EVALITA Evaluation of NLP and Speech Tools for Italian Proceedings of the Final Workshop

Editor of the proceedings of EVALITA 2016

Automatic Sound Event Detection and Classification of Great Ape Calls Using Neural Networks

We present a novel approach to automatically detect and classify great ape calls from continuous raw audio recordings collected during field research. Our method leverages deep pretrained and sequential neural networks, including wav2vec 2.0 and LSTM, and is validated on three data sets from three different great ape lineages (orangutans, chimpanzees, and bonobos). The recordings were collected by different researchers and include different annotation schemes, which our pipeline preprocesses and trains in a uniform fashion. Our results for call detection and classification attain high accuracy. Our method is aimed to be generalizable to other animal species, and more generally, sound event detection tasks. To foster future research, we make our pipeline and methods publicly available.Comment: Accepted at ICPhS 2023 (Poster

Disambiguoiva morfologinen jäsennys probabilistisilla sekvenssimalleilla

A morphological tagger is a computer program that provides complete morphological descriptions of sentences. Morphological taggers find applications in many NLP fields. For example, they can be used as a pre-processing step for syntactic parsers, in information retrieval and machine translation. The task of morphological tagging is closely related to POS tagging but morphological taggers provide more fine-grained morphological information than POS taggers. Therefore, they are often applied to morphologically complex languages, which extensively utilize inflection, derivation and compounding for encoding structural and semantic information. This thesis presents work on data-driven morphological tagging for Finnish and other morphologically complex languages. There exists a very limited amount of previous work on data-driven morphological tagging for Finnish because of the lack of freely available manually prepared morphologically tagged corpora. The work presented in this thesis is made possible by the recently published Finnish dependency treebanks FinnTreeBank and Turku Dependency Treebank. Additionally, the Finnish open-source morphological analyzer OMorFi is extensively utilized in the experiments presented in the thesis. The thesis presents methods for improving tagging accuracy, estimation speed and tagging speed in presence of large structured morphological label sets that are typical for morphologically complex languages. More specifically, it presents a novel formulation of generative morphological taggers using weighted finite-state machines and applies finite-state taggers to context sensitive spelling correction of Finnish. The thesis also explores discriminative morphological tagging. It presents structured sub-label dependencies that can be used for improving tagging accuracy. Additionally, the thesis presents a cascaded variant of the averaged perceptron tagger. In presence of large label sets, a cascaded design results in substantial reduction of estimation speed compared to a standard perceptron tagger. Moreover, the thesis explores pruning strategies for perceptron taggers. Finally, the thesis presents the FinnPos toolkit for morphological tagging. FinnPos is an open-source state-of-the-art averaged perceptron tagger implemented by the author.Disambiguoiva morfologinen jäsennin on ohjelma, joka tuottaa yksikäsitteisiä morfologisia kuvauksia virkkeen sanoille. Tällaisia jäsentimiä voidaan hyödyntää monilla kielenkäsittelyn osa-alueilla, esimerkiksi syntaktisen jäsentimen tai konekäännösjärjestelmän esikäsittelyvaiheena. Kieliteknologisena tehtävänä disambiguoiva morfologinen jäsennys muistuttaa perinteistä sanaluokkajäsennystä, mutta se tuottaa hienojakoisempaa morfologista informaatiota kuin perinteinen sanaluokkajäsennin. Tämän takia disambiguoivia morfologisia jäsentimiä hyödynnetäänkin pääsääntöisesti morfologisesti monimutkaisten kielten, kuten suomen kielen, kieliteknologiassa. Tällaisissa kielissä käytetään paljon sananmuodostuskeinoja kuten taivutusta, johtamista ja yhdyssananmuodostusta. Väitöskirjan esittelemä tutkimus liittyy morfologisesti rikkaiden kielten disambiguoivaan morfologiseen jäsentämiseen koneoppimismenetelmin. Vaikka suomen disambiguoivaa morfologista jäsentämistä on tutkittu aiemmin (esim. Constraint Grammar -formalismin avulla), koneoppimismenetelmiä ei ole aiemmin juurikaan sovellettu. Tämä johtuu siitä että jäsentimen oppimiseen tarvittavia korkealuokkaisia morfologisesti annotoituja korpuksia ei ole ollut avoimesti saatavilla. Tässä väitöskirjassa esitelty tutkimus hyödyntää vastikään julkaistuja suomen kielen dependenssijäsennettyjä FinnTreeBank ja Turku Dependency Treebank korpuksia. Lisäksi tutkimus hyödyntää suomen kielen avointa morfologista OMorFi-jäsennintä. Väitöskirja esittelee menetelmiä jäsennystarkkuuden parantamiseen ja jäsentimen opetusnopeuden sekä jäsennysnopeuden kasvattamiseen. Väitöskirja esittää uuden tavan rakentaa generatiivisia jäsentimiä hyödyntäen painollisia äärellistilaisia koneita ja soveltaa tällaisia jäsentimiä suomen kielen kontekstisensitiiviseen oikeinkirjoituksentarkistukseen. Lisäksi väitöskirja käsittelee diskriminatiivisia jäsennysmalleja. Se esittelee tapoja hyödyntää morfologisten analyysien osia jäsennystarkkuuden parantamiseen. Lisäksi se esittää kaskadimallin, jonka avulla jäsentimen opetusaika lyhenee huomattavasi. Väitöskirja esittää myös tapoja jäsenninmallien pienentämiseen. Lopuksi esitellään FinnPos, joka on kirjoittaman toteuttama avoimen lähdekoodin työkalu disambiguoivien morfologisten jäsentimien opettamiseen

An Unsolicited Soliloquy on Dependency Parsing

Programa Oficial de Doutoramento en Computación . 5009V01[Abstract] This thesis presents work on dependency parsing covering two distinct lines of research. The first aims to develop efficient parsers so that they can be fast enough to parse large amounts of data while still maintaining decent accuracy. We investigate two techniques to achieve this. The first is a cognitively-inspired method and the second uses a model distillation method. The first technique proved to be utterly dismal, while the second was somewhat of a success. The second line of research presented in this thesis evaluates parsers. This is also done in two ways. We aim to evaluate what causes variation in parsing performance for different algorithms and also different treebanks. This evaluation is grounded in dependency displacements (the directed distance between a dependent and its head) and the subsequent distributions associated with algorithms and the distributions found in treebanks. This work sheds some light on the variation in performance for both different algorithms and different treebanks. And the second part of this area focuses on the utility of part-of-speech tags when used with parsing systems and questions the standard position of assuming that they might help but they certainly won’t hurt.[Resumen] Esta tesis presenta trabajo sobre análisis de dependencias que cubre dos líneas de investigación distintas. La primera tiene como objetivo desarrollar analizadores eficientes, de modo que sean suficientemente rápidos como para analizar grandes volúmenes de datos y, al mismo tiempo, sean suficientemente precisos. Investigamos dos métodos. El primero se basa en teorías cognitivas y el segundo usa una técnica de destilación. La primera técnica resultó un enorme fracaso, mientras que la segunda fue en cierto modo un ´éxito. La otra línea evalúa los analizadores sintácticos. Esto también se hace de dos maneras. Evaluamos la causa de la variación en el rendimiento de los analizadores para distintos algoritmos y corpus. Esta evaluación utiliza la diferencia entre las distribuciones del desplazamiento de arista (la distancia dirigida de las aristas) correspondientes a cada algoritmo y corpus. También evalúa la diferencia entre las distribuciones del desplazamiento de arista en los datos de entrenamiento y prueba. Este trabajo esclarece las variaciones en el rendimiento para algoritmos y corpus diferentes. La segunda parte de esta línea investiga la utilidad de las etiquetas gramaticales para los analizadores sintácticos.[Resumo] Esta tese presenta traballo sobre análise sintáctica, cubrindo dúas liñas de investigación. A primeira aspira a desenvolver analizadores eficientes, de maneira que sexan suficientemente rápidos para procesar grandes volumes de datos e á vez sexan precisos. Investigamos dous métodos. O primeiro baséase nunha teoría cognitiva, e o segundo usa unha técnica de destilación. O primeiro método foi un enorme fracaso, mentres que o segundo foi en certo modo un éxito. A outra liña avalúa os analizadores sintácticos. Esto tamén se fai de dúas maneiras. Avaliamos a causa da variación no rendemento dos analizadores para distintos algoritmos e corpus. Esta avaliaci´on usa a diferencia entre as distribucións do desprazamento de arista (a distancia dirixida das aristas) correspondentes aos algoritmos e aos corpus. Tamén avalía a diferencia entre as distribucións do desprazamento de arista nos datos de adestramento e proba. Este traballo esclarece as variacións no rendemento para algoritmos e corpus diferentes. A segunda parte desta liña investiga a utilidade das etiquetas gramaticais para os analizadores sintácticos.This work has received funding from the European Research Council (ERC) under the European Union’s Horizon 2020 research and innovation programme (FASTPARSE, grant agreement No 714150) and from the Centro de Investigación de Galicia (CITIC) which is funded by the Xunta de Galicia and the European Union (ERDF - Galicia 2014-2020 Program) by grant ED431G 2019/01.Xunta de Galicia; ED431G 2019/0

EVALITA Evaluation of NLP and Speech Tools for Italian - December 17th, 2020

Welcome to EVALITA 2020! EVALITA is the evaluation campaign of Natural Language Processing and Speech Tools for Italian. EVALITA is an initiative of the Italian Association for Computational Linguistics (AILC, http://www.ai-lc.it) and it is endorsed by the Italian Association for Artificial Intelligence (AIxIA, http://www.aixia.it) and the Italian Association for Speech Sciences (AISV, http://www.aisv.it)