”Varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee päivittäin työtä laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen”:mielipidekirjoittajien käsityksiä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta

Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on selvittää mielipidekirjoittajien käsityksiä laadukkaasta varhaiskasvatuksesta. Tutkielmani tavoitteena on tarkastella, mielipidekirjoitusten kautta, laadukkaaseen varhaiskasvatukseen liittyvien käsitysten vaihtelevuutta ja tätä kautta kartoittaa alan julkisuuskuvaa. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia käsityksiä mielipidekirjoittajilla on laadukkaasta varhaiskasvatuksesta? Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu laadun käsitteen määrittelyn sekä laadun arvioinnin ympärille, joita tarkastelen pääasiallisesti suomalaisen varhaiskasvatuksen näkökulmasta. Tutkin mielipidekirjoittajien käsityksiä, minkä vuoksi tutkimusmetodini on käsityksien tutkimukseen soveltuva fenomenografia. Tutkimukseni aineisto koostuu Kalevassa ja Helsingin Sanomissa 2016–2019 julkaistuista varhaiskasvatusta käsittelevistä mielipidekirjoituksista. Analysoin aineistoni fenomenografisen analyysimallin mukaisesti. Analyysin päätuloksena muodostui viisi kuvauskategoriaa, jotka ovat Laadukkaat rakenteet, Laadukas vuorovaikutus ja yhteistyö, Laadukas pedagoginen sisältö ja toiminta, Laadukkaan varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen sekä Laadukkaan varhaiskasvatuksen arvo, hyödyt ja kritiikki. Tutkimukseni tuloksista voidaan havaita, että mielipidekirjoittajat käsittävät laadukkaan varhaiskasvatuksen rakentuvan useista eri tekijöistä. Mielipidekirjoittajien käsityksissä laadukkaat rakenteet yhdistettynä laadukkaaseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön sekä laadukkaaseen pedagogiseen toimintaan tuottavat positiivisia hyötyjä niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. Kirjoittajien käsitykset laadukkaista tekijöistä ovat osittain yhteneväisiä, mutta niistä löytyy myös vahvoja vastakkainasetteluja. Pääasiallisesti mielipidekirjoittajien käsityksissä korostuu näkemys, jonka mukaan varhaiskasvatusalan ammattilaiset tekevät parhaansa laadukkaan varhaiskasvatuksen eteen, haastavista olosuhteista huolimatta

Aivotoiminnan häiriöiden yhteydessä yleisesti koetut psykososiaaliset vaikeudet : PARADISE24-kyselyn tutkimusperusta

Ihmisen kokonaistilanne on tärkeä ottaa hoidossa ja kuntoutuksessa huomioon. Psychosocial Factors Relevant to Brain Disorders in Europa (PARADISE) -hanke toteutettiin kymmenen instituutin yhteistyössä professori Ciezan johdolla 2010–2013. Tavoitteena oli kehittää tutkimukseen perustuva menetelmä, jonka avulla voidaan kartoittaa psykososiaalisia vaikeuksia eri aivotoiminnan häiriöiden hoidossa, kuntoutuksessa ja tutkimisessa. Hankkeessa oli lähtökohtana oletus psykososiaalisten vaikeuksien horisontaalisesta epidemiologiasta. Hankkeessa tutkittiin yhdeksää aivotoiminnan häiriötä: dementiaa, depressiota, epilepsiaa, migreeniä, MS-tautia, Parkinsonin tautia, skitsofreniaa, aivoverenkiertohäiriötä ja päihderiippuvuutta. Kunkin häiriön osalta toteutettiin systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja fokusryhmähaastattelu. Esiin nousseet psykososiaaliset vaikeudet luokiteltiin ja linkitettiin kansainväliseen toimintakykyluokitukseen (ICF). Eri häiriöille yhteisten 64 psykososiaalisen vaikeuden yleisyyttä ja intensiteettiä tutkittiin yksilöhaastatteluissa (n = 722). Tulosten pohjalta muodostettiin yleisiä psykososiaalisia vaikeuksia mahdollisimman laajasti kattava PARADISE24-kysely. Oletus eri häiriöiden yhteisistä psykososiaalisista ongelmista osoittautui todeksi. Kyselyyn valikoitui neljätoista kysymystä ICF:n osa-alueelta b Ruumiin/kehon toiminnot ja kymmenen kysymystä osa-alueelta d Suoritukset ja osallistuminen. Psykososiaalisten vaikeuksien intensiteetissä esiintyi kuitenkin häiriöiden välillä eroja siten, että psykiatristen tai päihdehäiriöiden takia haastatellut käyttivät laaja-alaisesti viisiportaista vastausvaihtoehtojen asteikkoa, mutta neurologisten häiriöiden yhteydessä kaksi- tai kolmeportainen asteikko vaikutti riittävältä. PARADISE24-kysely sisältää olennaiset kysymykset, mutta jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti kyselyn toimivuudesta seurantakäytössä. Raportissa esitetään PARADISE24-kyselyn valmistamisen tutkimusperusta horisontaalisten tulosten sekä erikseen päihdehäiriöiden näkökulmasta.36,00 euro

Understanding the impact of brain disorders: Towards a 'horizontal epidemiology' of psychosocial difficulties and their determinants

Objective To test the hypothesis of ‘horizontal epidemiology’, i.e. that psychosocial difficulties (PSDs), such as sleep disturbances, emotional instability and difficulties in personal interactions, and their environmental determinants are experienced in common across neurological and psychiatric disorders, together called brain disorders. Study Design A multi-method study involving systematic literature reviews, content analysis of patientreported outcomes and outcome instruments, clinical input and a qualitative study was carried out to generate a pool of PSD and environmental determinants relevant for nine different brain disorders, namely epilepsy, migraine, multiple sclerosis, Parkinson’s disease, stroke, dementia, depression, schizophrenia and substance dependency. Information from these sources was harmonized and compiled, and after feedback from external experts, a data collection protocol including PSD and determinants common across these nine disorders was developed. This protocol was implemented as an interview in a cross-sectional Objective To test the hypothesis of ‘horizontal epidemiology’, i.e. that psychosocial difficulties (PSDs), such as sleep disturbances, emotional instability and difficulties in personal interactions, and their environmental determinants are experienced in common across neurological and psychiatric disorders, together called brain disorders. Study Design A multi-method study involving systematic literature reviews, content analysis of patientreported outcomes and outcome instruments, clinical input and a qualitative study was carried out to generate a pool of PSD and environmental determinants relevant for nine different brain disorders, namely epilepsy, migraine, multiple sclerosis, Parkinson’s disease, stroke, dementia, depression, schizophrenia and substance dependency. Information from these sources was harmonized and compiled, and after feedback from external experts, a data collection protocol including PSD and determinants common across these nine disorders was developed. This protocol was implemented as an interview in a cross-sectionalThe PARADISE project is supported by the Coordination Theme 1 (Health) of the European Community’s FP7, Grant Agreement No. HEALTHF2- 2009-241572

Työuupumus ja työhyvinvointi lastentarhanopettajan työssä

Tarkastelen kandidaatin tutkielmassani lastentarhanopettajan työuupumusta ja työhyvinvointia. Tutkielman tavoitteenani on selvittää, millaiset tekijät aiheuttavat työuupumusta lastentarhanopettajan työssä ja toisaalta myös mitkä tekijät tukevat lastentarhanopettajan työhyvinvointia. Lastentarhanopettajien työhyvinvointiin on tärkeää kiinnittää huomiota, sillä stressaantuneella työntekijällä ei riitä tarvittavia resursseja lasten yksilölliseen tukemiseen ja lämpimien vuorovaikutussuhteiden luomiseen, vaan työ painottuu enimmäkseen arjesta selviämiseen rutiinien avulla. Tutkimukseni johtopäätösten mukaan, lastentarhanopettajat viihtyvät työssään keskimääräisesti muita paremmin. Lastentarhanopettajat kärsivät kuitenkin muiden opettajien tavoin muita yleisemmin stressistä ja väsymyksestä. Lastentarhanopettajien työhyvinvointia heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen palaute työstä, huonoksi koetut työpaikan ihmissuhteet, jatkuvat muutokset ja johtamisen ongelmat. Nämä tekijät lisäävät työn kuormittavuutta. Jos työn kuormittavuus ja työn vaatimukset ylittävät jatkuvasti työntekijän voimavarat, työuupumuksen riski kasvaa. Työhyvinvointitutkimuksessa tulisi uuden positiivisen psykologian näkökulman mukaan kiinnittää huomiota työntekijöiden jaksamista tukeviin voimavaratekijöihin. Lastentarhanopettajan työssä työhyvinvointia tukevia voimavaratekijöitä ovat esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet ja mahdollisuus kehittyä työssään. Työni on laadullinen tutkimus, jonka olen toteuttanut systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus sopii aiheeseen hyvin, sillä se auttoi rajaamaan laajaa lähdekirjallisuutta. Kandidaatin työ on lisännyt kiinnostustani jatkaa tutkimusta aiheesta, esimerkiksi lasten päiväkotiviihtyvyyden näkökulmasta

Towards better understanding of circulating fluidized bed boilers : a data mining approach

Fuel feeding and inhomogeneity of fuel typically cause process fluctuations in the circulating fluidized bed (CFB) process. If control systems fail to compensate the fluctuations, the whole plant will suffer from fluctuations that are reinforced by the closed-loop controls. This phenomenon causes reducing efficiency and the lifetime of process components. Therefore, domain experts are interested in developing tools and techniques for getting better understanding of underlying processes and their mutual dependence in CFB boilers. In this paper we consider an application of data mining (DM) technology to the analysis of time series data from a pilot CFB reactor

Towards better understanding of circulating fluidized bed boilers : a data mining approach

Fuel feeding and inhomogeneity of fuel typically cause process fluctuations in the circulating fluidized bed (CFB) process. If control systems fail to compensate the fluctuations, the whole plant will suffer from fluctuations that are reinforced by the closed-loop controls. This phenomenon causes reducing efficiency and the lifetime of process components. Therefore, domain experts are interested in developing tools and techniques for getting better understanding of underlying processes and their mutual dependence in CFB boilers. In this paper we consider an application of data mining (DM) technology to the analysis of time series data from a pilot CFB reactor