Big Tech and research funding: A bibliometric approach

Dissertation presented as the partial requirement for obtaining a Master's degree in Data Science and Advanced Analytics, specialization in Business AnalyticsTechnology companies have radically transformed our daily life in the recent years with help of the wide usage of internet. While transforming our lives, these companies also have grown up even bigger in the recent times and have become more powerful not only financially, but also in terms of computing power and data. Although there have been lots of research done on the influence of large digital economy players (Big Tech) in different fields, the academic influence of these companies is little understood. By drawing on 130,000 academic papers for which there is evidence of support by the Big Tech, the present work applies bibliometric approaches (on the metadata) and text mining techniques (on the contents) to shed a light on the outcomes of this relationship. In particular, we take into consideration research funding (direct strategies) and conference sponsorships (indirect strategies) to empirically explore this relatively unexplored side of Big Tech’s influence in contemporary society. While developing the analysis a key limitation was the scarcity of prior work exploring the connections between digital platforms and the scientific enterprise. There are several results that come to light from such a perspective, one of these findings is that among the research supported by Big Tech companies, there is big gap between the number of outcomes with the content about the technical perspectives (like machine learning or artificial intelligence) than the content about reflexive (say ethical or environmental) dimensions of innovation, ladder being very small. These findings may stimulate further inquiries into identifying the possible risks, if any, are generated from the direct and indirect financial support by corporate informational giants to academia. The causes and consequences of this non-market activity by companies with big market power may require further attention and research in this field

A robust nonparametric approach to the analysis of scientific productivity

Data on scientific productivity at institutes of the French INSERM and at biomedical research institutes of the Italian CNR for 1997 were analysed. Available data on human capital input and geographical agglomeration allowed the estimation and comparison of efficiency measures for. Nonparametric envelopment techniques were used, and robust nonparametric techniques was applied in this work for the first time for evaluating scientific productivity. It is shown as a useful tool to compute scientific productivity indicators and make institutional comparative analyses. Taking into account a large number of methodological problems, a meaningful and rigorous indirect comparison is made possible. Several possible explanations of the observed differences in productivity are commented on

RIO Country Report 2015: Belgium

The 2015 series of RIO Country Reports analyse and assess the policy and the national research and innovation system developments in relation to national policy priorities and the EU policy agenda with special focus on ERA and Innovation Union. The executive summaries of these reports put forward the main challenges of the research and innovation systems.JRC.J.6-Innovation Systems Analysi

WoS vai Scopus? Suomalaisen tutkimuksen tila 2010-luvun alussa kansainvälisten viiteaineistojen mukaan

Tässä raportissa kuvataan suomalaisen tieteellisen tutkimuksen tilaa ja kehitystä vuosina 2000–2 010. Kuvaus on laadittu Thomson Reutersin Web of Science (WoS) ja Elsevierin Scopus-tietokantojen julkaisu- ja viittaustietojen perusteella. Liite sisältää myös aineistojen keskinäisen vertailun. WoS- ja Scopus-tietokannat antavat pääosin samanlaisen kuvan suomalaisen tieteen kehityksestä. Suomalaisten julkaisujen määrä on noussut neljänneksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kolmivuotisjaksolla 2008–2010 julkaisujen määrä oli WoS:in mukaan noin 29 000 ja Scopuksen noin 30 000. Kyseessä ovat julkaisut, joissa on mukana ainakin yksi suomalaista tutkimusorganisaatiota edustava kirjoittaja (ei-ositetut luvut). Jos yhteisjulkaisut jaetaan niihin osallistuvien kirjoittajien maiden lukumäärän mukaisesti, saadaan suomalaisten osuudeksi kaikista julkaisuista 20 500 ja 21 600 (ositetut luvut). Se, että ei-ositettujen julkaisujen määrä on kasvanut nopeammin kuin ositettujen julkaisujen määrä kertoo, että suomalaiset julkaisut syntyvät yhä enemmän kansainvälisen tutkimusyhteistyön tuloksena. Julkaisumäärän kasvusta huolimatta Suomen osuus maailman tieteellisistä julkaisuista on pienentynyt. WoS-aineiston mukaan Suomen osuus maailman julkaisuista oli vuosina 2000–2002 0,71 prosenttia, mutta vuosina 2008–2010 enää 0,57 prosenttia. Scopuksen vastaavat luvut ovat 0,69 ja 0,53 prosenttia. Osuuden pienenemisen taustalla on maailman julkaisumäärän nopea kasvu erityisesti Kiinan ja Intian tullessa aikaisempaa vahvemmin tieteellisten julkaisujen markkinoille. WoSin mukaan Suomen viittaus- ja Top10-indeksi ovat kääntyneet nousuun oltuaan 2000-luvun alkupuolella laskusuunnassa. Scopus-aineistojen pohjalta laskettu viittausindeksi puolestaan on lievästi nouseva, mutta vakaa ja Top10-indeksi näyttää nousua 2000-luvun puolivälissä. Viittausindeksi kertoo tutkimuksen saamasta kansainvälisestä vaikuttavuudesta. Top10-indeksi ilmoittaa puolestaan, saako tarkasteltavan yksikön (maa, yliopisto, tutkimuslaitos) tutkimus viitatuimmasta 10 prosentista julkaisuja sen julkaisujen kokonaismäärää vastaavan osuuden. Tässä raportissa molemmat indikaattorit on rakennettu siten, että tarkasteltava yksikkö sijoittuu kansainvälisessä vertailussa hyvin, mikäli indikaattori saa arvon, joka on suurempi kuin 1. Indikaattoreiden noususuuntaus kertoo suomalaisen tieteen menevän myönteiseen suuntaan, mutta siihen ainakin osittain vaikuttaa maailmanaineistossa meneillään olevat rakennemuutokset, joista tärkeimpiä ovat Kiinan ja Intian osuuksien lisääntyminen sekä Yhdysvaltojen osuuden supistuminen. Päätieteenaloittain tarkasteltuna julkaisumäärien suurin muutos on lääke- ja terveystieteiden osuuden lasku ja yhteiskuntatieteiden osuuden nousu. Tieteenalojen viittausindeksit ovat käyttäytyneet viittausindeksin yleisen suunnan mukaisesti. Parhaiten pärjäävät maa- ja metsätaloustieteet sekä lääke- ja terveystieteet. Myös bio- ja ympäristötieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan vaikuttavuus ylittää maailman keskiarvon. Yhteiskuntatieteiden viittausindeksi on alle maailman keskiarvon. Tutkimusorganisaatiotyypeittäin eniten julkaisuja tuottavat yliopistot. Niiden osuus kaikista suomalaisista ositetuista julkaisuista oli kaksi kolmasosaa (WoS) – kolme viidesosaa (Scopus). Valtion tutkimuslaitosten ja yliopistosairaaloiden julkaisut edustavat kumpikin runsasta kymmenesosaa julkaisujen kokonaismäärästä. Muita merkittävämpiä julkaisijoita ovat sairaanhoitopiirit ja yritykset. Ammattikorkeakoulujen osuus kaikista julkaisuista on alle prosentti. Vuosikymmenen lopussa kaikkien muiden tutkimusorganisaatiotyyppien paitsi yritysten viittausindeksi oli yli maailman keskiarvon. Julkaisumäärältään suurimmista yksittäisistä tutkimusorganisaatioista korkeimmat viittausindeksin arvot saavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto. OECD-maiden keskinäisessä vertailussa Suomen sijoitus on heikentynyt, vaikka sekä Suomen viittausindeksi että Top10-indeksi olivat hieman vahvempia vuosina 2008–2010 kuin 2000-luvun alussa. WoS-aineiston viittausindeksissä Suomi oli 2000-luvun alussa 8. sijalla ja Top10-indeksissä 9. sijalla. Uusimmalla kaudella vastaavat sijoitukset olivat 13. ja 14. Scopus-aineistossa Suomi sijoittui sekä viittausindeksissä että Top10-indeksissä 9. sijalle 2000-luvun alussa ja uusimmalla kaudella sijoille 13 ja 12. Lähes puolet suomalaisista julkaisuista tuotettiin vuosina 2008–2010 yhteistyössä ulkomaisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on kasvanut 2000-luvulla kaikilla tieteenaloilla. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti luonnon- ja lääketieteissä. Humanistisissa tieteissä kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus on selvästi muita tieteenaloja pienempi. Suomalaisten tutkimusorganisaatioiden päätieteenaloittainen tarkastelu osoittaa, että Helsingin yliopisto on julkaisujen määrän suhteen johtava kotimainen tutkimusorganisaatio kaikilla tieteenaloilla tekniikkaa ja luonnontieteitä lukuun ottamatta. Tekniikassa eniten julkaisuja tuottaa Aalto-yliopisto. WoSin mukaan Aalto-yliopisto tuottaa myös luonnontieteissä liki yhtä paljon julkaisuja kuin Helsingin yliopisto, Scopuksen mukaan jopa enemmän. Lääke- ja terveystieteissä Helsingin yliopisto jakaa johtavan aseman yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Tutkimuksen vaikuttavuutta ilmaisevan viittausindeksin korkeimmat arvot saa Wos-aineiston mukaan luonnontieteissä Helsingin yliopisto yhdessä Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston kanssa. Bio- ja ympäristötieteissä korkein viittausindeksin arvo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tekniikassa ensimmäisellä sijalla ovat Åbo Akademi, Aalto-yliopisto ja Oulun yliopisto. Lääke- ja terveystieteiden viittausindeksissä korkeimmat arvot saavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Oulun yliopisto, Turun yliopistollinen keskussairaala, Itä-Suomen yliopisto sekä Helsingin yliopistollisen keskussairaala. Maatalous- ja metsätieteissä ensimmäisellä sijalla on Maatalouden ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, yhteiskuntatieteissä Aalto-yliopisto ja Turun yliopisto. Scopus-aineiston viittausindeksi antaa Helsingin yliopistolle ensimmäisen sijan luonnontieteissä ja bio- ja ympäristötieteissä, Åbo Akademille ja Aalto-yliopistolle tekniikassa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja Itä-Suomen yliopistolle lääke- ja terveystieteissä sekä Turun yliopistolle, Jyväskylän yliopistolle ja Aalto-yliopistolle yhteiskuntatieteissä

WoS or Scopus? The state of Finnish scientific research at the start of the 2010s according to international citation data

This report describes the state of, and developments in, Finnish scientific research in the period 2000–2010. The report was produced with reference to publication and citation data in the Thomson Reuters’ Web of Science (WoS) and Elsevier’s Scopus databases. An appendix also contains a comparison of the data. The WoS and Scopus databases mainly give a similar impression of developments in Finnish science. The number of Finnish publications rose by a quarter in the last decade. Over the three-year period 2008–2010, the number of publications according to WoS was 29,000, and, according to Scopus, around 30,000. These are publications that include at least one author representing a Finnish research organisation (non-fractionalised figures). If co-publications are fractionalised according to the number of the countries of the writers contributing to them, Finnish writers account for 20,500 and 21,600 of all publications respectively (fractionalised figures). The fact that the number of non-fractionalised publications has grown faster than the number of fractionalised ones shows how Finnish publications are increasingly appearing as a result of international cooperation in research. Despite the increase in the number of publications, Finland’s contribution to global scientific publications has declined. According to the WoS data, it accounted for 0.71% in the period 2000–2002, but between 2008 and 2010 it was just 0.57%. The corresponding figures from Scopus are 0.69% and 0.53%. This decline is partly due to the rapid growth in the number of global publications, especially since China and India are now a greater presence in the market for scientific publications than before. According to WoS, Finland’s citation and the Top10 index have started to rise again, having shown a downward trend in the early 2000s. The citation index calculated with reference to Scopus data, meanwhile, is rising moderately, though steadily, and the Top10 index indicates a rise in the mid-2000s. The citation index is a reflection of the international impact of research. The Top10 index, for its part, indicates whether the research conducted by an examined unit (country, university, research institute) achieves a share among the total number of publications of the 10% that are cited most. Both indicators in this report are so structured that an examined unit is well placed in an international comparison if the indicator attains a value that is greater than 1. The upward trend in indicator values would suggest that Finnish science is moving in a positive direction, but that is at least partly influenced by structural changes in progress in global data, the most significant of which are the increase in contributions from China and India and the decrease in those made by the United States. The greatest changes to publication numbers, if examined for each main scientific discipline, are the smaller contribution on the part of medical and health sciences and the greater one made by the social sciences. The citation indices for disciplines have reflected the general trend in the citation index. The agricultural and forestry sciences and medical and health sciences are faring the best. The impact of biological and environmental sciences, natural sciences and engineering and technology also exceeds the world average. The citation index for social sciences is below the world average. Viewed from the perspective of research organisation type, it is universities that produce the majority of publications. They accounted for two-thirds (WoS)/three-fifths (Scopus) of all Finnish fractionalised publications. Publications by state research institutes and university hospitals both account for a good tenth of the total number of publications. Other more notable organisations that publish include hospital districts and companies. Universities of applied sciences, however, account for less than 1% of all publications. By the end of the decade, all the research organisation types apart from companies had a citation index above the world average The highest values on the citation index for individual research organisations that are biggest in terms of number of publications were obtained by the National Institute for Health and Welfare, Kuopio University Hospital and the University of Helsinki. In a comparison of OECD countries Finland’s position had declined, although both its citation index and Top10 index positions were slightly stronger in the period 2008-2010 than they had been in the early part of the decade. At the start of the 2000s, Finland was in 8th position on the WoS citation index and 9th on the Top10 index. The corresponding positions in the most recent period were 13 and 14. The Scopus data showed Finland’s position as 9th place on both indices at the start of the 2000s and 13 and 12 on the citation index and Top10 index respectively in the most recent period. Almost half of the Finnish publications in the period 2008-2010 were produced in collaboration with foreign research organisations. The share of international co-publications grew in the 2000s in all scientific disciplines. Collaboration has a particularly important role to play in the natural and medical sciences. The share of international co-publications in the humanities is significantly lower than with other disciplines. From the perspective of the main scientific disciplines of Finnish research organisations, the indication is that the University of Helsinki is the leader in all disciplines as regards numbers of publications, with the exception of engineering and technology and natural sciences. It is Aalto University that produces the greatest number of publications in the field of technology. According to WoS, Aalto University also produces almost as many publications on natural sciences as the University of Helsinki, and even more, according to Scopus. In the area of medical and health sciences, the University of Helsinki shares the leading position with the Helsinki University Central Hospital. According to the WoS data, the highest values on the citation index for the impact made by research were received by the University of Helsinki together with Aalto University and the University of Jyväskylä in natural sciences. The highest citation index value for biological and environmental sciences was obtained by the National Institute for Health and Welfare. In engineering and technology, Åbo Akademi University, Aalto University and the University of Oulu were in first place. On the citation index for medical and health sciences, the highest values were obtained by the National Institute for Health and Welfare, the University of Oulu, Turku University Hospital, the University of Eastern Finland and Helsinki University Central Hospital. MTT Agrifood Research Finland held first position in agricultural and forestry sciences, and Aalto University and the University of Turku in social sciences. The Scopus citation index gives first place in natural sciences and biological and environmental sciences to the University of Helsinki, in engineering and technology to Åbo Akademi University and Aalto University, in medical and health sciences to the National Institute for Health and Welfare and the University of Eastern Finland, and in social sciences to the University of Turku, the University of Jyväskylä and Aalto University

Tutkimuksen monitieteisyys ja laatu

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2016/tutkimuksen_monitieteisyys.html?lang=f