Suomalaisten naisopiskelijoiden luennan perustaajuuden muutos 1990-luvulta 2010-luvulle

Habitual speaking pitch is both an individual, situational and social variable. A tendency for a lower speaking pitch in women has been reported in various countries during the last century. Changes in speaking pitch are supposed to refl ect changes in the society. Th e present study investigates the commonly used correlates of speaking pitch, the mean and median of fundamental frequency, fo, in neutral text reading (160 words, duration of ca 1 minute) from young 20–25-year-old Finnish female university students in the 1990’s and 2010’s. Th e material was derived from the sound archive of Speech and Voice Research Laboratory at Tampere University. We chose randomly samples from 136 females who did not have any known pathologies of the voice or hearing, and whose voice quality sounded normal. Th e samples were recorded digitally in a well-damped studio using a measuring microphone. Th e analyses were made using Praat soft ware. In the results, a small but signifi cant (Student’s t test p < 0.001) increase in fo was observed (in the 1990’s the fo mean was 195,7 Hz, and in the 2010’s it was 210,6 Hz, while the corresponding values of fo median were 190,9 Hz and 203,2 Hz). Th e change in Finnish female university students’ fo may potentially refl ect the eff ect of foreign languages and global entertainment culture.Puhekorkeus on sekä yksilöllinen ja tilannekohtainen että myös sosiaalinen muuttuja. Eri maissa on viimeisen sadan vuoden aikana raportoitu naisten puhekorkeuden laskua. Puhekorkeuden muutoksen oletetaan heijastelevan yhteiskunnallisia muutoksia. Keskimääräistä puhekorkeutta mitataan usein perustaajuuden keskiarvolla ja mediaanilla. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yliopistossa opiskelevien naisten perustaajuuden (fo) keskiarvoa ja mediaania 160-sanaisessa, noin minuutin mittaisessa neutraalissa tekstiluennassa, joka on äänitetty 1990- ja 2010-luvuilla. Tutkimuksen aineisto on peräisin Tampereen yliopiston Puheen ja äänen tutkimuksen laboratorion äänitearkistosta. Tutkimukseen valittiin satunnaisesti 136 (N) 20–25-vuotiasta naista, joilla ei ollut tiedossa ääntöelimistön tai kuulon sairauksia, ja joiden ääni oli kuulonvaraisesti arvioituna normaali. Näytteet oli taltioitu vaimennetussa äänitysstudiossa digitaalisesti mittamikrofonia käyttäen, ja ne analysoitiin Praat-ohjelmalla. Perustaajuuden keskiarvo näyttää nousseen aiemmasta 195,7 Hz:stä 210,6 Hz:iin ja mediaani 190,9 Hz:stä 203,2 Hz:iin. Muutokset ovat tilastollisesti merkitseviä (Studentin t-testi, p = < 0,001 molemmissa). Vieraiden kielten ja globaalin viihdekulttuurin vaikutus voinee osaltaan selittää muutosta

Cross-Linguistic Differences in Bilinguals’ Fundamental Frequency Ranges

Accepted December 13, 2016Purpose We investigated cross-linguistic differences in fundamental frequency range (FFR) in Welsh-English bilingual speech. This is the first study that reports gender-specific behavior in switching FFRs across languages in bilingual speech. Method FFR was conceptualized as a behavioral pattern using measures of span (range of fundamental frequency—in semitones—covered by the speaker's voice) and level (overall height of fundamental frequency maxima, minima, and means of speaker's voice) in each language. Results FFR measures were taken from recordings of 30 Welsh-English bilinguals (14 women and 16 men), who read 70 semantically matched sentences, 35 in each language. Comparisons were made within speakers across languages, separately in male and female speech. Language background and language use information was elicited for qualitative analysis of extralinguistic factors that might affect the FFR. Conclusions Cross-linguistic differences in FFR were found to be consistent across female bilinguals but random across male bilinguals. Most female bilinguals showed distinct FFRs for each language. Most male bilinguals, however, were found not to change their FFR when switching languages. Those who did change used different strategies than women when differentiating FFRs between languages. Detected cross-linguistic differences in FFR can be explained by sociocultural factors. Therefore, sociolinguistic factors are to be taken into account in any further study of language-specific pitch setting and cross-linguistic differences in FFR

Ylen tv-uutistenlukijoiden puheääni ennen ja jälkeen sosiaalisen median

Median jakaman tiedon saavutettavuuteen vaikuttaa keskeisesti se, onko tieto ymmärrettävää. Julkisen puheen laadun tulisi olla sellaista, että sen pystyvät vastaanottamaan ja ymmärtämään tasavertaisesti kaikki. Julkinen puhe edellyttää selkeää artikulaatiota ja sen tulee olla riittävästi tavallisen keskustelupuheen kaltaista, jotta sitä on helppo seurata. Mediakulttuurissa koetut muutokset heijastuvat myös muutoksiin kielessä ja puhetavoissa. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, onko normatiivisena pidetyssä Ylen tv-uutispuheessa tapahtunut muutosta sosiaalisen median tulon jälkeen. Tutkimuksen aineistona on Ylen arkistoista saadut suomen- ja ruotsinkielisten uutistenlukijoiden puhenäytteet aikaväleiltä 1990–1995 ja 2015–2023 (N = 76, miehiä 34, naisia 42; suomenkielisiä 41 ja ruotsinkielisiä 35). Näytteiden akustiset ominaisuudet analysoitiin Praat-ohjelmalla ja ne arvioitiin myös kuuntelukokeessa. Naisten keskimääräisessä uutispuhekorkeudessa emme havainneet muutosta mittaustuloksissa, mutta sen sijaan miesten uutispuheessa puhekorkeus oli noussut ja puhekorkeuden vaihtelu oli lisääntynyt verrattaessa 1990-luvun näytteitä uudempiin näytteisiin. Uutispuheen tempo oli nopeampi 1990-luvulla kuin uudemmissa näytteissä. Puheäänen korkeampien taajuusalueiden äänienergia oli keskiarvoisesti vähentynyt. Äänen yleislaatu arvioitiin molempina tarkasteluajanjaksoina hyväksi. Äänen tiiviys, puheen tauotukset, painotukset ja sävelkorkeusvaihtelun (intonaation) laajuus arvioitiin suuremmiksi kuin keskimäärin ”tavallisten” puhujien. Toimittajan hyvä äänenlaatu toteuttaa osaltaan luotettavan median roolia. Ylen uutispuhe on säilyttänyt tietyn normatiivisuuden, mitä voidaan pitää perusteltuna puheen helpon ja miellyttävän seurattavuuden ja siten viestin tehokkaan välittymisen kannalta. Tässä Yle pyrkii toteuttamaan tiedon saavutettavuutta, ymmärrettävyyttä ja tasa-arvoa.Speaking Voice of the TV News Readers at Yle Before and After Social Media The accessibility of the information shared by the media is essentially affected by understandability of the information. The quality of the public speech has to be receivable and understandable by each member of the society. Articulation has to be clear and conversational enough in order to be easy to follow. Changes in media culture are also reflected in changes in language and the manner of speaking. In this study, we examine whether there are changes in the TV news speech, which is considered as normative, during the last three decades, i.e. before and after social media (time periods 1990–1995 and 2015–2023). The research material consists of speech samples (N = 76; men 34, women 42) from Finnish- (n = 41) and Swedish-speaking (n = 35) newsreaders obtained from the archives of Yle (the Finnish National Broadcasting Company). The samples were analyzed for their acoustic characteristics using the Praat software, and they were also evaluated in a listening test. According to the results, the mean fundamental frequency (f0) and the frequency range of men’s voices have increased in news speech when comparing the samples from the 1990s with the newer samples. In the female samples, the frequency range variation also has increased. The tempo of the news speech was faster in the 1990s than in more recent samples. The average of the voice energy in the higher frequency areas had decreased. Voice quality of the anchors was estimated as better than that of the “ordinary” speakers’ in both time periods studied. Voice balance between soft and tense, voice color, pauses, stress and intonation variation were evaluated larger that in “ordinary” speakers. The good voice quality in news journalists contributes to the role of reliable media. Yle’s news speech has maintained a certain normativity, which is easy and pleasant to follow, and which can be considered as an effective transmission of a message. Media culture has experienced a historical change along with the Internet and many new platforms, enabling different kinds of manners and styles of speaking. The present study shows that these changes have not destabilized the news genre, and normative expression still has its place, especially in the TV news. News journalists’ good voice quality implement the role of trustworthy media as a form of credible communication. Accessibility, understandability and equality are the key words for institutional public speech.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

16-17-vuotiaiden suomalaisnuorten puheäänen korkeus

Fundamental frequency (F0) in speech is mainly defined by anatomical and biological factors, but it is also affected by different socio-cultural and behavioral models of voice usage. Unoptimal voice usage models can lead to voice disorders. This research examined the F0 of 16−17-year-old Finnish native speakers in reading and in spontaneous speech. In addition, the F0 in a sustained vowel as well as the reading speed was measured, and the students were asked to evaluate their own F0 on a VAS scale. The results were comparedwith Aino Sallinen-Kuparinen’s (1985) study, which stated that the speakers’ educational background and sex influence their F0.The speaking behaviour of Finnish students seems to have changed during the past 30 years: in the original study, girls attending a vocational school used a higher F0 than girls attending a high school. In addition, the speakers’ sex contributed to some differences in the students’ speaking behaviour. In the present study, neither the educational background nor the speaker’s sex had an effect on the pitch level. The girls’ F0 was 216 Hz in reading and 213 Hz in spontaneous speech. The boys had a low F0 compared to internationalstudies: 101 Hz in reading and 97 Hz in spontaneous speech. Possibly the boys in this age are affected by a social norm, which values a low speaking fundamental frequency. Low F0 was preferred also in the self-evaluation: the majority of the test persons estimated their own F0 to be lower than average.Puheäänen korkeuteen (F0) vaikuttavat anatomisten ja biologisten tekijöiden lisäksi erilaiset sosiokulttuuriset ja behavioraaliset käyttäytymismallit. Äänenkäytön kannalta epäoptimaaliset mallit voivat johtaa jopa äänihäiriöihin. Tutkimus selvitti, mikä on suomea äidinkielenään puhuvien 16–17-vuotiaiden nuorten puheäänen korkeus ääneen luettaessa ja spontaanipuheessa. Lisäksi tutkittavilta mitattiin lukunopeus, F0 vokaalifonaatiossa, ja heiltä kerättiin äänenkorkeuden itsearvio. Tuloksia verrattiin Aino Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimukseen, jossa havaittiin puhujien sukupuolen ja koulutustaustan vaikuttavan F0:an. Suomalaisnuorten puhekäyttäytyminen näyttäisi muuttuneen 30 vuodessa: Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimuksessa ammattikoulutytöt puhuivat lukiotyttöjä korkeammalta ja sukupuolten välillä esiintyi eri puhetehtävissä eri strategioita, mutta tässä tutkimuksessa koulutustausta tai sukupuoli ei ollut yhteydessä äänenkorkeuden säätelyyn puheessa. Tyttöjen F0 oli luennassa 216 Hz ja spontaanipuheessa 213 Hz. Poikien F0 oli kansainvälisesti verrattuna matala: lukunäytteissä 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz. Mahdollisesti poikiin vaikuttaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä sosiaalinen normi, joka arvostaa matalan puheäänen käyttöä. Matalaa puheääntä suosittiin myös itsearvioissa: valtaosa tutkittavista arvioi puhekorkeutensa keskivertoa matalammaksi

16-17-vuotiaiden suomalaisnuorten puheäänen korkeus

Puheäänen korkeuteen (F0) vaikuttavat anatomisten ja biologisten tekijöiden lisäksi erilaiset sosiokulttuuriset ja behavioraaliset käyttäytymismallit. Äänenkäytön kannalta epäoptimaaliset mallit voivat johtaa jopa äänihäiriöihin. Tutkimus selvitti, mikä on suomea äidinkielenään puhuvien 16–17-vuotiaiden nuorten puheäänen korkeus ääneen luettaessa ja spontaanipuheessa. Lisäksi tutkittavilta mitattiin lukunopeus, F0 vokaalifonaatiossa, ja heiltä kerättiin äänenkorkeuden itsearvio. Tuloksia verrattiin Aino Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimukseen, jossa havaittiin puhujien sukupuolen ja koulutustaustan vaikuttavan F0:an.Suomalaisnuorten puhekäyttäytyminen näyttäisi muuttuneen 30 vuodessa: Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimuksessa ammattikoulutytöt puhuivat lukiotyttöjä korkeammalta ja sukupuolten välillä esiintyi eri puhetehtävissä eri strategioita, mutta tässä tutkimuksessa koulutustausta tai sukupuoli ei ollut yhteydessä äänenkorkeuden säätelyyn puheessa. Tyttöjen F0 oli luennassa 216 Hz ja spontaanipuheessa 213 Hz. Poikien F0 oli kansainvälisesti verrattuna matala: lukunäytteissä 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz. Mahdollisesti poikiin vaikuttaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä sosiaalinen normi, joka arvostaa matalan puheäänen käyttöä. Matalaa puheääntä suosittiin myös itsearvioissa: valtaosa tutkittavista arvioi puhekorkeutensa keskivertoa matalammaksi.</p

Exposure to bilingual or monolingual maternal speech during pregnancy affects the neurophysiological encoding of speech sounds in neonates differently

IntroductionExposure to maternal speech during the prenatal period shapes speech perception and linguistic preferences, allowing neonates to recognize stories heard frequently in utero and demonstrating an enhanced preference for their mother’s voice and native language. Yet, with a high prevalence of bilingualism worldwide, it remains an open question whether monolingual or bilingual maternal speech during pregnancy influence differently the fetus’ neural mechanisms underlying speech sound encoding.MethodsIn the present study, the frequency-following response (FFR), an auditory evoked potential that reflects the complex spectrotemporal dynamics of speech sounds, was recorded to a two-vowel /oa/ stimulus in a sample of 129 healthy term neonates within 1 to 3 days after birth. Newborns were divided into two groups according to maternal language usage during the last trimester of gestation (monolingual; bilingual). Spectral amplitudes and spectral signal-to-noise ratios (SNR) at the stimulus fundamental (F0) and first formant (F1) frequencies of each vowel were, respectively, taken as measures of pitch and formant structure neural encoding.ResultsOur results reveal that while spectral amplitudes at F0 did not differ between groups, neonates from bilingual mothers exhibited a lower spectral SNR. Additionally, monolingually exposed neonates exhibited a higher spectral amplitude and SNR at F1 frequencies.DiscussionWe interpret our results under the consideration that bilingual maternal speech, as compared to monolingual, is characterized by a greater complexity in the speech sound signal, rendering newborns from bilingual mothers more sensitive to a wider range of speech frequencies without generating a particularly strong response at any of them. Our results contribute to an expanding body of research indicating the influence of prenatal experiences on language acquisition and underscore the necessity of including prenatal language exposure in developmental studies on language acquisition, a variable often overlooked yet capable of influencing research outcomes

Puheäänen korkeus 16–17-vuotiailla suomalaisilla nuorilla

Selvitän työssäni, mikä on suomea äidinkielenään puhuvien 16–17-vuotiaiden nuorten puheäänen korkeus (F0) ääneen luettaessa ja spontaanipuheessa. Toisaalta työni tutkii, miten koulutustausta, tekstilaji ja puhujan sukupuoli vaikuttavat F0:an. Tutkimusta varten haastateltiin turkulaisia lukiolaisia ja ammattikoululaisia (N=80). Työssä hyödynnetään Aino Sallinen-Kuparisen (1985) tutkimusasetelmaa, jossa havaittiin puhujien sukupuolen ja koulutustaustan vaikuttavan F0:an. Tarkoituksena on selvittää, pitävätkö alkuperäistutkimuksen havainnot yhä paikkansa. Toisaalta tarkoituksena on kartuttaa uutta tietoa, sillä kyseisen ikäryhmän puheääntä on tutkittu vähän. Tutkittavilta kerättiin luku- ja spontaanipuhenäytteitä, joista mitattiin F0:n keskiarvo, keskihajonta ja keskivirhe. Tulokset analysoitiin tilastollisesti ja otosten keskiarvoja verrattiin toisiinsa. Lisäksi tutkittavilta mitattiin lukunopeutta sekä F0 pitkässä vokaalifonaatiossa, ja heiltä kerättiin itsearvio oman puheäänen korkeudesta. Suomalaisnuorten puhekäyttäytymisessä näyttäisi tapahtuneen joitakin muutoksia 30 vuodessa: alkuperäistutkimuksessa ammattikoulutytöt puhuivat lukiotyttöjä korkeammalta ja sukupuolten välillä esiintyi eri puhetehtävissä eri strategioita, mutta uusintatutkimuksessa koulutustausta tai sukupuoli ei vaikuttanut puheäänen korkeuteen missään puhetehtävässä. Luku- ja spontaanipuhetehtävien välillä havaittiin tilastollisesti merkitsevä ero sekä tytöillä (p=.014) että pojilla (p<.001): ääneen luettaessa käytettiin korkeampaa F0:a kuin spontaanipuheessa. Poikien F0 oli lukunäytteissä 101 Hz ja spontaanipuheessa 97 Hz. Tyttöjen F0 puolestaan oli luennassa 216 Hz ja spontaanipuheessa 213 Hz. Tekstilaji vaikutti puhekorkeuteen niin, että tekstin muodollisuus oli yhteydessä matalaan F0:an ja emotionaalinen sisältö korkeaan F0:an. Poikien F0 oli kansainvälisesti miesääniin verrattuna matala, joskin vertailuaineistoa samasta ikäryhmästä oli vain vähän saatavilla. Mahdollisesti poikiin vaikuttaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä sosiaalinen normi, joka arvostaa matalan puheäänen käyttöä. Matalan puheäänen sosiaalinen arvostus näkyi myös itsearvioissa: valtaosa tutkittavista arvioi puhekorkeutensa keskivertoa matalammaksi; keskimääräistä korkeammaksi äänensä arvioi vain 20 % vastaajista. Lisäksi havaittiin, että koulutustausta vaikutti pojilla lukunopeuteen: ammattikoulupojat lukivat lukiopoikia hitaammin (p=.042). Puheterapeutin on hyvä tiedostaa, että puheäänen korkeuteen vaikuttavat anatomisten ja biologisten tekijöiden lisäksi erilaiset sosiokulttuuriset ja behavioraaliset käyttäytymis-mallit. Niiden ilmeneminen puheäänessä on yleensä tiedostamatonta, ja ne voivat johtaa epäoptimaaliselta korkeudelta puhumiseen, mikä puolestaan kuormittaa kurkunpäätä ja voi äärimmillään johtaa äänihäiriöihin

Differences of Pitch Profiles in Germanic and Slavic Languages

This study investigates cross-language differences in pitch range and variation in four languages from two language groups: English and German (Germanic) and Bulgarian and Polish (Slavic). The analysis is based on large multi-speaker corpora (48 speakers for Polish, 60 for each of the other three languages). Linear mixed models were computed that include various distributional measures of pitch level, span and variation, revealing characteristic differences across languages and between language groups. A classification experiment based on the relevant parameter measures (span, kurtosis and skewness values for pitch distributions for each speaker) succeeded in separating the language groups

Right Dislocation and Afterthought in German - Investigations on Multiple Levels

When investigating the right sentence periphery in German, two constructions are encountered that appear to be rather similar at first glance: right dislocation and afterthought. Irrespective of this superficial similarity, right dislocation and afterthought can be distinguished at multiple levels of linguistic description. This thesis aims at providing a more nuanced understanding of right dislocation and afterthought by providing empirical investigations, both qualitative and quantitative in nature, employing analyses of experimentally acquired data as well as corpus analyses. It is shown that right dislocation and afterthought are best defined on the basis of the functions they take in discourse rather than on the basis of their prosodic realisations, and that their functional differences are reflected in a number of linguistic parameters, such as their morpho-syntactic con¬straints as well as their degree of syntactic integratedness, their prosodic features, and even their punctuation in written texts