Prospectus, March 23, 1988

https://spark.parkland.edu/prospectus_1988/1010/thumbnail.jp

Prospectus, January 27, 1988

https://spark.parkland.edu/prospectus_1988/1002/thumbnail.jp

Prospectus, February 10, 1988

https://spark.parkland.edu/prospectus_1988/1004/thumbnail.jp

Prospectus, February 224, 1988

https://spark.parkland.edu/prospectus_1988/1006/thumbnail.jp

An inventory of vertebrate roadkill in the Greater Mapungubwe Transfrontier Conservation Area, South Africa

Using a standard protocol, we conducted vertebrate roadkill surveys in the Greater Mapungubwe Transfrontier Conservation Area (GMTFCA), South Africa, which is a World Heritage Site. A total of 991 roadkill were recorded on the paved roads and 36 roadkill on the unpaved roads. Identifiable roadkill comprised 162 species from 24 orders and 65 families. Ninety-three roadkill could not be identified to species level. Roadkill counts were strongly influenced by road type and season. More roadkill was recorded on the paved than the unpaved roads. Irrespective of road type, the proportion of roadkill was greatest in the hot/wet season (4.3 paved roadkill/km/day paved and 1.3 roadkill/km/day unpaved) and lowest in the cold/dry season (2.0 roadkill/km/day paved and 0.1 roadkill/km/day unpaved). The high numbers of vertebrates identified as roadkill suggests that road traffic has the potential to directly and negatively affect biodiversity conservation in this part of South Africa. We recommend continued roadkill data collection across South Africa to assist with creating an inventory of species most likely to be at risk from roads. This will, in turn, better inform the implementation of potential mitigation measures.This research was initiated by the Endangered Wildlife Trust, with funding from Bridgestone South Africa.http://www.sawma.co.zaam201

2018 Alumni Achievement Awards Presentation

2018 Alumni Achievement Awards presentation

Prospectus, May 11, 1988

https://spark.parkland.edu/prospectus_1988/1016/thumbnail.jp

Perustilaselvitys direktiivilaitosten ympäristölupaharkinnassa ja pilaantuneen ympäristön puhdistamista koskevassa sääntelyssä

Tutkielman aiheena on teollisuuspäästödirektiiviin perustuva perustilaselvitys, joka on Suomessa pantu täytäntöön ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Perustilaselvityksellä tarkoitetaan ympäristön tilainventaariota, jolla selvitetään direktiivilaitosten toimintaan liittyvien merkityksellisten vaarallisten aineiden maaperälle ja pohjavedelle aiheuttama muutos. Euroopan komission mukaan perustilaselvitys on työkalu, jonka avulla pilaantuneen ympäristön ennallistamisen tavoitetaso voidaan teollisen toiminnan päätyttyä määrittää. Tutkielman tavoitteena on selvittää perustilaselvityssääntelyn aiheuttama oikeustilan muutos sekä arvioida selvityksen soveltuvuutta suomalaiseen ympäristölupaharkintaan ja pilaantuneita alueita koskevaan sääntelyyn. Tutkielmassa on lyhyesti esitelty muissa jäsenvaltioissa valittuja toimeenpanoratkaisuja ja arvioitu Suomessa valitun implementointiratkaisun onnistumista suhteessa sääntelyn tavoitteisiin. Aineistona on teollisuuspäästödirektiivin ja ympäristönsuojelulakia koskevan hallituksen esityksen lisäksi käytetty perustilaselvitystä koskevia komission ja ympäristöministeriön ohjeita ja soveltuvissa määrin oikeuskirjallisuutta, joka pääsääntöisesti on peräisin ajalta ennen ympäristönsuojelulain voimaantuloa 1.9.2014. Kirjallisuuden on katsottu olevan käyttökelpoista, koska pilaantuneen ympäristön puhdistamista koskeva sääntely on ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa säilytetty pääosin ennallaan. Tutkielma on luonteeltaan lainopillinen, ongelmakeskeinen esitys, joka sijoittuu tutkimuskysymystensä, metodologiansa ja tavoitteidensa johdosta ympäristöoikeuden alalle. Tutkielman perusteella voidaan todeta, että perustilaselvityssääntely ei täysin sovellu suomalaisen ympäristön pilaantumista koskevaan sääntely-ympäristöön. Perustilaselvityksen laatimista koskeva sääntely ja ohjeistus on toteutettu teollisuuspäästödirektiivin tavoitteiden mukaisesti, mutta sääntely on tulkinnanvaraista. Perustilan palauttamista koskeva sääntely on perustilasääntelyn ongelmakohta eikä toiminnan lopettamisvaiheeseen liittyvästä menettelystä sen perusteella synny selkeää kuvaa. Perustilaselvityksen laatiminen voi olla vaikea tehtävä, koska toiminnanharjoittajilta edellytetään vaarallisten aineiden maaperälle ja pohjavedelle mahdollisesti aiheuttaman pilaantumisriskin syvällistä arviointia. Selvityksen mahdolliset hyödyt liittyvät sen ympäristönsuojelullisiin vaikutuksiin. Toiminnanharjoittajien selvilläolovelvollisuus korostuu ja perustilaselvitysten avulla saadaan ajantasaista tietoa maaperän ja pohjaveden tilasta. Tietojen avulla ennaltaehkäisymenetelmiä ja parempia tekniikoita voidaan edelleen kehittää. Maaperän ja pohjaveden laatuinventaariona perustilaselvityksen laatiminen tukee alueiden ennallistamista niiden yksilölliset tarpeet huomioivalla tavalla. Selvitys tarjoaa lupaharkinnassa käytettäväksi aikaisempaa kattavamman ympäristön tilaa koskevan aineiston