Carbon encounters: cognizing the calculus of climate change

Thesis (M.A. (Anthropology))--University of the Witwatersrand, Faculty of Humanities, School of Social Sciences, 2016.Governments, like South Africa, are implementing carbon tax and carbon credit programs to incent businesses to lower their GHG emissions. That is not to say there are not loftier motivations in the wider world, but in this study we have mostly encountered Homo Economicus. Our observations have noted that people either want to make money or save money by way of participating in the green economy. Earth’s threatening posture is yet to change our “habitus”. The changes so far are from economic coercion and not ecological conviction. And it’s primarily prompted through the scientific community, who are understandably, the first responders to a threat with slow and mostly imperceptible reverberations. The responses of those trying to make money, involve participating in the process of carbon commodification. CERs are a new form of currency available to those able to deploy labor and capital in efforts to capture carbon molecules and prevent their creation. The looming South African carbon tax has spurred organizations to lower their emissions so as not to effect bottom-line profitability. [Taken from the conclusion. No abstract provided]MT201

Performing Continuity of/in Smart Infrastructure : Exploring Entanglements of Infrastructure and Actions

Nearly everything we do in contemporary organizations and societies builds on some form of infrastructure. Our reliance on infrastructures underscores the importance of the continuity of these infrastructures. However, the infrastructures are inherently unreliable and unpredictable and achieve veneers of permanence and stability only through constant and ongoing efforts. In their functioning, they become established through complex and uncertain processes that involve a number of actors and factors. Consequently, understanding those processes is a key concern for organizations that are responsible for these infrastructures. Traditionally, the literature on the business continuity of organizational functions has emphasized the importance of planning and management approaches. Practitioners and academics have brought forth frameworks to aid organizations in planning and managing their continuity-related issues. The frameworks offer universally applicable processes and procedures that organizations should follow to improve their continuity. However, these frameworks tell little about continuity itself. Organizations rarely function as they document or as management describes organizational work. As such, the complex and uncertain processes of continuity cannot be directly inferred from the documents or from the managerial descriptions of work. If we wish to enact meaningful changes to those complex and uncertain processes through which infrastructure continuity becomes established, we need to understand how those processes unfold in practice. This dissertation focuses on infrastructure continuity in a smart infrastructure context. Smart infrastructures are traditional infrastructures that have been extended with digital technologies. In this research, infrastructure continuity is approached from the perspective of technicians working in the smart infrastructure context. The technicians’ work in these contexts is constitutively entangled with information systems and the technologies that form the infrastructures. As such, the smart infrastructures form an intriguing and fruitful yet rather unexplored context for information systems research. Theoretically, this research builds on sociomaterial theorizing and especially on Karen Barad’s agential realism. The purpose of this dissertation is to increase understanding on how the continuity of smart infrastructure becomes performed. This purpose is explored through six research articles that form the foundations of this dissertation. Methodologically, this research builds on conceptual and empirical research approaches. The conceptual research focuses on developing and clarifying business continuity- and sociomateriality-related concepts and approaches through argumentation and a literature review. The empirical research builds on a qualitative research approach and, more specifically, on ethnographic research. As is typical for ethnographic research, the empirical material was collected from a single organization that was studied extensively over a several-month participant observation. Reflecting the purpose of the study, the ethnography was conducted in a centralized operations center of a smart infrastructure (smart power grid) where technicians work with information systems and technologies. This dissertation contributes to the literature on infrastructure continuity and on sociomateriality. The primary contribution to the infrastructure continuity literature is a performative conceptualization of the infrastructure continuity. This conceptualization suggests that business continuity is not an attribute of any single measure but is an outcome of a joint accomplishment of sociomaterial networks of agencies that becomes established through recurrent actions. As such, the findings of this research challenge some of the taken-for-granted assumptions embedded in the literature but also extend the earlier literature. In addition, this dissertation extends discussions on sociomaterial agency. In the light of the findings, when agency is situated in the context of a smart infrastructure, agency becomes historic, polycentric, dynamic, and discontinuous.Lähes kaikki mitä me teemme nyky-yhteiskunnassa nojaa infrastruktuureihin. Voimmekin sanoa elävämme keskellä infrastruktuurien verkostoa. Riippuvaisuutemme infrastruktuureista korostaa niiden toiminnan jatkuvuuden tärkeyttä. Nämä infrastruktuurit ovat kuitenkin perustaltaan epäluotettavia ja arvaamattomia. Niiden toimivuus syntyy monimutkaisten ja epävarmojen prosessien kautta, jotka sisältävät moninaisia toimijoita ja tekijöitä. Näiden prosessien ymmärtäminen on keskeistä organisaatioille, jotka vastaavat näistä infrastruktuureista. Perinteisesti kirjallisuudessa, joka keskittyy toiminnan jatkuvuuteen (eng. business continuity), on korostettu suunnitelmien ja hallinnoinnin merkitystä. Suunnitteluun ja hallinnointiin on kehitetty useita johtamisen viitekehyksiä. Ne tarjoavat universaaleiksi tarkoitettuja määrämuotoisia prosesseja ja menettelytapoja, joita organisaatioiden tulisi noudattaa. Nämä viitekehykset kertovat kuitenkin hyvin vähän siitä mitä tai miten toiminnan jatkuvuus itsessään käytännössä ilmenee. Organisaatiot harvoin toimivat kuten dokumentoivat tai kuten organisaatioiden johto kuvailee toimintaa, joten näistä ei voida suoraan päätellä organisaation toimintaa. Kuitenkin jos haluamme toteuttaa merkityksellisiä muutoksia niihin monimutkaisiin ja epävarmoihin prosesseihin, joiden kautta toiminnan jatkuvuus syntyy, meidän tulee ymmärtää paremmin näitä prosesseja käytännössä. Tässä tietojärjestelmätieteisiin sijoittuvassa väitöskirjassa keskitytään toiminnan jatkuvuuteen älykkäiden infrastruktuurien (eng. smart infrastructure) kontekstissa. Älykkäillä infrastruktuureilla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa perinteisiä infrastruktuureja, kuten sähköverkkoja, vedenjakelua, ja tieverkostoa, jotka ovat digitalisoitu. Aihetta lähestytään erityisesti infrastruktuurin parissa toimivien teknikoiden työn kautta. Teknikoiden työ näissä ympäristöissä on nivoutunut kiinteästi yhteen tietojärjestelmien ja teknologioiden kanssa, jotka muodostavat infrastruktuurin. Älykkäät infrastruktuurit muodostavatkin näin erityisesti tietojärjestelmätieteiden tutkimukselle kiinnostavan, mutta vähän tutkitun kontekstin. Tutkimus pohjautuu teoreettisesti sosiomateriaalisuuteen ja nojaa erityisesti Karen Baradin filosofiseen ja teoreettiseen viitekehykseen toimijarealismista (eng. agential realism). Tutkimuksen tavoite on tuottaa ymmärrystä siitä, miten infrastruktuurien jatkuvuus toteutuu käytännössä. Tätä tavoitetta on tässä väitöskirjassa tutkittu kuuden vertaisarvioidun artikkelin kautta. Menetelmällisesti tutkimuksessa on nojattu sekä konseptuaaliseen että empiiriseen tutkimukseen. Konseptuaalinen tutkimus keskittyy toiminnan jatkuvuuden ja sosiomateriaalisuuden käsitteiden ja lähestymistapojen kehittämiseen sekä selventämiseen argumentoinnin ja kirjallisuuskatsauksen avulla. Empiirinen tutkimuspohjautuu laadulliseen tutkimusotteeseen ja nojaa etnografiseen tutkimusmenetelmään. Kuten etnografiselle tutkimusmenetelmälle on luonnollista, aineisto pohjautuu pääosin osallistuvaan havainnointiin yhdessä organisaatiossa, jota on tutkittu intensiivisesti. Heijastaen tutkimuksen tavoitetta ja ongelmanasettelua, etnografinen tutkimus suoritettiin älykkään infrastruktuurin (sähköverkon) keskitetyssä valvomossa, jossa teknikoiden työtä tietojärjestelmien ja teknologioiden parissa seurattiin useiden kuukausien ajan. Tutkimuksen tulokset osallistuvat infrastruktuurien toiminnan jatkuvuuden ja sosiomaterialisuuden keskusteluihin. Tutkimuksen keskeisin tulos toiminnan jatkuvuuden tutkimukseen on toiminnan jatkuvuuden konseptualisointi suoritettuna toimintana. Tämän konseptualisoinnin mukaan toiminnan jatkuvuus ei ole jonkin menetelmän ominaisuus vaan jatkuvuus tuotetaan yhteisesti sosiomateriaalisessa toimijoiden verkossa toistuvien tekojen kautta. Tutkimuksen tulokset siis haastavat mutta myös edistävät aiempaa kirjallisuutta toiminnan jatkuvuudesta. Lisäksi, tutkimuksen tulokset edistävät keskusteluita toimijuuden sosiomateriaalisuudesta. Tulosten valossa, kun toimijuutta tarkastellaan infrastruktuurikontekstissa, on toimijuus historiallinen, polysentrinen, dynaaminen ja yllätyksellinen.Siirretty Doriast

Einstein, sacred science, and quantum leaps a comparative analysis of western science, Native science and quantum physics paradigm

ix, 135 leaves ; 29 cm.Science is curiosity about the natural world translated into knowledge; it serves to identify laws and validate hypotheses. The quest for knowledge is influenced by the paradigm of the scientist. The primary object of this study is to examine Quantum Mechanics and Sacred/Native science for similarities and differences. This will be accomplished through an extensive use of authorities from both Western and Native sciences in an in depth examination of the paradigms upon which their foundations are based. This study will explore language and how language used leads the scientist down a particular pathway. This study will conclude in a summary fashion, an exploration of a few select key concepts from both Native and Western sciences from a comparative perspective

Généalogie et pratique de médias liés à l'usage du Cosmos : du gnomon à l'astrolabe

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal

Intellectuals in the Modern Islamic World

Incorporating a rich series of case-studies covering a range of geographical areas, this collection of essays examines the history of modern intellectuals in the Islamic world throughout the twentieth century. The contributors reassess the typology and history of various scholars, providing significant diachronic analysis of the different forms of communication, learning, and authority. While each chapter presents a separate regional case, with an historically and geographically different background, the volume discloses commonalities, similarities and intellectual echoes through its comparative approach. Consisting of two parts, the volume focuses first on al-Manar, the influential journal published between 1898 and 1935 that inspired much imagination and arguments among local intelligentsias all over the Islamic world. The second part discusses the formation, transmission and transformation of learning and authority, from the Middle East to Central and Southeast Asia. Constituting a milestone in comparative studies of the modern Islamic world, this book highlights the range of and transformation in the role of intellectuals in Islamic societies

Numérique : impact sur le cycle de vie du document (Le)

Actes du colloque "Le numérique : impact sur le cycle de vie du document" organisé à l\u27université de Montréal par l\u27EBSI et l\u27ENSSIB du 13 au 15 octobre 2004. Son objectif était de traiter de façon interdisciplinaire la problématique suivante : « La numérisation, la diffusion des formats numériques originaux, les nouvelles méthodes d\u27indexation et d\u27analyse du document ainsi que le fonctionnement en réseau changent les données de base de la vie du document qui devient une sorte de phénix incessamment renaissant » (programme du colloque)