Vuorovaikutus osana kulttuurista kompetenssia hoitotyössä : kyselylomake

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kyselylomake, jolla jatkossa voidaan mitata hoitohenkilökunnan kulttuurista kompetenssia. Tarkastelimme aihetta vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työmme on osa LOG-sote hanketta ja työmme avulla edistämme hankkeen toimintaa. Hankkeen tavoite on tutkia miten maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia voidaan edistää osana kotouttamispolitiikkaa, ammatillista koulutusta ja palveluja. Hanke toimii vuosina 2007-2011. Työmme pohjana toimi Papadopouloksen, Tilkin ja Taylorin (2006) kulttuurisen kompetenssin malli. Mallin mukaan kulttuurien kompetenssi on prosessi. Se koostuu neljästä osa-alueesta; tietoisuudesta, tiedosta, sensitiivisyydestä ja kompetenssista. Käytimme työssä viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistuja tutkimuksia ja kirjoja joiden pohjalta nousivat esiin seitsemän aihealuetta koskien vuorovaikutusta. Näitä aihealueita ovat mm. yhteisen kielen puuttuminen, erilaiset kulttuuriset taustat ja uskonnot sekä hoitajien aiemmat kokemukset ja asenteet. Myöskin hoitajien saama koulutus, omaisten vaikutus hoitotyön toteutumiseen sekä erilaiset sukupuoli-, terveys-, ja sairauskäsitykset nousivat voimakkaasti esille tutkimuksissa. Näiden aihealueiden pohjalta teimme kyselylomakkeen väittämät. Kyselylomake koostuu viidestä esitietokysymyksestä ja neljästäkymmenestä väittämästä. Kyselylomake on neljän sivun mittainen ja sen vastaamiseen menee noin 10 minuuttia. Kysymyslomake esitestattiin kuudella satunnaisella sairaanhoitajalla.The objective of this study was to create a questionnaire which measures cultural competence in nursing. The topic was approached from the point of view of interaction. This study was part of the LOG-Sote project. The aim of the project is to study how to advance health and well being of the immigrant as part of the social integration, professional education and services. The project works in the years 2007-2011. The study is based on the Papadopoulos, Tilki and Taylor model (2006) of Developing Cultural Competence. According to the model, cultural competence is a process. It consists of four divisions: awareness, knowledge, sensitivity and competence. Data of this study were gathered by studies and literature puplished in the recent ten years. Seven subjects conserning interaction were risen from the theory. These subjects were inter alia language barriers, different cultural backrounds and religions, nurses previous experiences and attitudes. The claims of the questionnaire was formed by the seven subjects. The questionnaire consists of five prequestions and forty claims. The extent of the quostionnaire is four pages. Answering to the claims takes approximately ten minutes. The questionnaire was tested by six random registered nurses

Varhainen vuorovaikutus ja raskaudenaikainen mielikuvatyö perhevalmennuksessa

Opinnäytetyö pohjautuu Turun sosiaali- ja terveystoimen sekä Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeena toteutettavaan Neuvolatoiminta 2010-luvulle (Kymppi-hankkeen) Valmiina Vanhemmuuteen -osaprojektiin. Hankkeen tarkoituksena on perhevalmennusmateriaalin kokonaisvaltainen uudistaminen sekä materiaalin yhtenäistäminen eri Turun äitiysneuvoloiden kesken. Opinnäytetyön tarkoituksena on kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa laadukasta ja tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa vanhemman ja lapsen välisestä varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä sen vaikutuksesta lapsen tulevalle kehitykselle. Viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan todeta, että varhainen vuorovaikutus on yksi tärkeimmistä osista lapsen kehityksessä. Lapsen ensimmäisten elinvuosien merkitys on ymmärretty yhä paremmin neurobiologisen tietämyksen lisääntyessä ja tieto varhaisen vuorovaikutuksen kauaskantoisesta merkityksestä lisääntyy nopeasti. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhde alkaa jo raskausaikana ja kehittyy edelleen lapsen syntymän jälkeen. Vanhempien kiinnittymisellä lapseen jo raskausaikana on merkitystä positiivisen vuorovaikutussuhteen kehittymiselle. Raskaudenaikaisten mielikuvien ennustavuus tulevasta vuorovaikutussuhteesta on merkittävä tutkimustulos perhevalmennuksen kannalta. Raskaudenaikaisen mielikuvatyöskentelyn avulla perhevalmennuksessa on mahdollisuus vanhemman ja lapsen vuorovaikutussuhteen vahvistamiseen. Vanhemman ja lapsen varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen näkökulma tulisi olla perhevalmennuksessa läsnä jokaisella valmennuskerralla, sillä varhainen vuorovaikutussuhde on läsnä kaikessa lapsen kanssa olemisessa. Keskeinen merkitys on sillä, että terveydenhoitaja on sisäistänyt varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen näkökulman ja se näkyy kokonaisvaltaisena työotteena läpi koko perhevalmennuksen. Opinnäytetyön liitteenä olevassa käsikirjaosiossa on teoriapohjan lisäksi esitelty käytännön ideoita ja toteuttamisehdotuksia perhevalmennuksen ryhmätapaamisille raskaudenaikaisesta mielikuvatyöstä ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisesta.This thesis is based on the Ready for Parenthood Project, which is a subproject of the Upgrading Maternity and Child Health Care Clinics to the 21st Century Project (Kymppi -project), a co-operative project between the Turku Municipal Social Services and Health Care Department and the Turku University of Applied Sciences. The aim of this development project is the complete revision of all family training materials, as well as the harmonization of materials used by the different Turku Maternal Health Clinics. Through a systematic literature review of recent research, this thesis aims to generate information on early parent-child interaction and its effects on a child’s future development. Based on the latest research it can be argued that the early parent-infant interaction is one of the most important factors in a child’s development. The significance of the early years of a child’s life has become better understood with the increase in neurobiological knowledge. Moreover, information on the far-reaching significance of early parent-infant interaction continues to rapidly increase. The parent-infant relationship begins already during pregnancy and develops further after the child’s birth. Parental attachment to the child already during the pregnancy has a positive influence on the development of the relationship. Research indicating a predictive link between prenatal mental representations and the future parent-infant relationship is a significant finding for family training. Through focusing on prenatal mental representations, family training has a possibility to strengthen the parent-infant relationship. The perspective of supporting early parent-infant interaction should be included in every family training session as the early parent-infant relationship is present in everything that involves childcare. It is very important that the public health nurse internalizes the significance of strengthening early parent-infant interaction, and that this approach is maintained throughout the whole family training process. In the manual attached to the thesis, in addition to the presentation of the theoretical framework, practical suggestions are made for family training group sessions on how to strengthen early parent-infant interaction through prenatal mental representation exercises

Eläin lapsen vuorovaikutus-ja kommunikointitaitojen tukijana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Eläinavusteisesta terapiasta löytyy nykyisin lukemattomasti kirjallisuutta, mistä voidaan päätellä ihmisten yhä lisääntyvää mielenkiintoa aihetta kohtaan. Eläinavusteista terapiaa sovelletaan erilaisilla tavoilla nykypäivänä, mitä erilaisimmilla eläimillä ja erilaisille asiakastyypeille. Tämä opinnäytetyö kokoaa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tietoa siitä, kuinka eläinavusteinen terapia vaikuttaa lapsen vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoihin. Lisäksi siinä on selvitetty, mitkä eri diagnoosiryhmät näyttäisivät eläinavusteisesta terapiasta hyötyvän. Systemaattinen tiedonhaku antaa mahdollisuuden löytää aiheesta mahdollisimman korkeatasoisia tutkimuksia. Tiedonhaku on toteutettiin viiteen tietokantaan. Tiedonhaun tuloksena katsauksaukseen valikoitui seitsemän eritasoista tutkimusta. Tuloksista käy ilmi, että eläinavusteisella terapialla voidaan vaikuttaa lapsen keskittymis- ja empatiakykyyn, osallisuuteen sekä ongelmanratkaisutaitoihin. Tutkimuksen mukaan eläinavusteinen terapia näyttäisi olevan varteen otettava terapiamuoto autismia, ADHD:tä , kroonista sairautta sairastavien ja kehitysvammaisten lasten parissa.Nowadays a countless amount of literature can be found about animal-assisted therapy, which is an indication of an ever-growing interest in the topic. Today animal-assisted therapy is adapted in a number of ways and with many different types of animals best suited for the various client types. This Bachelor's thesis summed up information in the form of a systematic literature review on the impact of animal-assisted therapy on children's interaction and communication skills. The benefits of animal-assisted therapy with different diagnostic groups were also examined. Systematic information retrieval facilitates finding as high-quality research as possible about the topic. The information retrieval was implemented in five databases, which resulted in seven studies with varied quality. According to the results, animal-assisted therapy can have a positive impact on a child's concentration, empathy, participation and problem solving skills. Based on the results, animal-assisted therapy seems to be a viable method with children suffering from autism, ADHD, developmental disabilities or certain other chronical conditions

Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun vuorovaikutus : esimerkkitapauksina Tampereen kehä II ja Vuoreksen alue

320073

Varhainen vuorovaikutus raskauden aikana ja syntymän jälkeen

Varhainen vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä alkaa jo raskausaikana. Äidin kiintymyksellä syntymättömään lapseen on todettu olevan yhteyttä syntymän jälkeisen vuorovaikutuksen onnistumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, miten raskauden aikana syntynyt kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus luovat pohjan äidin ja lapsen yhteiselle vuorovaikutukselle syntymän jälkeen. Työssä perehdytään myös siihen, kuinka kätilö voi työssään tukea ja edesauttaa terveen äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen syntymistä. Tiedonhaussa käytettiin useita tietokantoja, esimerkiksi: Academic Search Elite, Arto ja PubMed. Yhteensä näistä valittiin 14 englannin- ja suomenkielistä tutkimusta sekä yksi kirja. Tutkimuksista käy ilmi, että äidin sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi vaikuttavat sekä raskauden aikana syntyvään kiintymykseen lasta kohtaan, että syntymän jälkeiseen varhaiseen vuorovaikutukseen. Äidin terveydelliset ongelmat tai huono sosioemotionaalinen elämäntilanne voivat vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen äidin ja lapsen välille on kiistattoman tärkeää lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kätilön on pystyttävä tukemaan ja havaitsemaan mahdollisia vuorovaikutusta uhkaavia tai haavoittavia tekijöitä sekä pystyttävä puuttumaan niihin. Kätilön tulisi tarvittaessa olla äidin tukena jo raskauden aikana sekä tukea hänen kiintymyssuhteensa syntyä lapseen. Kiintymyssuhteella on todettu olevan selkeä yhteys syntymän jälkeisen vuorovaikutuksen onnistumisessa. Tulosten pohjalta voidaan todeta, että raskauden aikaisella ja syntymän jälkeisellä kiintymyksellä sekä vuorovaikutuksella on vahva yhteys toisiinsa. Kätilöllä on myös merkittävä rooli varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Vuorovaikutusta tutkittiin paljon 80–90-luvuilla. Aiheen tutkimista tulisi jatkaa edelleen ja kehittää ammattihenkilöiden osaamista tällä alueella.Early interaction between the mother and the child starts already during pregnancy. The mother’s attachment to the unborn child has been proved to have a connection to the quality of early interaction after birth. The purpose of the dissertation was, with the help of literature, to clarify how the attachment and early interaction, which started during pregnancy, provide the basis for the interaction between mother and child after the birth. The dissertation also studies how the midwife can support and contribute to the healthy early interaction between the mother and the child. Numerous databases were used to collect information. For example, Academic Search Elite, Arto and PubMed. From these databases 14 studies and a book, in English and Finnish, were chosen. These studies show that the mothers mental and physical health affects both the attachment during pregnancy and the early interaction after birth. The health problems of the mother, or a bad socio-emotional situation in life can negatively affect the interaction between the mother and the child. The early interaction between the mother and the child is indisputably important for a child’s later development. The midwife needs to be able to support and notice possible factors which can threaten interaction, and to be able to respond if needed. The midwife should, if needed, be supporting the mother already during the pregnancy and help her become attached to the child. Based on the results one can state that the attachment and interaction during pregnancy and after birth have a strong connection to each other. The midwife has also a big role of supporting early interaction. Early interaction was studied a lot in 1980s and 1990s. The research of this subject should continue, and the knowledge of the healthcare professionals should be developed

Monialaisella yhteisopettajuudella hyvä startti verkkotutkinnon suorittamiseen

Virtuaaliopintojen yksi haaste on sitouttaa opiskelijat. Laurea-ammattikorkeakoulussa on toteutettu monialaista aktivoivaa verkko-ohjausta virtuaalitutkinnon aloittaville tradenomiopiskelijoille opintojaksolla 'Asiantuntijaksi kehittyminen ja vuorovaikutus'. Tavoitteena ensimmäisellä opintojaksolla on herättää opiskelutaidot, antaa valmiudet verkko-opiskelun perustyökaluihin ja vahvistaa viestintätaitoja. Samalla motivoidaan opiskelijoita monipuoliseen vuorovaikutteiseen verkko-opiskeluun. Esiteltävän opintojakson suunnittelussa on käytetty Gilly Salmonin kehittämää viiden portaan mallia aktivoivien verkko-opintojen toteuttamiseksi. Mallissa on keskeistä ryhmäytyminen ja vuorovaikutus. Aktivoivasti toteutettu ohjaus on saadun palautteen perusteella onnistunut luomaan positiivisen orientaation opiskeluun. Mielikuva itsenäisestä, yksin tekemiseen painottuvasta opiskelusta muuttuu. Vuorovaikutteiset verkkoistunnot koetaan mielekkääksi työtavaksi. Myönteinen asenne verkko-opiskeluun heijastuu myös opiskelumotivaatioon. Ohjaajilla yhdessä tekeminen kehittää verkkopedagogista osaamista ja tukee ammatillista kasvua jaetun asiantuntijuuden kautta

Kiintymyssuhteen merkitys lapsen psyykkisessä kehityksessä : Integroiva kirjallisuuskatsaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota aiempi tutkimustieto yhteen kiintymyssuhteen merkityksestä lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena oli vastata tutkimuskysymykseen: ”Mikä on kiintymyssuhteen merkitys lapsen psyykkisessä kehityksessä?”. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Katsaukseen etsittiin luotettavaa, ajankohtaista tietoa aiheen aiemmista tutkimuksista. Aineistoksi valittiin 10 julkaisua, jotka olivat tutkimuksia ja tieteellisiä artikkeleita. Valinta tehtiin laadittujen sisäänottokriteerien pohjalta. Aineisto analysoitiin deduktiivisen eli teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Analyysin avulla luotiin kirjallisuuskatsauksen lopputulokseksi synteesi, joka vastasi tutkimuskysymykseen. Tulokset kuvailtiin kirjallisesti ja havainnollistettiin taulukoiden avulla. Tulosten avulla todettiin, että kiintymyssuhteella ja sen laadulla on merkittävä yhteys psyykkisen kehitykseen. Turvattomalla kiintymyssuhteella huomattiin olevan suuri yhteys psyykkisen kehityksen häiriintymiseen. Lapsen ja hoivaajan välisen turvallisen kiintymyssuhteen havaittiin toimivan suojaavana tekijänä lapsen psyykkisessä kehityksessä. Tärkeiksi tekijöiksi turvallisen kiintymyssuhteen muodostumisessa löydettiin varhainen vuorovaikutus ja hoivaajan sensitiivisyys. Turvattomasti kiintyneillä lapsilla havaittiin emotionaalisia, sosiaalisia ja käytöksellisiä ongelmia turvallisesti kiintyneitä lapsia enemmän. Heillä havaittiin myös enemmän ongelmia nukkumisessa, syömisessä ja mielenterveydessä. Johtopäätöksenä todettiin turvattomasti kiintyneellä lapsella olevan suurempi riski psyykkisen kehityksen häiriintymiseen ja psyykkisiin ongelmiin turvallisesti kiintyneeseen lapseen verrattuna.The objective of the thesis was to combine information from previous studies about attachment’s importance in a child’s mental development. The aim was to answer the question: “What is the importance of attachment in children’s mental development?” The thesis was implemented as an integrative literature review. Previous studies were searched for reliable and up-to-date information. Ten studies and research articles were selected as material based on the chosen selection criteria. The material was analysed by using a deductive i.e. theoretical content analysis. The result of the analysis was a synthesis that responded to the research question. The results were presented in a written form with the help of demonstrative tables. The results showed that attachment and its quality have a significant connection to the mental development of a child. Insecure attachment was found to have a high connection with disorders in mental development. Secure attachment was found to be a protective factor in a child's mental development. Early interaction and the carer’s sensitivity were found to be important factors in the formation of secure attachment. Children with insecure attachments were found to have more emotional, social and behavioural problems than those with secure attachments. They were also observed to have more problems with sleeping, eating and mental health. As a conclusion, insecure children were found to have an increased risk of disorders in their mental development and dealing with mental health problems compared to securely attached children

Tuotekehitysprojekti: Varhainen vuorovaikutus, sen merkitys ja keinot - opas pienten lasten vanhemmille

Tutkimusten mukaan varhaisen vuorovaikutuksen merkitys on vauvalle elintärkeää. Useat viime vuosina saadut tutkimustulokset osoittavat, että vauvan ja häntä hoivaavien aikuisten välinen vuorovaikutus ja heidän väliset kiintymyssuhteensa ovat yhteydessä vauvan aivojen kehitykseen. Runsaat myönteiset varhaiset vuorovaikutuskokemukset tuottavat monipuolisesti kehittyneet ja terveet aivot. Ongelmat, puutteet ja laiminlyönti varhaisessa vuorovaikutuksessa, hoivassa sekä varhaisissa kiintymyssuhteissa puolestaan vaikuttavat epäsuotuisasti aivojen kehitykseen ja ovat yhteydessä lapsen myöhempiin sosiaalisiin ja tunne-elämän ongelmiin. Lapsen kehityksen turvaamisen kannalta keskeistä on lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen vaaliminen, tukeminen ja hoitaminen. On helpompaa, edullisempaa ja inhimillisempää ennaltaehkäistä vaikeuksia kuin hoitaa lasten tai aikuisten jo olemassa olevia psyykkisiä häiriöitä. Ongelmien ehkäisyn ja mahdollisimman varhaisten hoidollisten interventioiden avulla voidaan turvata lapsen psyykkistä selviämistä. Opinnäytetyö toteutettiin tuotekehitysprojektina ja sen tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa varhaista vuorovaikutusta tukeva opas pienten lasten vanhemmille. Opinnäytetyön tavoitteena oli oppaan kautta lisätä vanhempien tietoisuutta varhaisesta vuorovaikutuksesta ja sen merkityksestä sekä auttaa lisäämään ja kehittämään hyvää vuorovaikutusta vanhemman ja vauvan välille. Palvelukeskus Soteekki jakaa tätä opasta pienten lasten vanhemmille. Projektin teoreettiset lähtökohdat koottiin laajasta ajankohtaisesta ja tutkimustietoon perustuvasta kirjallisuudesta. Teoreettisessa osuudessa käsiteltiin varhaista vuorovaikutusta ja sen merkitystä aivojen kehitykselle, kiintymyssuhdeteoriaa ja kiintymyssuhdetyyppejä sekä varhaisen vuorovaikutuksen keinoja. Teorian pohjalta laadittiin projektin tuotos eli opas vanhemmille. Opas sisältää tietoa varhaisesta vuorovaikutuksesta, sen merkityksestä ja erilaisista varhaisen vuorovaikutuksen keinoista.According to research, the significance of early interaction is vital for the baby. In recent years, several research results have shown that the interaction and attachment between the baby and the adults who nurture her are connected to the baby's brain development. Abundant positive early interaction experiences produce versatile developed and healthy brain. Problems, deficiencies and neglect in early interaction, nurture, and early attachment affect adversely to the development of the brain and are associated with the child's later social and emotional problems. The essential in ensuring childs development, is the cherishing, supporting and taking care of the interaction relationship between the child and the parent. It is easier, cheaper and more humane to prevent difficulties than to treat childrens or adults’ already existing psychiatric disorders. The child's psychological survival can be secured by preventing problems and as early as possible therapeutic interventions. The thesis was accomplished as a development project and its purpose was to design and produce a manual that would support early interaction for parents with small children. The aim of the thesis was to raise the parents’ awareness of early interaction and its significance, as well as to help to increase and develop good interaction between a parent and a baby. The service center Soteekki will be sharing this manual for parents with small children. The theoretical premises of the project were collected from extensive, current and research data-based literature. The theoretical part of the thesis consists of early interaction and its role in brain development, attachment theory and types of attachment, as well as early interaction methods. On the basis of the theory was composed the production of the project: the manual for parents. The manual contains information about the early interaction, its significance and different methods of early interaction

Lähiesimiesten kokemuksia eettisesti kestävästä johtamisesta hyvinvointineuvoloissa

Tämä pro gradu – tutkielma on osa Hyve-johtamisen kartta – hanketta. Hanke kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön Pohjois-Suomen kansalliseen kehittämisohjelmaan. Tarkastelen johtamista sekä eettisestä että autenttisesta lähtökohdasta, ja syvennyn tarkemmin dialogiseen organisaatiokulttuuriin. Tutkielman tarkoituksena on selvittää eri sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistys- ja kulttuuritoimen hallinnon aloilla toimivien palveluesimiesten kokemuksia lähijohtamiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista omien työntekijöiden ja toisten palveluesimiesten kanssa hyvinvointineuvoloissa. Tavoitteena on tuottaa tietoa palveluesimiesten vuorovaikutuskäytänteistä. Tietoa voi hyödyntää vuorovaikutteisen lähiesimiestyöskentelyn kehittämisessä. Tutkimuskysymys tässä yhteydessä on: Minkälaisia kokemuksia palveluesimiehillä on lähijohtamiseen liittyvistä vuorovaikutustilanteista omien työntekijöiden ja toisten esimiesten kanssa hyvinvointineuvoloissa? Tutkielma on laadullinen ja lähtökohtana on eksistentiaalinen fenomenologia sekä dialoginen filosofia. Tutkielman aineisto koostuu viidestä palveluesimiehen teemahaastattelusta. Haastatteluaineistot on analysoitu fenomenologisen psykologian analyysimenetelmää käyttäen. Tuloksena esitetään sekä yksi kaikkia palveluesimiehiä koskeva yleinen merkitysverkosto että yksilölliset eroavaisuuksia sisältävät merkitysverkostoehdotelmat. Tulosten mukaan kaikki palveluesimiehet kokivat vuorovaikutuksen omien työntekijöidensä kanssa myönteisenä ja dialogisena. Palveluesimiesten kokemukset sektorien sisäisestä ja sektorien välisestä vuorovaikutuksesta toisten esimiesten kanssa ja kokemukset vuorovaikutuksesta ylemmän johdon kanssa poikkesivat toisistaan. Näillä tasoilla vuorovaikutus ei aina yltänyt dialogiselle tasolle. Haasteita vuorovaikutukseen aiheuttivat muun muassa vanhat sektorikohtaiset toimintamallit, nopeat organisaatiomuutokset ja ylemmän johdon tasolla ilmenevä kielteinen johtamiskulttuuri. Eettisesti kestävä johtaminen vaatii huomion kiinnittämistä vuorovaikutukseen ja sen kehittämiseen organisaation jokaisella tasolla

Tuen tarpeessa oleva lapsi päivähoidossa Kiuruvedellä

Tiivistelmä Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Kiuruveden kaupungin Satumetsän päiväkoti. Opinnäytetyössä selvitettiin, miten Satumetsän varhaiskasvattajien ja tuen tarpeessa olevien lasten perheiden vuorovaikutusta pystyttäisiin parantamaan. Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselynä Satumetsän päiväkodin tukea tarvitseville lasten perheille. Kyselyssä selvitettiin, kuinka Satumetsän varhaiskasvattajat ovat onnistuneet tiedottamaan tuen tarpeessa olevien lasten perheitä eri tukimuodoista. Tutkimustuloksia ei voida yleistää, koska vastauksia saatiin vain viideltä perheeltä. Tutkimustuloksista keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi nousi varhaiskasvattajien tietoisuus erilaisista tukimuodoista, joita perheet voisivat saada. Opinnäytetyön tuloksena saatiin päiväkodin varhaiskasvattajille tietoa, miten vuorovaikutus perheiden kanssa on onnistunut ja miten sitä voisi kehittää. Osa perheistä koki, ettei tukimuodoista ollut kerrottu tarpeeksi. Tukimuodoista kertominen on yksi kehittämiskohde Satumetsän varhaiskasvattajille. Yleisimmät tukimuodot koottiin opinnäytetyön liitteeksi, minkä Satumetsän varhaiskasvattajat voivat tulostaa tukea tarvitsevien lasten perheille. Webropol- kyselyn Miten arki sujuu perjeessänne- kysymyksessä, perheet toivat esille saavansa voimavaroja sopeutumisvalmennuksesta ja pienistä reissuista. Kysymyksessä Millaisia tukimuotoja tuen tarpeessa oleva lapsi ja perhe saavat, esille nousivat puhe- ja toimintaterapia sekä vammais- ja kotipalvelut, lisäksi vertaistuki. Vuorovaikutus varhaiskasvattajien ja perheiden välillä koettiin hyväksi, kuitenkin esille nousi, että kaikki työntekijät eivät osaa vastata kysymyksiin. Kiertävältä erityislastentarhanopettajalta saatiin kuitenkin puuttuva tieto.Abstract The client organization of the thesis was Satumetsä Kindergarten in Kiuruvesi. The purpose investigated out how to improve the interaction between Satumetsä's early childhood educators and families of children in need for support. The thesis was a qualitative research which was carried out as a Webropol survey for families of children in need for support in Satumetsä kindergarten. The questionnaire was aimed to find out how Satumetsä's educators have been able to inform the families in need for support of various forms of support. The research results cannot be generalized as only five families responded. The research showed that the main focus of development is the educators' awareness of the various forms of support that families can obtain. As a result of this thesis, information was provided to educators about how successful the interaction with the families had been and how to develop it further. Some of the families felt that they had not received enough information about the forms of support. One of the development targets for Satumetsä's educators is to give more information to families in need about the various forms of support are summarized on the appendix. In the appendix is summerized the most common forms of support. Satumetsä's educators can print this appendix to families in need for support. In a Webropol survey How your´s weekday work in your family question, the families introduce that they contract asset for adaptation training and small trips. In the question what kind of supports families of children in need for support, raised speech- and occupational therapy and disability- and homeservies in addition peer support. Interaction between early educators and families was felt good, however raised that all employees don´t know how to answer guestions. Itinerant kindergartenteacher give missing the information