Varhainen vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä alkaa jo raskausaikana. Äidin kiintymyksellä syntymättömään lapseen on todettu olevan yhteyttä syntymän jälkeisen vuorovaikutuksen onnistumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla, miten raskauden aikana syntynyt kiintymyssuhde ja varhainen vuorovaikutus luovat pohjan äidin ja lapsen yhteiselle vuorovaikutukselle syntymän jälkeen. Työssä perehdytään myös siihen, kuinka kätilö voi työssään tukea ja edesauttaa terveen äidin ja lapsen vuorovaikutussuhteen syntymistä.
Tiedonhaussa käytettiin useita tietokantoja, esimerkiksi: Academic Search Elite, Arto ja PubMed. Yhteensä näistä valittiin 14 englannin- ja suomenkielistä tutkimusta sekä yksi kirja.
Tutkimuksista käy ilmi, että äidin sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi vaikuttavat sekä raskauden aikana syntyvään kiintymykseen lasta kohtaan, että syntymän jälkeiseen varhaiseen vuorovaikutukseen. Äidin terveydelliset ongelmat tai huono sosioemotionaalinen elämäntilanne voivat vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Varhaisen vuorovaikutuksen kehittyminen äidin ja lapsen välille on kiistattoman tärkeää lapsen myöhemmälle kehitykselle. Kätilön on pystyttävä tukemaan ja havaitsemaan mahdollisia vuorovaikutusta uhkaavia tai haavoittavia tekijöitä sekä pystyttävä puuttumaan niihin. Kätilön tulisi tarvittaessa olla äidin tukena jo raskauden aikana sekä tukea hänen kiintymyssuhteensa syntyä lapseen. Kiintymyssuhteella on todettu olevan selkeä yhteys syntymän jälkeisen vuorovaikutuksen onnistumisessa.
Tulosten pohjalta voidaan todeta, että raskauden aikaisella ja syntymän jälkeisellä kiintymyksellä sekä vuorovaikutuksella on vahva yhteys toisiinsa. Kätilöllä on myös merkittävä rooli varhaisen vuorovaikutuksen tukemisessa. Vuorovaikutusta tutkittiin paljon 80–90-luvuilla. Aiheen tutkimista tulisi jatkaa edelleen ja kehittää ammattihenkilöiden osaamista tällä alueella.Early interaction between the mother and the child starts already during pregnancy. The mother’s attachment to the unborn child has been proved to have a connection to the quality of early interaction after birth. The purpose of the dissertation was, with the help of literature, to clarify how the attachment and early interaction, which started during pregnancy, provide the basis for the interaction between mother and child after the birth. The dissertation also studies how the midwife can support and contribute to the healthy early interaction between the mother and the child.
Numerous databases were used to collect information. For example, Academic Search Elite, Arto and PubMed. From these databases 14 studies and a book, in English and Finnish, were chosen.
These studies show that the mothers mental and physical health affects both the attachment during pregnancy and the early interaction after birth. The health problems of the mother, or a bad socio-emotional situation in life can negatively affect the interaction between the mother and the child. The early interaction between the mother and the child is indisputably important for a child’s later development. The midwife needs to be able to support and notice possible factors which can threaten interaction, and to be able to respond if needed. The midwife should, if needed, be supporting the mother already during the pregnancy and help her become attached to the child.
Based on the results one can state that the attachment and interaction during pregnancy and after birth have a strong connection to each other. The midwife has also a big role of supporting early interaction. Early interaction was studied a lot in 1980s and 1990s. The research of this subject should continue, and the knowledge of the healthcare professionals should be developed
