Search as learning:a psychological perspective

In my talk I gave an overview on the topic “search as learning” from a psychological perspective (specifically an educational and applied cognitive psychology perspective). The focus of psychological research in this field is on using the Internet to learn about complex, conflicting scientific or health-related issues rather than to learn simple facts. Such so-called ill-structured problems do not have a single, definitive solution, but are characterized by conflicting and fragile evidence. Two central processing steps that are typically addressed in this mostly experimental research are (1) the evaluation and selection of search results presented by a search engine, and (2) the comparison and integration of information from multiple websites. Moreover, during both steps source evaluation processes are investigated; i.e., whether, how, and when learners attend to, evaluate, and use information about the sources of documents (cf. credibility assessment). As outlined in my talk, a central goal of psychological research in this field is also to identify and examine factors that might influence the information seeking processes and learning outcomes. Such influencing factors are, for instance, prior topic knowledge or attitudes (i.e., individual variables), task instructions or trainings (i.e., contextual variables), or search tools or interfaces (i.e., resource variables)

Tutkiva nettilukeminen vaatii kriittistä lukutaitoa

publishedVersio

The Future of Learning by Searching the Web: Mobile, Social, and Multimodal

Recent technological developments related to the World Wide Web including mobile computing, social media, and online videos are shaping the way we learn. As argued in the present commentary, the majority of educational psychological research that has examined how individuals learn by searching the Web, however, has not kept up with this pace. Therefore, the goal of this commentary is to discuss how recent technological developments might affect how learners acquire knowledge through Web search and to provide a respective research agenda. Specifically, we will focus on the use of mobile devices and digital assistants, social networking sites, and online videos, and the opportunities and challenges they present to learners. In addition, we suggest that future research should study the ongoing learning processes during Web search in greater detail. We believe that examining the research questions raised in the present commentary will uniquely contribute to the literature on Web-based searching and learning.  MP3  Fil

Internet source evaluation: The role of implicit associations and psychophysiological self-regulation

This study focused on middle school students\u2019 source evaluation skills as a key component of digital literacy. Specifically, it examined the role of two unexplored individual factors that may affect the evaluation of sources providing information about the controversial topic of the health risks associated with the use of mobile phones. The factors were the implicit association of mobile phone with health or no health, and psychophysiological self-regulation as reflected in basal Heart Rate Variability (HRV). Seventy-two seventh graders read six webpages that provided contrasting information on the unsettled topic of the potential health risks related to the use of mobile phones. Then they were asked to rank-order the six websites along the dimension of reliability (source evaluation). Findings revealed that students were able to discriminate between the most and least reliable websites, justifying their ranking in light of different criteria. However, overall, they were little accurate in rank-ordering all six Internet sources. Both implicit associations and HRV correlated with source evaluation. The interaction between the two individual variables was a significant predictor of participants\u2019 performance in rank-ordering the websites for reliability. A slope analysis revealed that when students had an average psychophysiological self-regulation, the stronger their association of the mobile phone with health, the better their performance on source evaluation. Theoretical and educational significances of the study are discussed

Using eye-tracking to assess sourcing during multiple document reading: A critical analysis

During the last 15 years, there have been some efforts to extend the use of eye - tracking to researching reading in complex contexts, such as the reading of multiple documents. The research community involved in this extension has been interested in higher - order comprehensio n processes occurring in complex reading contexts, such as sourcing, defined as the processes of attending to, representing, evaluating, and using available or accessible information about the sources of textual content. In this article, we argue that exte nding eye - tracking research to investigate more complex reading contexts has been made without critically reflecting on its validity in those contexts . Specifically, because eye - tracking captures automatic as well as conscious processes, it is currently an open question how consistently eye - tracking captures the strategic sourcing processes that take place during multiple document reading, in particular when using real documents that include salient source information that may attract bottom - up fixations. I n contrast, subjective methods , such as interviews , mainly target conscious processes, and may th erefore be a more valid and generalizable measure of strategic sourcing activities . W e compared sourcing indicators based on eye - tracking measures to sourcing indicated by a post - reading interview. Results suggest ed that curren t eye - tracking indices of sourcin g are not universally valid measures, and that simpler methods, such as asking readers whether they paid attention to source information , may be more suite d to assess strategic sourcing during multiple document reading

Webpage reading: Psychophysiological correlates of emotional arousal and regulation predict multiple-text comprehension

This study aimed to investigate psychophysiological responses while reading multiple webpages on a debated topic. We measured heart rate (HR) as an index of emotional arousal and heart rate variability (HRV) as an index of emotional regulation. Forty-seven lower secondary school students in grade 7 read four webpages varying for reliability and position on the topic of the potential health risks associated with the use of mobile phones, while their cardiac activity was registered. Post-reading performance of multiple-text comprehension at intertextual level was measured by an essay, which was coded for sourcing (reference to the source information and connection with its content) and argumentation on the topic. Results showed that the type of webpage did not differentiate HR and HRV while reading. However, HR and HRV predicted comprehension across texts as reflected in argumentation, after controlling for prior knowledge and reading comprehension. Specifically, HR was a negative predictor and HRV a positive predictor; the less the students were emotionally reactive to the content read and the more they were able to self-regulate while reading, the greater their multiple-text comprehension, such as the ability to argue about the debated topic. Theoretical and practical contributions of the study are discussed

Ennakkokäsitysten yhteys lukemisen aikaiseen tunneviriämiseen ja luetun ymmärtämiseen

Ennakkokäsitykset vaikuttavat siihen, miten uutta tietoa vastaanotetaan. Tekstit herättävät erilaisia tunnereaktiota riippuen siitä, miten hyvin ne vastaavat lukijan aiempia uskomuksia. Tunnerektiot puolestaan voivat vaikuttaa siihen, miten tekstejä luetaan ja ymmärretään. Näiden prosessien ymmärtäminen on tärkeää esimerkiksi silloin, jos halutaan vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen tai muuttaa haitallisiksi arvioituja asenteita. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, miten lukijan ennakkokäsitykset vaikuttavat tekstien lukemiseen ja lukemisen aikana tapahtuvaan tunneviriämiseen. Koehenkilöt (n=30) täyttivät ensin kyselyn, jossa kartoitettiin heidän rokoteasenteitaan. Tämän jälkeen he lukivat tekstejä, joissa esitettiin rokotteet joko myönteisessä tai kielteisessä valossa. Lukemisen aikana lukijoiden silmänliikkeet rekisteröitiin. Autonomisen hermoston aktivaatiota mitattiin ihon sähkönjohtavuuden muutoksista. Lukemisen jälkeen osallistujat arvioivat kyselyllä omaa tunnetilaansa. Tekstien ymmärtämistä mitattiin muistitehtävällä. Tutkimuksessa havaittiin, että rokotemyönteiset tekstit aiheuttivat rokotemyönteisissä osallistujissa enemmän autonomisen hermoston aktivaatiota kuin rokotevastaiset tekstit ja he kokivat nämä tekstit viihdyttävämpinä ja innostavampina. Tämä viittaa siihen, että uskomusten mukaiset tekstit vaikuttavat tunnetasolla voimakkaammin kuin tekstit, jotka koetaan uskomusten vastaisiksi. Havainnot selittyvät mahdollisesti sillä, että uskomusten vastaisiin teksteihin suhtaudutaan tunnetasolla uskomusten mukaisia tekstejä välinpitämättömämmin. Havaittu aiempien uskomusten vaikutus tunneviriämiseen tulisi huomioida silloin, kun halutaan vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Jos tekstit koetaan omien uskomusten vastaisiksi, ne eivät välttämättä herätä lukijassaan sellaista tunneviriämistä, joka saisi heidät suhtautumaan niihin vakavasti. Esimerkiksi terveysasenteisiin vaikutettaessa tulisi pyrkiä siihen, että viestin vastaanottaja voi kokea sanottavan olevan linjassa tärkeimpien uskomustensa kanssa ja sanoman siten tunnetasolla myönteisesti virittävä ja vakavasti otettava

A Confirmation Bias View on Social Media Induced Polarisation During Covid-19

Social media has played a pivotal role in polarising views on politics, climate change, and more recently, the Covid-19 pandemic. Social media induced polarisation (SMIP) poses serious challenges to society as it could enable ‘digital wildfires’ that can wreak havoc worldwide. While the effects of SMIP have been extensively studied, there is limited understanding of the interplay between two key components of this phenomenon: confirmation bias (reinforcing one’s attitudes and beliefs) and echo chambers (i.e., hear their own voice). This paper addresses this knowledge deficit by exploring how manifestations of confirmation bias contributed to the development of ‘echo chambers’ at the height of the Covid-19 pandemic. Thematic analysis of data collected from 35 participants involved in supply chain information processing forms the basis of a conceptual model of SMIP and four key cross-cutting propositions emerging from the data that have implications for research and practice

Anekdoottisten vs. faktapohjaisten perusteluiden vaikutus tekstin prosessointiin, episteemisiin tunteisiin ja koettuun luotettavuuteen

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella, miten tekstissä esitetyt väitteiden anekdoottiset (kokemusperäiset) tai faktaperustaiset (tutkimusperustaiset) perustelut vaikuttavat lukemiseen, muistipalautukseen, lukijan tunteisiin ja tekstin luotettavuuden arviointiin, kun tekstit ovat koehenkilöiden ennakkoasenteiden kanssa joko yhteensopimattomia tai yhdenmukaisia. Ennen koetta koehenkilöt (N=47) täyttivät kyselyn, joka kartoitti heidän ennakkoasenteitaan rokotteista, vegaaniruokavaliosta ja luomuruuasta. Kaikki kokeeseen osallistuneet koehenkilöt olivat rokote-, luomuruoka- ja vegaaniruokavaliomyönteisiä. Koehenkilöt lukivat kokeessa uutistekstimäisiä tekstejä, jotka käsittelivät rokotteiden hyötyjä tai haittoja, vegaanisen ruokavalion positiivisia tai negatiivisia terveysvaikutuksia ja luomuruuan positiivisia tai negatiivisia terveysvaikutuksia. Samalla heidän silmänliikkeensä rekisteröitiin Eyelink100+-silmänliikelaitteistolla. Lukemisen jälkeen koehenkilöt arvioivat tekstien uskottavuutta, luotettavuutta, niihin uppoutumista, niiden ymmärrettävyyttä sekä kokemiaan episteemisiä tunteita. Episteemiset tunteet olivat Epistemically-Related Emotion Scales -mittarin yllättynyt, utelias, innostunut, hämmentynyt, turhautunut, kyllästynyt ja ahdistunut (Pekrun ym., 2016). Lopuksi heitä pyydettiin muistelemaan jokaisesta tekstistä keskeisimmät sisällöt. Tilastollinen analyysi tehtiin kahden riippumattoman otoksen t-testinä eri perusteluiden (anekdoottinen ja faktapohjainen) välillä erikseen koehenkilöiden ennakkoasennetta vastaaville teksteille ja ennakkoasenteen kanssa yhteensopimattomille teksteille. Lukuaikoihin tai muistipalautuksiin perustelut eivät juurikaan vaikuttaneet. Asenteiden kanssa yhdenmukaiset faktatekstien väitteet koettiin kuitenkin uskottavammiksi ja perustelluimmiksi sekä väitteiden lähde, teksti ja tekstin julkaisija koettiin luotettavammaksi kuin anekdoottiteksteissä. Asenteiden kanssa yhdenmukaiset anekdoottitekstit aiheuttivat faktatekstejä enemmän negatiivisia tunteita eli ahdistusta ja turhautumista sekä kyllästyneisyyttä. Tulokset saattavat johtua esimerkiksi siitä, että tutkimuksessa käytetyt faktatekstit ja anekdoottitekstit olivat molemmat yhtä helposti ymmärrettäviä. Koska anekdoottitekstien ja faktatekstien pääväitteet olivat käytännössä samat, on mahdollista, että perustelujen muotoa enemmän vaikutusta on väitteiden sisällöllä. Koska eroja anekdootti- ja faktatekstien välillä oli lähinnä vain luotettavuusarvioinneissa, mutta ei prosessoinnissa, jää epäselväksi, että arvioidaanko tekstien luotettavuutta lukemisen aikana