Minä DI-opiskelijana - Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia yliopisto-opiskelusta

Tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden opintojen etenemistä on kvantitatiivisesti tutkittu paljon. Varsinkin uuteen tutkintorakenteeseen vuonna 2005 siirtymisen jälkeen opintojen etenemistä on seurattu sekä yliopistoiden sisällä että valtakunnallisesti. Kvalitatiivista tutkimusta aiheesta tekniikan alan yliopisto-opiskelijoiden parissa ei sen sijaan juurikaan ole tehty.”Miksi ja millaiseksi DI:ksi?” -hankkeessa kartoitettiin Tampereen teknillisen yliopiston uusien opiskelijoiden näkemyksiä itsestään opiskelijana, opiskelumotivaatiota ja tulevaisuuden odotuksia viidessä TTY:n kolmestatoista koulutusohjelmasta. Tutkimus toteutettiin analysoimalla vuosina 2009–2011 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden esseitä (n=600), jotka he olivat kirjoittaneet osana yliopisto-opintoihin johdattelevaa opintojaksoa.Esseistä nousi selkeäsi esille, että muutos lukiolaisesta yliopisto-opiskelijaksi koetaan usein ennalta odotettua suurempana. Yliopisto-opiskelun itsenäisyys ja oma vastuu opintojen etenemisestä tulee monelle yllätyksenä. Myös yliopisto-opinnot koetaan haasteellisina lukio-opintoihin verrattuna. Opiskelijat olivat havainneet, että samoilla opiskelutekniikoilla, joilla lukiossa oli saatu helposti hyviä tuloksia, ei enää menestykään yliopistossa. Monille oli myös yllätys, että jos omassa lukiossa oltiin oltu ikäluokan parhaimmistoa, niin yliopistossa oma suoriutuminen olikin enää korkeintaan keskitasoa.Positiivisina asioina opiskelijat kokivat TTY:n yhteisöllisyyden, hyvät opiskelupuitteet ja monipuolisen kurssitarjonnan. Erityisen hyödyllisenä koettiin laskuharjoitusten tekeminen pienryhmässä, jolloin tehtävät tulevat varmemmin tehtyä ajallaan, vaikeisiin tehtäviin saa apua opiskelutovereilta ja samalla syntyy ystävyyssuhteita uudessa opiskeluympäristössä.Suurimmiksi ongelmikseen opiskelijat ilmoittivat oman laiskuuden ja taipumuksen lykätä asioita viime tinkaan. Myös opiskelumotivaatio koettiin usein heikoksi, erityisesti ensimmäisen vuoden pakollisia matematiikan ja fysiikan perusopintoja kohtaan. Tässä tosin oli eroja koulutusohjelmien välillä, osassa koulutusohjelmia opiskelijat korostivat perusopintojen merkitystä tulevien opintojen pohjatietoina.Tulevaisuuden toiveista tärkeimpinä nousivat esille oman itseä kiinnostavan pääaineen löytäminen, oman alan kesätöiden saaminen, jonka toivottiin tuovan konkretiaa tuleviin ammattiaineopintoihin ja omalta alalta mieluisan työpaikan löytäminen valmistumisen jälkeen.Vaikka suurin osa opiskelijoista oli hakenut ensisijaisesti TTY:lle, oli opiskelijoiden joukossa jonkin verran myös niitä, joille TTY oli ollut vain varavaihtoehto ja jotka aikoivat hakea ensisijaiseen hakukohteeseensa seuraavana keväänä uudelleen. Erityisesti näin oli teknis-luonnontieteellisessä koulutusohjelmassa, jonka opiskelijoissa oli paljon ensisijaisesti lääketiedettä opiskelemaan hakeneita.Myös koulutusohjelman vaihtoa TTY:n sisällä suunnittelevia oli paljon. Osa opiskelijoista oli taktikoinut ja varmistanut sisäänpääsyn TTY:lle ylipäänsä hakeutumalla sellaiseen koulutusohjelmaan, jonne pisterajat ovat alhaiset, ja oli jo etukäteen päättänyt vaihtaa koulutusohjelmaa opintojensa aikana. Tyypillistä oli myös se, että hakuvaiheessa koulutusohjelmien väliset erot olivat jääneet hyvin epäselviksi, jolloin koulutusohjelma oli valittu lähes umpimähkään ja oman kiinnostuksen kohteen odotettiin selkenevän opintojen edetessä.Opiskelutavoiltaan ja luonteenpiirteeltään opiskelijat osoittautuivat hyvin heterogeenisiksi. Osa piti itseään syväoppijana, osa pintaoppijana ja hajontaa oli yhtä lailla sosiaalisuudessa ja kielitaidossa kuin arvomaailmassa ja eettisissä käsityksissäkin. Hieman yllättäen niiden koulutusohjelmien, joihin sisäänpääsy oli vaikeaa, opiskelijat pitivät itseään keskimääräistä useammin hitaina oppijoina, kun taas matalien pisterajojen koulutusohjelmien opiskelijat kuvasivat itseään useammin nopeiksi oppijoiksi. Omat tavoitteet opintojen etenemisen suhteen olivat kuitenkin huomattavasti korkeammalla ”vaikean sisäänpääsyn” koulutusohjelmien opiskelijoilla kuin ”helpon sisäänpääsyn” koulutusohjelmien opiskelijoilla.Esseistä nousi selvästi esiin, että opiskelijat muodostavat jo hyvin lyhyessä ajassa käsityksen siitä, millaisena he pitävät ”tyypillistä” oman koulutusohjelmansa opiskelijaa. Vaikka ensimmäisen vuoden perusopinnot ovat kaikissa koulutusohjelmissa suurelta osin samanlaiset, eri koulutusohjelmissa käsitykset ”tyypillisestä opiskelijasta” saattoivat olla hyvinkin erilaisia. Opiskelijaidentiteetit ja stereotypiat muodostuvatkin ilmeisimmin jo opintojen hyvin varhaisessa vaiheessa ja osin jopa jo ennen opintojen alkua, lukioaikaisissa informaatiotilaisuuksissa. Viestinnällä, oli se sitten TTY:n taholta annettua virallista informaatiota tai toisilta saman koulutusohjelman opiskelijoilta omaksuttuja kuulopuheita, näyttää olevan suuri merkitys siinä, millaisia odotuksia uudet opiskelijat omille opinnoilleen asettavat

Automaattinen asiasanoitus Radio- ja televisio-ohjelmatietokanta Ritvassa

National Audiovisual Institute’s (KAVI) radio and television archive started a joint project with the Finnish broadcasting company (Yle) and the National Library of Finland to develop automated indexing using program subtitles as a source. Project relies on Annif tool originally developed by Osma Suominen. Annif is built upon a combination of existing natural language processing and machine learning tools. It is designed to be multilingual and it can support any subject vocabulary.  Annif can use several different backends. During the spring and summer of 2019, 313 Yle programmes were jointly annotated by KAVI and Yle for Annif testing. Analysis was made using a cross-validation technique. It was noted that television programme may be produced so that the central theme is not mentioned at all.  When a brief programme description was included, the results improved. Results and quality were promising and the project will continue

Inertial Sensor Mouse for a Mobile Device

Tässä diplomityössä esitellään miten voidaan toteuttaa mobiilisovellus, jota voidaan käyttää tietokoneen hiirenä. Hiiren kursorin liikuttamiseen käytetään mobiililaitteen sisältämiä inertia-antureita. Mobiililaite, jossa hiirisovellusta ajetaan, on mahdollista kytkeä tietokoneeseen langattomasti. Käytetty mobiililaite tässä työssä on Applen iPhone 4, joka sisältää kolmiulotteiset kiihtyvyysanturin ja gyroskoopin. Mobiilisovelluksen lisäksi tarvitaan tietokonesovellus, joka tietokoneella suorittaa hiiritoiminnot. Tietokonesovelluksesta on toteutettu versiot sekä Windows- että OS X -käyttöjärjestelmille. Työssä käydään läpi näiden sovellusten rakenne ja mobiilisovelluksen käyttöliittymä. Laitteesta löytyviä Bluetooth- ja WiFi-ominaisuuksia käytetään hyödyksi langattoman yhteyden muodostamisessa. Mobiililaitteen ja tietokoneen välille muodostetaan näiden ominaisuuksien avulla verkkoyhteys, jonka yli tietokonesovellus ja mobiilisovellus kommunikoivat UDP:n päälle rakennetun protokollan avulla. Lisäksi tehdään antureiden ja yhteysmenetelmien suorituskykyyn liittyviä mittauksia. Eri yhteysmenetelmien aiheuttamat viiveet mitataan. Sekä gyroskoopin että kiihtyvyysanturin näytearvojen laatua tarkastellaan. Lisäksi mitataan taajuus, jolla käytetty mobiililaite pystyy tuottamaan uusia näytearvoja

Usage of Inertial Sensors in Observing the Motions of Vehicles

Tässä työssä perehdyttiin inertia-anturien hyödyntämiseen kulkuneuvojen liiketilan havainnoinnissa. Työn tavoitteena oli selvittää inertia-anturien soveltamismahdollisuuksia erilaisten kulkuneuvojen tapauksissa. Vaikka inertia-antureita käytetäänkin monipuolisesti eri teollisuuden aloilla, ei kaikkea anturien potentiaalia olla osattu vielä hyödyntää. Työssä inertia-anturien hyödyntämistä kulkuneuvojen liiketilan havainnoinnissa tutkittiin kehittämällä kolme erillistä järjestelmää. Järjestelmien avulla suoritettiin kulkuneuvoihin kohdistuvia mittauksia, joiden perusteella inertia-anturien hyödyntämismahdollisuuksia pyrittiin selvittämään. Järjestelmät koostuivat inertiamittausyksiköistä, tallennuslaitteista sekä mahdollisista muista järjestelmistä, kuten GPS-vastaanottimesta. Vaikka työn mittaukset ja selvitykset suoritettiin henkilöautoille ja moottoripyörille, voidaan työn periaatteet kohdistaa myös muihin kulkuneuvoihin. Diplomityössä havaittiin, kuinka inertia-antureita hyödyntämällä kulkuneuvon liiketila pystytään tarkasti mittaamaan. Kulkuneuvojen liiketilaa seuraamalla on mahdollista kehittää sekä turvallisempi että taloudellisempi liikenneympäristö. Lisäksi inertia-anturien avulla on mahdollista laajentaa kulkuneuvojen paikannus kattamaan satelliittien katveet

Applications of Humanoid robot Nao in elderly care

Opinnäytetyö on tehty osana TEKESin (teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) rahoittamaa hoitorobotti-tutkimushanketta, jossa oli tavoitteena selvittää ja pilotoida robotin hyödyntämistä vanhustenhuollossa hoitohenkilökunnan apuvälineenä. Tutkimus- hankkeessa mukana olivat Tampereen teknillisen yliopiston Seinäjoen yksikön lisäksi LifeIT Oyj, Etelä-Pohjanmaan terveysteknologian kehittämiskeskus ry ja kolme etelä-pohjanmaalaista hoitokotia, jotka olivat Tmi Alavuden Karoliinakoti, Hoivakartano ja Vuosikas Oy. Robottina opinnäytetyössä käytettiin ranskalaisvalmisteista Nao-robottia. Opinnäytetyössä robotille tehtiin erilaisia ohjelmistoja, joiden avulla robottia voidaan käyttää apuvälineenä vanhusten hoivatyössä. Ohjelmistojen avulla robottia voitiin testata hankkeessa mukana ollessa hoitokodeissa. Robotille tehtiin jumppaohjelma, jota voitaisiin käyttää apuna ikäihmisten kuntouttamiseen. Robotille tehtiin valvontasovellus, joka toimii hoitajien apuna hoivattavien valvonnassa. Valvontasovellusta varten jouduttiin tekemään sisätilanavigointiohjelma, joka avaa ja sulkee puheyhteyden hoivattavan ja hoitajan ja ohjelma joka avaa ja sulkee videoyhteyden hoivattavan ja hoitajan välillä. Ohjelmistoja testattiin robotin oikeassa käyttöympäristössä hankkeessa mukana olleessa hoivakodeissa. Opinnäytetyössä tehty tutkimus osoitti, että robotiikka voi tarjota hoitohenkilökunnalle hyvän apuvälineen vanhustenhoivatyöhön. Toisaalta on selvää, että robotti ei tule syrjäyttämään ihmistä hoitotyössä, vaan se toimii lähinnä avustajana ja tarjoaa työkalun turvallisuuden lisäämiseen valvontaan ja kulunseurantaan liittyvissä tehtävissä

Renewal of the MTV’s media transfer environment

Mediayhtiöt vastaanottavat video- ja kuvamateriaalia useista eri lähteistä, kuten tuotantoyhtiöiltä, mainostoimistoilta sekä muilta sidosryhmiltä. Materiaalin vastaanoton pitää olla käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa, vuoden jokaisena päivänä, johtuen toimijoiden maantieteellisestä sijainnista, jolloin eri aikavyöhykkeet eivät saa vaikuttaa materiaalin vastaanottoon. Samoin aikakriittinen aineisto, kuten uutismateriaali pitää saada viipymättä toimituksen käyttöön. Saapuvan ja ulospäin lähtevän materiaalin ja aineiston automaattinen käsittely on kriittisessä osassa mediayhtiön toimintaa. Automatisoimalla aineistonsiirtoa voidaan saavuttaa huomattavia etuja, kuten säästää työntekijöiden aikaa esimerkiksi laaduntarkistusten osalta. Tässä työssä tarkastellaan MTV Oy:n uutta aineistonsiirtoympäristöä, joka on rakennettu täyttämään yllämainitut vaatimukset. Työssä käydään läpi ennalta valitulta ohjelmistotoimittajalta hankittujen sovellusten vaatimukset, käyttöönotto sekä aikaisemmin käytössä olleen ympäristön asteittainen korvaaminen uusilla ratkaisuilla

Teekkarit maailmalla, Kansainvälistymiskyselyn 2013 tuloksia Tampereen teknilliseltä yliopistolta

Tampereen teknillisessä yliopistossa toteutettiin vuonna 2013 Vaihto-opinnot sujuvasti tutkintoon -hanke, jonka tavoitteena oli yhtenäistää ja sujuvoittaa käytäntöjä sekä vaihto-opintojen hyväksi luvussa ja tutkintoon sijoittamisessa että opiskelijoiden neuvonnassa ennen ja jälkeen vaihto-opintojen. Osana hanketta kaikille TTY:n opiskelijoille lähetettiin sähköinen kysely, jossa kartoitettiin heidän asenteitaan ja kokemuksiaan kansainvälistymisestä. Kyselyyn vastasi yhteensä 698 opiskelijaa. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ulkomaanvaihtoon osallistuminen vaihtelee suuresti eri koulutusohjelmien välillä. Osassa koulutusohjelmia lähes kolmannes vastaajista ilmoitti jo olleensa ulkomaanvaihdossa, kun taas osassa vaihdossa olleita oli vähän ja jopa yli 40 % ilmoitti, ettei ollut kiinnostunut vaihto-opintomahdollisuudesta. Ulkomaanvaihdossa olleista 95 % oli ollut opiskelijavaihdossa ulkomaisessa yliopistossa. Muina kansainvälistymistapoina mainittiin harjoittelu ulkomailla ja kansainväliset lyhytkurssit. Tärkeimmät syyt ulkomaanvaihtoon hakeutumiselle olivat olleet kieli-taidon parantaminen, kansainvälisen kokemuksen saaminen, uusiin kulttuureihin tutustuminen ja uusien kokemusten saaminen. Tärkeimpänä syynä siihen, miksi kansainvälistymiseen oli hakeuduttu juuri vaihto-opintojen kautta, mainittiin ensisijaisesti helppous, jonka mainitsi puolet ulkomaanvaihdossa olleista. Ensisijaiset kriteerit ulkomaankohteen valinnalle olivat vastaajien mukaan olleet opetuskieli, kielialue sekä kulttuurialue. Sen sijaan kohdeyliopiston kurssitarjonnalla tai maineella ei koettu kovinkaan usein olevan merkitystä. Ulkomaanvaihtoon hakeutuminen koettiin pääsääntöisesti helpoksi ja hyvin opastetuksi. Sen sijaan tuntemus opintojen hyväksyttämisestä tutkintoon osoittautui heikoksi ja myös käytännössä vaihto-opintojen sijoittamisessa TTY:llä opiskeltavaan tutkintoon oli koettu ongelmia. Kaikissa tiedekunnissa ulkomaanvaihdossa olleet vastaajat ilmoittivat sijoittaneensa eniten opintoja vapaasti valittaviin opintoihin eivätkä varsinaiseen tutkintorakenteeseen. Yli kolmasosa vaihdossa olleista ilmoitti kokeneensa ongelmia vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamisessa. Myös vaihtoon hakeutumattomista opiskelijoista lähes kymmenesosa esitti yhdeksi syyksi olla hakeutumatta ulkomaille epäilyksen siitä, ettei ulkomaanopintoja hyväksyttäisi TTY:n tutkintoon. Kehittämistoimenpiteinä toivottiin erityisesti lisää tiedotusta ulkomaanopintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuuksista. Myös kyselyn vastauksista oli nähtävissä, että niissä tiedekunnissa, joissa kandidaattivaiheen opiskelijat tunsivat vaihto-opintojen tutkintoon sijoittamismahdollisuudet hyvin, myös vaihdossa olleet olivat saaneet sijoitettua ulkomaanopintonsa tutkintoon muiden tiedekuntien opiskelijoita paremmin

Käytönvalvontajärjestelmän historiasovellusten vaatimukset ja hyödyntäminen Suomen sähköverkkoyhtiöissä

Uusiutuvan energian tuotannon kasvu ja lisääntyvä sähköenergian tarve edellyttävät muutoksia sähköjärjestelmiin maailmanlaajuisesti. Ratkaisuksi tähän on ajateltu älykkäitä sähköverkkoja ja sen myötä lisääntyvää automaatiota sähköverkoissa. Verkossa on jo monia automatisoituja järjestelmiä, mutta yksi uusimmista on historiatietokantajärjestelmä. Tässä diplomityössä tutkittiin ABB Oy:n MicroSCADA-käytönvalvontajärjestelmän yhteyteen suunniteltua SYS600 Historian -historiatietokantajärjestelmää sekä sen sovellusten hyödyntämistä Suomen sähköverkkoyhtiöissä. Tiedot historiatietokantajärjestelmän hyödyistä ovat vielä heikot. Työn tarkoituksena oli perehtyä asiakkaiden tarpeisiin ja tulevaisuuden näkymiin historiatietokantajärjestelmään nojautuen sekä luoda asiakasvastausten perusteella malliratkaisuja historiatietokantajärjestelmällä. Diplomityön empiirinen osuus toteutettiin aluksi gallupinomaisesti lähettämällä sähköverkkoyhtiöille kysymyslista, minkä jälkeen vastausten perusteella valittiin kaksi toteuttamiskelpoista ideaa. Teoreettinen pohja työlle luotiin tarkastelemalla sähkönjakelujärjestelmää ja sen automaatiota. Tässä osiossa perehdyttiin perusteellisesti käytönvalvontajärjestelmään. Toisessa teoreettispainotteisessa osiossa tarkasteltiin historiatietokantajärjestelmää aluksi yleisellä tasolla, jonka jälkeen tarkastelussa keskityttiin SYS600 Historian -historiatietokantajärjestelmän teknisiin ominaisuuksiin. Tässä osuudessa käytiin läpi myös Historianin graafinen käyttöliittymä Vtrin. Tarkastelujen perusteella työ antaa kattavan kuvan historiatietokannan mahdollisuuksista erityisesti pätötehon ja loistehon vertailussa. Työ antaa myös vaiheittaisen ohjeistuksen vertailuun Vtrin-käyttöliittymässä. Lisäksi työn tuloksia voi hyödyntää suunniteltaessa käytönvalvonta- ja historiatietokantaprojekteja.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Automated Test System for Regression Testing of Embedded Software

Sulautettujen järjestelmien testaus on aikaa vievä prosessi, mutta välttämätöntä laitteiden toiminnallisuuden varmistamiseksi. Perinteinen manuaalisesti suoritettu testaus voi olla hidasta ja vaatii yleensä useita työtunteja testien suorittamiseen. Tämän diplomityön aihe muodostui Espotel Oy:n tarpeesta tehostaa ohjelmistotestausprosessia. Yrityksessä havaittiin, että suuren luokan tuotekehitysprojekteissa ohjelmistotestaus oli merkittävä hidastava tekijä. Työssä selvitetään, miten toteutetaan kustannustehokas automatisoitu testausjärjestelmä sulautettujen ohjelmistojen testaukseen. Tavoitteena on lyhentää ohjelmiston testaukseen kuluvaa aikaa ja automatisoida osa testauksen raportoinnista. Työssä käsitellään ohjelmiston- ja automatisoidun testauksen taustoilla olevia teorioita ja esitellään niihin liittyviä käsitteitä. Teoriaosuudessa käydään läpi muun muassa ohjelmistotestauksen tasoja, regressiotestausta ja jatkuvaa integrointia. Toteutettu testausjärjestelmä koostuu kahdesta eri osasta, testauslaitteistosta ja sitä ohjaavasta ohjelmistosta. Aluksi selvitettiin testattavien moduulien testijärjestelmälle asettamat laitteistovaatimukset, joiden pohjalta laitteistoa lähdettiin kehittämään. Järjestelmän ohjelmistoa kehitettiin laitteiston kanssa samanaikaisesti. Työn tuloksena saavutettiin tavoitteiden mukaisesti ohjelmistoprosessin tehokkuutta parantava automatisoitu järjestelmä. Ohjelmiston testausta pystyttiin nopeuttamaan ja toistettavuutta lisäämään. Ohjelmistovirheiden havainnointi helpottuu ja näin virheet eivät pääse leviämään ohjelmistoprosessin ylempiin tasoihin. Järjestelmän kustannustehokkuus kasvaa automatisoinnin myötä, mutta todelliset kustannukset näkyvät vasta projektin myöhemmässä vaiheessa

Data protection and privacy in consumer cloud services

Pilvipalveluiden käyttö lisääntyy nopeasti ja yhä useammat sovellukset, jotka ovat perinteisesti olleet työpöytäsovelluksia, ovat siirtyneet pilveen. Sovellusten perässä pilveen siirtyvät myös yritykset sekä oppilaitokset, jotka kasvavissa määrin hylkäävät vanhat perinteiset ohjelmistot ja ottavat pilvipalveluiden hyödyt käyttöönsä. Pilvipalveluiden etuina ovat kustannustehokkuus sekä mahdollisuus käyttää niitä riippumatta paikasta, ajasta tai laitteesta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää suosituimpien pilvipalveluiden käytön uhkia käyttäjän yksityisyydelle ja tietosuojalle. Aihe on ajankohtainen sillä lähes päivittäin uutisissa on kerrottu pilvipalveluihin liittyvistä tietoturvaongelmista. Tutkimuksessa käy ilmi, että suurimmat ja suosituimmat pilvipalvelut ovat kohtuullisen turvallisia käyttää. Isoilla pilvipalveluita tarjoavilla yrityksillä on varaa panostaa datakeskusten turvallisuuteen, tietoturvien ennaltaehkäisemiseen sekä itse palvelun turvallisuuteen. Yksi suurimmista uhista yksityisyydelle ja tietosuojalle on käyttäjä itse, sillä käyttäjä voi jakaa itsestään liikaa tietoa