Ärsyttävyyden kieli-ideologisuus : purismi ja standardi-ideologia ärsyttävien sanojen ja sanontojen taustalla

Tutkielma käsittelee ärsyttäviä sanoja ja sanontoja kieli-ideologioiden näkökulmasta. Aihe on rajattu kahden kieli-ideologian, standardi-ideologian ja purismin, tarkasteluun. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten standardi-ideologia ja purismi näkyvät ärsyttävistä sanoista ja sanonnoista puhuttaessa ja millaisia sosiaalisia merkityksiä standardi-ideologisiin ja puristisiin kommentteihin liittyy? Tutkielman lähtökohtana on konstruktiivinen kielikäsitys ja ymmärrys variaatiosta sosiaalisena toimintana. Tutkielman teoria ankkuroituu kieli-ideologiseen tutkimukseen. Kieli-ideologian lisäksi keskeisiä käsitteitä ovat kielen indeksisyys ja semioottiset prosessit. Tutkielman aineisto on osa vuonna 2013 kerättyä asennekyselyä. Kyselyyn vastattiin verkossa ja se tavoitti 1517 vastaajaa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin: ärsyttävätkö sanat tai sanonnat heitä, millaiset sanat ja sanonnat heitä ärsyttävät ja miksi? Tutkielmassa keskitytään analysoimaan kysymyksen perusteluosuutta, joka koostuu 374 kommentista. Aineiston lukutapa perustuu kriittisen diskurssianalyysin metodiin. Tutkielman lähtöoletuksena on, että sanoihin ja sanontoihin ärsyyntymisen taustalla on kieli-ideologinen konflikti. Ärsyttävä sana tai sanonta on jollain tavalla vastaajan jakaman kieli-ideologian vastainen. Analyysin perusteella voidaan todeta, että standardi-ideologiassa tällaiset sanat ja sanonnat ovat vastaajien mielestä kieliopin, suomen kielen tai kielitajun vastaisia. Ne voivat olla myös merkitykseltään vääriä tai ne ovat uusia, kieleen tulleita, sanoja. Standardi-ideologinen käsitys kielestä on ehdoton ja vahvan normatiivinen. Standardi-ideologian vastaisiin sanoihin ja sanontoihin liitetään puhujan yksinkertaisuutta, moraalittomuutta tai sosiaalista pyrkyryyttä ilmentäviä indeksisiä merkityksiä. Tutkielmassa purismi ymmärretään laajasti epämiellyttävinä koettujen kielimuotojen vastustamisena. Epämiellyttäviä kielimuotoja voivat olla kielen ulkoiset kielet eli vieraat kielet ja kielen sisäiset kielimuodot. Analyysin mukaan ulkoisen purismin mukaiset kommentit vastustavat englannista lainattuja sanoja. Ärsyttäviksi koetaan niin muodoltaan (sitaatti- ja erikoislainat) kuin merkitykseltään (käännöslainat) vierasperäiset sanat ja sanonnat. Vierasperäiset sanat indeksoivat laiskuutta ja pätemistä. Kielen sisäisistä kielimuodoista vastustetaan politiikan ja talouden kieltä, nuorison kieltä, hellimispuhetta sekä slangia ja murteita. Kielen sisäinen purismi rakentuu monenlaisen ideologisuuden varaan. Ideologisuutta selittävät muun muassa semioottiset prosessit, joiden avulla sosiaalinen merkitys on jäsentynyt. Tutkielmassa purismin laaja määritelmä osoittautuu liian väljäksi käsitteeksi analyysin tekemiselle. Tutkielmasta käy ilmi, että kieli-ideologiat rakentavat ja ylläpitävät monenlaisia sosiaalisia merkityksiä. Standardi-ideologia ja purismi ovat usein niin luonnollistuneita, että niiden sisältämät käsitykset näyttävät itsestään selvyyksiltä. Molemmat ideologiat usein myös limittäytyvät ja ovat läsnä yhtäaikaisesti. Semioottisten prosessien tutkimisen kannalta aineisto osoittautuu paikoitellen hieman ohueksi, ja moni standardi-ideologiaan ja purismiin liittyvä sosiaalinen merkityssuhde jää odottamaan syventäviä jatkotutkimuksia

HTP-ARVOT 2018. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (538/2018) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. Tämä julkaisu julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa aiemman sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun ”HTP-arvot 2016”, Julkaisuja 2016:8. Julkaisun liitteessä 1 olevaan luetteloon on korvattavan julkaisun luetteloon verrattuna lisätty yksi uusi päänimike HTP-arvoineen ja muine tietoineen, 18 päänimikkeen HTP-arvoa tai huomautusta on muutettu. Lisäksi yhdelle päänimikkeelle on lisätty biologisten näytteiden ohjeraja-arvo (liite 2). Niiden päänimikkeiden kohdalle, joille on säädetty hetkellisen pitoisuuden HTP-arvo, on tämä arvo sijoitettu HTP15 min-sarakkeeseen ja huomautussarakkeeseen on merkitty merkintä ”kattoarvo”. Julkaisu on tarkoitus päivittää vuonna 2020. Liitteessä 13 on luetteloitu ainenimikkeitä, joiden HTP-arvoja aiotaan käsitellä seuraavien päivitysten yhteydessä. Julkaisusta on saatavilla 1.10.2020 päivitetty versio: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5658-2</a

Ensimmäisen osapuolen data kolmannen osapuolen evästeiden korvaajana Facebookissa

Digitaaliseen mainontaan liittyy oleellisesti asiakasdatan kerääminen, ylläpito ja analysointi. Yritykset keräävät asiakkaistaan henkilökohtaista informaatiota ja rakentavat tietokantoja, joita käytetään mainonnan tarkkaan kohdistamiseen. Asiakasdatan keräämiseen on perinteisesti käytetty kolmannen osapuolen evästeitä. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset ja teknologian kehitys ovat kuitenkin johtamassa kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä luopumiseen lähitulevaisuudessa. Sen vuoksi mainostajien on kehitettävä uusia keinoja mainonnan tarkkaan kohdentamiseen. Yhtenä vaihtoehtona kolmannen osapuolen evästeiden korvaamiseen on esitetty ensimmäisen osapuolen datan parempaa hyödyntämistä. Vaikka asia on oleellinen ja ajankohtainen, kolmannen osapuolen evästeistä luopumista ja sen vaikutuksia digitaaliseen mainontaan ei kuitenkaan vielä ole tutkittu. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten ensimmäisen osapuolen dataa voisi käyttää kolmannen osapuolen mainonnan tarkassa kohdentamisessa Facebookissa. Käytettävät tutkimuskysymykset ovat 1) Miten mainontaa voidaan kohdistaa Facebookissa ensimmäisen osapuolen datan avulla? ja 2) Miten mainonnan tehokkuus Facebookissa eroaa ensimmäisen osapuolen dataa hyödynnettäessä verrattuna kolmannen osapuolen dataan? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu Ducoffen mainonnan arvon malliin. Oletuksena on ollut, että ensimmäisen osapuolen datan avulla kohdennettu mainonta tuottaa asiakkaalle enemmän arvoa kuin kolmannen osapuolen datan avulla kohdennettu mainonta. Tutkimus on toteutettu talvella 2023 Facebookissa kahden samanaikaisen mainoskampanjan avulla. Tapausyrityksenä on ollut luonnonkosmetiikkaa omassa verkkokaupassaan myyvä yritys. Kampanjoista toinen on toteutettu kohdentamalla mainontaa kolmannen osapuolen evästeiden avulla. Toisessa kampanjassa mainontaa on kohdennettu ensimmäisen osapuolen datan avulla. Molemmat kampanjat kestivät viisi viikkoa ja niissä käytettiin samoja mainoksia. Kampanjoiden päätyttyä kummankin kampanjan mainonnan tehokkuutta on arvioitu RACE-mallin mittareiden mukaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat että kolmannen osapuolen evästeiden avulla liikenteen ohjaaminen yrityksen verkkokauppaan oli tehokkaampaa ja mainosten klikkausprosentti oli korkeampi kuin ensimmäisen osapuolen datan kampanjassa. Kuitenkin ensimmäisen osapuolen datan perusteella toteutetun kampanjan yrityksen verkkokauppaan ohjaama liikenne oli myynnin kannalta potentiaalisempaa: ostoaikomus oli korkeampi ja toteutuneita ostotapahtumia oli enemmän kuin kolmannen osapuolen evästeiden avulla toteutetussa kampanjassa. Lisäksi asiakkaiden sitouttaminen oli tehokkaampaa ensimmäisen osapuolen kampanjassa. Vaikka ensimmäisen osapuolen datan avulla toteutettu mainoskampanja osoittautui myynnin kannalta potentiaalisemmaksi, tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että ensimmäisen osapuolen data ei voi korvata täysin kolmannen osapuolen evästeitä. Lisäksi tutkimukseen liittyvien puutteiden ja rajoitteiden vuoksi tämän tutkimuksen tuloksia ei suoraan yleistää muihin tilanteisiin tai tutkimuksiin

Myötäiseen virtaan : Debyyttialbumin ensisinglen tuotanto

Tässä opinnäytetyössä perehdytään tuottajan rooliin musiikkialbumin tuotantoprosessissa teorian ja käytännön kautta. Toimin itse tuottajana, äänittäjänä ja miksaajana Jussi Wemberg Ystävineen -yhtyeen debyyttialbumilla ”Myötäiseen virtaan”. Opinnäytetyö käy läpi tuotantoprosessin keskittyen erityisesti albumilta irrotetun ”Elossa”-singlen kappaleisiin ”Elossa” ja ”Joen reunaa”. Albumin toteutus oli monipuolinen prosessi liikkuvalla äänityskalustollani ja se onnistui hyvin. Löysin paljon käytännön tilanteita joissa käyttää tutkittua teoriaa tuottajan työstä. Opinnäytetyöprosessissa sain selkeän kuvan siitä kuinka suurta vastuuta tuottaja kantaa kokonaisuudesta. Pienienkin yksityiskohtien hiominen parhaimmaksi mahdolliseksi on alusta saakka tärkeää silloin kun tehdään kaupallista äänitettä.This bachelor’s thesis is about the role of the music producer in the music album production in theory and practice. I was the producer and the sound engineer in the production of “Myötäiseen virtaan”, a debut album from an artist called “Jussi Wemberg Ystävineen”. This thesis focuses on its first single “Elossa” which included the songs: “Elossa” and “Joen Reunaa”. The album production was an interesting process and with succeeded very well with my mobile equipment. I found many theories about the producer’s work, and I also applied them in practice. This thesis gave me a clear image of the producer’s responsibility in the production process of a music album. All the little details have to be right to get the best out of the songs when making a commercial record

HTP-ARVOT 2020 : Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (654/2020) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. Tämä julkaisu julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa aiemman sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun "HTP-arvot 2018", Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 9/2018. Julkaisun liitteessä 1 olevaan luetteloon on korvattavan julkaisun luetteloon verrattuna lisätty yksi uusi päänimike HTP-arvoineen ja muine tietoineen ja 9 päänimikkeen HTP-arvoa on muutettu. Lisäksi yhdelle päänimikkeelle on lisätty biologisten näytteiden ohjeraja-arvo (liite 2). Joidenkin aineiden HTP-arvot on kumottu, koska aineille on asetettu vastaavat sitovat raja-arvot 1.1.2020 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019). Julkaisu on tarkoitus päivittää vuonna 2022. Liitteessä 13 on luetteloitu ainenimikkeitä, joiden raja-arvoja aiotaan käsitellä seuraavien päivitysten yhteydessä

HTP-arvot 2014 : Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistumisindikaattorien arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettaviksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa

Kipua kuvailevien adjektiivien analyysia

Tutkimus käsittelee suomen kielen kipua kuvailevien adjektiivien rakennetta, vakiintuneisuutta ja semantiikkaa. Pääasiallisena tutkimusaineistona on internetissä julkaistulla kyselytutkimuksella kerätty sana-aineisto. Kysely toteutettiin Webropol-työkalun avulla maalis-toukokuussa 2018, ja aineistoa kertyi yhteensä 111 informantilta. Tutkimusaineiston lekseemimäärä on 331. Osittaisena vertailuaineistona toimii Suomalainen kipusanasto, joka on 1980-luvun alussa luotu kansainvälisen mallin mukaan helpottamaan kipupotilaiden diagnosointia. Aineiston rakenteellisessa analyysissä kipuadjektiivit on jaoteltu perussanoihin, johdoksiin ja yhdyssanoihin. Näistä johdokset ovat ylivoimaisesti suurin ryhmä: substantiivikantaisia johdoksia on aineistosta noin kolmasosa ja verbikantaisia johdoksia eli partisiippeja yli puolet, joten johdokset muodostavat noin 4/5 koko aineistosta. Perussanoihin luettavia oli aineistosta 53 adjektiivia, ja yhdyssanoja oli ainoastaan 31. Tämän jälkeen tutkimuksessa tarkastellaan aineiston kipuadjektiivien yleisyyttä ja vakiintumista sanastoon sekä vertaillaan kerättyä aineistoa Suomalaiseen kipusanastoon. Aineiston lekseemeissä on runsaasti hajontaa, koska ainoastaan 63 lekseemiä on saanut vähintään viisi mainintaa ja hyvin monilla lekseemeillä on ainoastaan yksi tai kaksi mainintaa. Aineiston adjektiiveista hieman yli puolet voidaan kuitenkin katsoa leksikaalistuneiksi eli vakiintuneiksi sanastoon. Vertailussa Suomalaisen kipusanaston ja sen aineiston kanssa osoittautui, että melko suuri osa adjektiiveista on ollut jo 1980-luvun alussa aktiivisessa käytössä kipua kuvailtaessa ja myös melko samansuuntaisin esiintymämäärin. Viimeisessä pääluvussa teen aineiston semanttista jaottelua adjektiivien suhteellisuuden ja absoluuttisuuden sekä merkityskenttien kannalta. Lisäksi analysoin aineistossa esiintyviä synonyymeja sekä vastakohtaisuutta. Lopuksi tarkastelen informanttien tekemän arvion pohjalta sitä, voiko eri adjektiivien avulla ilmaista kivun voimakkuutta. Se osoittautuu oikeansuuntaiseksi ainoastaan niiden adjektiivien kohdalla, jotka jo lähtökohtaisesti ilmaisevat kivun voimakkuutta. Muitten kohdalla on melko paljon hajontaa. Tutkimuksen perusteella suomen kielen kipua kuvaileva adjektiivisto on osittain melko vakiintunutta, mutta toisaalta suomen kielessä pystyy myös luomaan joustavasti uusia ja kuvaavia kipuadjektiiveja

Yksityisyyden viestinnällinen säätely ja kuunteleminen nuorten aikuisten matkapuhelinkeskusteluissa

Tämä kvantitatiivinen tutkimus kartoittaa nuorten aikuisten opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten he säätelevät yksityisistä asioista kertomistaan, kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan ja miten tulokset eroavat sukupuolittain. Kartoitukset tehtiin samalla kyselylomakkeella1, mutta eri henkilöille vuonna 2007 (n = 216) ja vuonna 2010 (n = 289) Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa. Kuunteleminen on monitahoinen kognitiivinen prosessi, jonka tuloksena reagoidaan sosiaalisessa suhteessa puheviestinnän keinoin (Brownell 1990). Tarkkaavaisuus ja huomion kiinnittäminen käynnistävät kuuntelemisen (Imhof 2003), ja sanomaan keskittyminen ja läsnäolon osoittaminen ovat merkkejä kuuntelemisesta (Brownell 2002; Flynn, Välikoski & Grau 2008). Nuoret aikuiset kuuntelevat matkapuhelinkeskusteluissaan holistisesti, he vaikuttavat keskittyvän sanomaan ja olevan läsnä keskustelusuhteessa. He eivät häiriinny ympärillä käytävistä muista keskusteluista, joskin he ovat varsin tietoisia ympäristöstään. Kuuntelemista ei koettu helpoksi eikä matkapuhelinkeskusteluja käytäisi, jos kasvokkainen keskusteluyhteys olisi mahdollinen. Matkapuhelinkeskustelun paikka vaikuttaa keskustelunaiheisiin. Vältettäviä aiheita kontrolloitiin ilmoittamalla, että ei voi puhua aiheesta, että palaa aiheeseen myöhemmin tai että siirtyy puhumaan rauhallisempaan paikkaan. Vastaajajoukon mielestä matkapuhelinkeskusteluille sopimattomat paikat, kuten oppitunnit, elokuvat ja uskonnolliset toimitukset, kontrolloivat aiheita automaattisesti. Tulokset olivat molempina tutkimusvuosina hyvin pysyviä, eroja oli vähän eikä sukupuoli taustoittanut valintoja. Tulokset myös osoittivat kuuntelemisen olevan keskeinen tekijä matkapuhelinkeskusteluissa. Samoin vaikka matkapuhelinkeskustelut eroavat kasvokkain keskusteluista, myös niissä vahvistuivat Petronion (2002) yksityisten asioiden viestinnällisen säätelyn periaatteet

HTP-arvot 2016. Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1214/2016) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistusindikaattorien ohjeraja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. Tämä julkaisu julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa aiemman sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun ”HTP-arvot 2014”, Julkaisuja 2014:2. Julkaisun liitteessä 1 olevaan luetteloon on korvattavan julkaisun luetteloon verrattuna lisätty kolme uutta päänimikettä HTP-arvoineen ja muine tietoineen, 13 päänimikkeen HTP-arvoa on muutettu. Lisäksi kahdelle päänimikkeelle on lisätty biologisten näytteiden ohjeraja-arvo ja yhtä biologisten näytteiden ohjeraja-arvoa on muutettu (liite 2). Niiden päänimikkeiden kohdalle, joille on säädetty hetkellisen pitoisuuden HTP-arvo, on tämä arvo sijoitettu HTP15 min-sarakkeeseen ja huomautussarakkeeseen on merkitty merkintä ”kattoarvo”. Lisäksi huomautussarakkeessa on annettu huomautus ”melu” niille aineille, joiden tiedetään voimistavan melun haitallisia kuulovaikutuksia. Julkaisu on tarkoitus päivittää vuonna 2018. Liitteessä 13 on luetteloitu ainenimikkeitä, joiden HTP-arvoja aiotaan käsitellä seuraavien päivitysten yhteydess