web services must be developed with cooperation with users of services

Kalifornianripsiäisen torjunta Paecilomyces fumosoroseus -sienen ja Hypoaspis miles -petopunkin avulla

Hämeen ammattikorkeakoulu, Lepaan puutarhaoppilaitos, 1999 (1997)vtekijält

Etävastaanottojen käyttöönotto onnistuu huolellisen suunnitelman avulla

Artikkeli käsittelee etävastaanottoja, asiakkaiden ja ammattilaisten kokemuksia etävastaanotoista sekä etävastaanottojen käyttöönottoa. Artikkelissa kerrotaan Oulun yliopistolliseen sairaalaan (OYS) opinnäytetyönä tutkimuksellisen kehittämistyön menetelmällä kehitetystä toimintamallista etävastaanottojen käyttöönottoon. Toimintamalli luotiin yhdistämällä opinnäytetyön tutkimustulokset sekä aiempi tutkimustieto etävastaanottojen käyttöönotosta. Toimintamallin tarkoituksena on motivoida etävastaanottojen käyttöönottoa OYS:in yksiköissä. Etävastaanotto saattaa sopia osalle potilaista jopa paremmin kuin perinteinen vastaanottokäynti. Terveydenhuollon ammattilaisten käsitysten mukaan etävastaanottojen käyttöönottoa voidaan edistää huolellisen suunnitelman avulla. Suunnitelman osa-alueet ovat toimiva ja turvallinen tekniikka, osaamisen varmistaminen, toimintamallin luominen sekä yksilöllinen potilasvalinta. Positiivinen asenne edistää koko prosessin toteutumista. Toimintamallia pilotoidaan uuden tietojärjestelmän valmistuessa etävastaanottojen toteuttamiseksi. Videoneuvottelutekniikalla hoidetuista etävastaanotoista tarvitaan edelleen lisää tutkimustietoa