928 research outputs found

    Soveltavaa liikuntaa Kangasmetsän koulun 5.-6. luokalle

    Get PDF
    Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda ajatusta sovelletusta liikunnasta ja uusia näkökulmia koululiikuntaan erityistä tukea tarvitseville lapsille. Koululta puuttuessa eritysliikunnanopettaja jää liikunta vähemmälle huomiolle. Opinnäytetyö on laadultaan toiminnallinen, ja tarkoituksena oli järjestää erityistä tukea tarvitseville lapsille sovellettua liikuntaa. Liikuntatoteutuksia järjestettiin kymmenen kertaa, joista tehdyt tarkat tuntisuunnitelmat ovat liitteenä. Tuntisuunnitelmista selviää jokaisen toteutuskerran sisältö ja tavoitteet. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu soveltavan liikunnan selvityksestä, erityistä tukea tarvitsevien ohjaamisesta, liikunnan fyysistä ja psyykkisiä merkityksistä ja vaikutuksista. Opinnäytetyö mahdollisti luokanopettajalle tilaisuuden havainnoida oppilaita uudesta näkökulmasta pitkällä aikavälillä, sekä tehdä niistä omia johtopäätöksiään. Opinnäytetyö antoi opettajalle uusia ideoita liikuntatuntien kehittämiseksi erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita ajatellen. Opinnäytetyömme tuotteena annamme koulun käyttöön materiaalipaketin, joka sisältää jokaisen toteutuksen tuntisuunnitelmat.The objective was to bring the idea as applied to new perspectives on physical activity and sport in schools with special needs children. Because in the school there were no specific teacher in sports, the time teacher uses to plan lessons is scarce. The main characteristic feature of this thesis is activity. The purpose was to organize applied sports to children with special needs. There were ten executions with individual plans of action. They can be found in the attachments. The theory part of the thesis is composed of the definition of applied sports, guidance of children with special needs and the meanings and implications of physical and mental influences. The thesis enabled the class teacher the opportunity to observe the students a new perspective in the long term, and do her own conclusions. The thesis gave the teacher new ideas for sports with special educational needs of children with needs. As a product of our thesis we give the school the use of materials package, which includes lesson plans for each execution

    VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN JA AINEENOPETTAJIEN K√ĄSITYKSI√Ą TY√ĖEL√ĄM√ĄTAIDOISTA JA NIIDEN KEHITTYMISEST√Ą YLIOPISTOSSA

    Get PDF
    T√§m√§n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt√§√§, kuinka t√§rkein√§ opettajaksi valmistuneet pitiv√§t eri ty√∂el√§m√§taitoja ja miten yliopisto-opinnot kehittiv√§t n√§it√§ taitoja. Opettajan osaaminen voidaan jakaa viiteen osaamisalueeseen: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, persoonalliset orientaatiot sek√§ ammatillinen hyvinvointi (Bl√∂meke & Kaiser 2017; OVET-hankkeen nettisivut). T√§ss√§ tutkimuksessa opettajan ty√∂el√§m√§taitoja tarkasteltiin n√§iden osaamisalueiden n√§k√∂kulmasta. Lis√§ksi haluttiin selvitt√§√§, l√∂ytyyk√∂ vastauksista eroja luokanopettajien ja aineenopettajien tai miesten ja naisten v√§lill√§. Aineistona toimi Turun yliopiston rekrytointipalveluiden ker√§√§m√§ sijoittumisseurantakysely, johon vastasi vuosina 2007‚Äď2014 valmistuneita luokan- ja aineenopettajia (N=1440), jotka olivat aineistoa ker√§tess√§ olleet noin vuoden ty√∂el√§m√§ss√§. T√§ss√§ tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kyselylomakkeen yht√§ kysymyst√§. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltavat 21 ty√∂el√§m√§taitoa ryhmiteltiin viideksi faktoriksi: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot. Faktoreiden muodostamisessa l√§ht√∂kohtana toimi Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP). T√§rkeimmiksi ty√∂el√§m√§taidoiksi koettiin, opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sek√§ vuorovaikutustaidot. Monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot koettiin v√§hemm√§n t√§rkeiksi. Yliopisto-opintojen koettiin kehitt√§neen ty√∂el√§m√§taitoja samassa suhteessa. T√§rkeimmiksi koetut taidot kehittyiv√§t parhaiten yliopistossa, kun taas v√§hemm√§n t√§rkeiksi koetut ty√∂el√§m√§taidot kehittyiv√§t heikommin. Toisaalta yliopisto-opinnoista l√∂ytyi kehitt√§misen varaa. Opinnot voisivat kehitt√§√§ paremmin t√§rkeiksi koettuja ty√∂el√§m√§taitoja. Luokanopettajien ja aineenopettajien sek√§ miesten ja naisten vastauksista l√∂ytyi eroavaisuuksia. Yliopisto-opintojen tulisi kehitt√§√§ niit√§ ty√∂el√§m√§taitoja, jotka opettajat ovat kokeneet ty√∂ss√§√§n t√§rke√§ksi. T√§m√§n tutkimuksen perusteella sellaisia ovat muun muassa opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sek√§ vuorovaikutustaidot. Opettajalta vaaditaan monipuolista osaamista, sek√§ pois oppimista vanhoista malleista. T√§h√§n opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta. (Husu & Toom 2016.

    Medialukutaidon monet määritelmät : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikuisten digitaaliseen medialukutaitoon

    Get PDF
    Tarkastelen t√§ss√§ tutkielmassa medialukutaidon m√§√§ritelm√§√§ aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sitteleviss√§ tutkimuksissa. Erimielisyydet medialukutaidon m√§√§ritelm√§st√§ korostuvat selv√§sti aiemmassa tutkimuksessa. M√§√§ritelm√§st√§ ei ole selke√§√§ yhteisymm√§rryst√§, ja se on usein p√§√§llekk√§inen l√§heisten k√§sitteiden, kuten informaatiolukutaidon, kanssa. Aiemman tutkimuksen perusteella medialukutaidon m√§√§ritelm√§ vaatii tarkentamista. Pyrkimyksen√§ni on siis vastata tutkimuskysymykseen: Miten medialukutaito m√§√§ritell√§√§n aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sitteleviss√§ tutkimuksissa? Tarkastelen m√§√§ritelmi√§ juuri aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sitteleviss√§ tutkimuksissa, sill√§ sek√§ aikuiset tutkimuskohteena ett√§ digitaalisuus kontekstina ovat ajankohtaisia ja t√§rkeit√§ teemoja. Aikuisten mediaosaaminen on j√§√§nyt tutkimuksen ja toteutuksen kannalta v√§hemm√§lle huomiolle, kuin lasten ja nuorten mediaosaaminen. Viime vuosina aikuisten medialukutaitoa on kuitenkin tutkittu enemm√§n. Digitaalinen medialukutaito on noussut aina vain etenev√§n digitalisaation my√∂t√§ ajankohtaiseksi aiheeksi. Digitaalinen medialukutaito on merkitt√§v√§√§ esimerkiksi kyberturvallisuuden ja yhteiskunnan digitalisoitumisen kannalta. T√§m√§n tutkielman aineisto koostuu aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sittelevist√§ tutkimusartikkeleista. Ker√§sin aineiston systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, ja analysoin sen aineistol√§ht√∂isell√§ sis√§ll√∂nanalyysill√§. Sain hakuprosessin avulla aineistoksi yhdeks√§n englanninkielist√§ vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2018‚Äď2023. Analyysin tulokset ehdottavat nelj√§√§ osa-aluetta medialukutaidolle: kognitiiviset taidot, k√§yt√§nn√∂n taidot, turvallisuus ja vaikutukset. Kognitiiviset taidot sis√§lt√§v√§t muun muassa mediasis√§lt√∂jen tulkinnan, arvioinnin, analysoinnin ja ymm√§rt√§misen. K√§yt√§nn√∂n taidot taas koostuvat muun muassa mediasis√§lt√∂jen saavuttamisesta, k√§ytt√§misest√§ ja tuottamisesta. Turvallisuus -osa-alue sis√§lt√§√§ esimerkiksi disinformaation tunnistamisen ja vastustamisen. Vaikutusten osa-alue taas koostuu voimaannuttavasta vaikutuksesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Lis√§ksi aineistosta ilmenee medialukutaidon k√§sitteen m√§√§rittelyyn liittyvi√§ ep√§selvyyksi√§ ja p√§√§llekk√§isyytt√§ l√§heisten k√§sitteiden kanssa. Kaiken kaikkiaan aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sittelevist√§ tutkimuksista nousee nelj√§ ulottuvuutta medialukutaidolle: kognitiiviset taidot, k√§yt√§nn√∂n taidot, turvallisuus ja vaikutukset. Lis√§ksi ep√§selvyydet medialukutaidon m√§√§rittelyss√§ ovat selke√§sti esill√§ aikuisten digitaalista medialukutaitoa k√§sitteleviss√§ tutkimuksissa

    Development of children with special needs in inclusive early childhood settings

    Get PDF
    T√§m√§n tutkimuksen tarkoituksena on selvitt√§√§ erityist√§ tukea tarvitsevien lasten kehityspolkuja inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Lis√§ksi tutkimuksen tavoitteena on j√§sent√§√§ kognitiivisten taitojen, kielellisten taitojen, tunnetaitojen ja k√§ytt√§ytymisen sek√§ leikkik√§ytt√§ytymisen v√§lisi√§ yhteyksi√§. Tutkimusongelmia oli kolme: (1) Miten lapset olivat kehittyneet kognitiivisissa ja kielellisiss√§ taidoissa, k√§ytt√§ytymisess√§ ja tunnetaidoissa sek√§ leikkitaidoissa? (2) Miten leikkik√§ytt√§ytyminen, kognitiiviset ja kielelliset taidot sek√§ k√§ytt√§ytyminen ja tunnetaidot vaihtelivat eri statusryhmien v√§lill√§? (3) Millaisia yhteyksi√§ taidoilla oli toisiinsa? Eri tuen muotoja on tutkittu Suomessa v√§h√§n, mutta kansainv√§lisess√§ tutkimuksessa inklusiivista ja eksklusiivista tuen toteuttamista on tutkittu ja muun muassa Rogowin (1991) sek√§ Wongin ja Kasarin (2012) mukaan erityist√§ tukea tarvitsevat lapset hy√∂tyv√§t yhteisleikist√§ muiden lasten kanssa. Leikin avulla voidaan opetella kognitiivisia ja akateemisia taitoja varhaislapsuudessa (Bodrova, 2008). Muissakin tutkimuksissa leikin ja vertaissuhteiden merkitys korostuu lasten oppimisessa. Tutkimusaineisto tuotettiin vuosina 2016‚Äď2018 helsinkil√§isiss√§ p√§iv√§kodeissa osana Helsingin yliopiston tutkimushanketta Varhaiskasvatuksen vaikutus erityist√§ tukea tarvitsevien lasten oppimiseen ja kehitykseen. Tutkittavat (N = 84) koostuivat 3‚Äď6-vuotiaista lapsista, joilla oli erityisen tuen muotona varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki. Lapset jaettiin vaikeuksien mukaan kolmeen statusryhm√§√§n: kielellisiin vaikeuksiin, s√§√§telyn haasteisiin ja laajoihin kehitysh√§iri√∂ihin. Lasten kognitiivisia ja kielellisi√§ taitoja mitattiin Nepsy:n osatesteill√§ ja WPPSI-III ‚Äďtestin osatesteill√§. Lasten k√§ytt√§ytymist√§ ja tunnetaitoja mitattiin varhaiskasvatuksen erityisopettajien t√§ytt√§mill√§ k√§ytt√§ytymisen ja tunteiden arviointiasteikko ‚Äď esikoulu KTA:n avulla. Lasten leikkik√§ytt√§ytymist√§ mitattiin leikkik√§ytt√§ytymisen arviointilomakkeella (PPBS). Aineisto analysoitiin m√§√§r√§llisin menetelmin. Lasten kehittymist√§ analysoitiin toistettujen mittausten varianssianalyysilla ja Wilcoxonin merkittyjen j√§rjestyslukujen testill√§. Statusryhmien v√§lisi√§ eroavaisuuksia analysoitiin Kruskall-Wallis -testill√§ ja Mann-Whitneyn U ‚Äďtestill√§. Eri taidonalueiden v√§lisi√§ yhteyksi√§ analysoitiin j√§rjestyskorrelaatioiden avulla. Lapset olivat edistyneet tutkimusvuoden aikana tilastollisesti merkitsev√§sti niin kognitiivisissa taidoissa, tunnetaidoissa kuin k√§ytt√§ytymisess√§ ja leikkitaidoissa, mutta kielellisiss√§ taidoissa ei ollut tapahtunut merkitsev√§√§ muutosta. Eri taidonalueiden v√§lill√§ oli merkitsevi√§ yhteyksi√§, ja statusryhm√§t erosivat toisistaan monilla osa-alueilla. Lapsen kyky luoda ja yll√§pit√§√§ sosiaalisia suhteita oli yhteydess√§ kaikkiin leikkik√§ytt√§ytymisen osa-alueisiin sek√§ tunteiden s√§√§telyyn, perheeseen kuulumiseen ja kouluvalmiuksiin. Vuorovaikutustaitojen ja leikkik√§ytt√§ytymisen yhteys lapsuudessa olisi t√§rke√§ huomioida varhaiskasvatuksen sek√§ vuorovaikutuksen ja leikin pedagogiikan kehitt√§misess√§.The aim of this study was to investigate the development of children with special needs in the context of inclusive early childhood special education. In addition the other interest was to investigate the relationship between cognitive skills, behavioral and emotional skills and play behavior. The three research questions were: (1) How did the children¬īs cognitive and language skills, behavioral and emotional skills and play behavior develop over the course of one year? (2) How did the cognitive and language skills, behavioral and emotional skills and play behavior differ between the status groups? (3) What kind of relationship was there between the different skills? While little research has been done on the different settings of support in the Finnish early day care system, internationally several studies have been conducted about inclusive and exclusive special education. According to Rogow (1991) and Wong and Kasari (2012) children with special needs benefit social play with other kids without special needs. Previous research has highlighted the importance of play in children¬īs learning. Play is a way to learn cognitive and academic skills in early childhood (Bodrova, 2008). Data on 84 children attending inclusive day care in Helsinki was collected during 2016‚Äď2018. The children were supported in normal day care by an early childhood special needs teacher. The children‚Äôs special educational needs were divided into status groups: language disorder, self-regulation difficulties and severe disabilities. The data consisted of assessments of cognitive and language skills (Nepsy, WPPSI-III), behavioral and emotional skills (PreBers) and play behavior (PPBS) conducted by early childhood special education teachers. The data was analyzed by quantitative methods. The development of children was analyzed by the repeated measures ANOVA and The Wilcoxon signed-rank test. Differences between status groups were analyzed by Kruskall‚ÄďWallis H test and Mann-Whitney U ‚Äďtest. The relationships between variables were analyzed by Spearman‚Äôs correlation. The cognitive skills, behavioral and emotional skills and play behavior development of children were statistically significant. The language skills development was not statistically significant. There were statistically significant differences between status groups in many variables. Relations between different skills were high and statistically significant. Social communication had high relation between play behavior and emotional regulation. Relation between social communication and play in the childhood should be taken into account in early childhood settings

    Videopelien hyödyt kognitiivisten taitojen kehittymiseen

    Get PDF
    Tiivistelmä. Videopeleistä tulee koko ajan suurempi osa ihmisten arkea, ja useat pohtivat, miten videopelit vaikuttavat koulumenestykseen ja eri taitojen kehittymiseen ja useissa perheissä videopelaamista rajoitetaan todella paljon. Näitä pelejä pelatessa on kuitenkin huomattu kognitiivisten taitojen kehittymistä, kun niitä pelaa säännöllisesti. Tässä tutkimuksessa katsottiin kirjallisuuskatsauksen avulla muista aiemmista tutkimuksista, miten videopelit vaikuttavat eri kognitiivisten taitojen kehittymiseen. Katsottiin mitkä kognitiiviset taidot kehittyvät ja mitkä videopeligenret kehittävät mitäkin kognitiivisia taitoja ja mitkä taidot ovat hyödyllisimpiä ja miten taitojen kehitystä testattiin. Videopelaajien ja ei-videopelaajien kognitiivisissa taidoissa huomattiin eroja, kun heitä testattiin ja myös ei-videopelaajia laitettiin pelaamaan eri toimintapelejä ja heitä testattiin uudelleen ja huomattiin, että kognitiivisissa taidoissa oli kehitystä. Videopelejä käytetään nykyään sekä opetuksessa että kuntoutuksessa. Myös eri videopeligenret olivat tärkeämpiä kognitiivisten taitojen kehittymiseen, kuin toiset ja osa kognitiivisista taidoista on hyödyllisempiä, kuin toiset. Myös tutkimuksen kannalta parhaimpien videopeli genrejen hyödyllisimpiä pelejä tutkittiin. Eri maissa henkilöitä testattiin eri menetelmillä

    Ala-asteikäisten lasten liikuntaharrastusten vaikutus koulumenestykseen

    Get PDF
    Tiivistelmä. Lasten liikkumattomuus on usein esillä oleva aihe. Covid 19- pandemian myötä esimerkiksi valtion liikuntaneuvoston huoli on taas suurentunut, sillä ryhmäliikuntaharrastuksia on jouduttu perumaan ja näin ollen oletettavasti vaikuttanut lasten ja nuorten liikuntatottumuksiin hyvinkin huolestuttavasti. Liikunta on lapselle hyvin tärkeä osa arkipäivää, sillä sen avulla edistetään esimerkiksi kognitiivisia toimintoja, oppimista ja motorisia taitoja. Koulupäivän aikaista liikuntaa on tutkittu paljon ja sen on todettu olevan positiivisessa yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Samalla on kuitenkin todettu, että koulupäivän jälkeen olevilla liikuntaharrastuksilla on sama positiivinen vaikutus. Tämän kirjallisuuskatsauksen aiheena on tutkia ala-asteikäisten lasten liikuntaharrastuksien vaikutusta heidän koulumenestykseensä. Tarkoituksena on vastata kahteen tutkimuskysymykseen: Miten liikuntaharrastukset vaikuttavat kognitiivisiin taitoihin? Millä tavalla liikunta vaikuttaa koulumenestykseen? Lapselle kognitiiviset taidot eli tiedonkäsittelytaidot ovat hyvin tärkeitä, sillä niiden avulla opitaan uusia asioita. Koululaiselle tärkeitä kognitiivisia taitoja on esimerkiksi tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus. Lapsen oma aktiivisuus on tärkeää kognitiivisten taitojen kehittämisessä, mutta useiden tutkimusten mukaan taitoja pystytään parantamaan liikuntaharrastusten avulla. Kognitiiviset taidot kehittyvät aivojen kehityksen sekä motoristen taitojen kehityksen myötä. On siis tärkeää, että liikunnan avulla kehitetään niin motorisia taitoja kuin aivojen toimintaa. Liikuntaharrastukset näkyvät koulumenestyksessä monella eri tavalla. Tutkimusten mukaan liikunnan harrastaminen on hyvin vahvasti yhteydessä akateemiseen suorituskykyyn ja onkin todennäköisempää, että liikkuva lapsi ja nuori saa parempia kouluarvosanoja kuin liikkumaton. Liikunnan positiiviset vaikutukset näkyvät varsinkin matematiikassa, luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Oppiainearvosanojen lisäksi liikunnan on todettu vaikuttavan stressiin, ahdistukseen ja tarkkaavaisuuteen, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, että oppilas menestyy koulussa

    Korkeakouluopiskelijoiden mentaaliharjoittelun strategiat pianon- ja kitaransoitossa

    Get PDF
    Tiivistelm√§. Mentaaliharjoittelua k√§ytet√§√§n musiikin opetuksessa vain v√§h√§n, vaikka esimerkiksi urheilun valmennuksessa mentaaliharjoittelua on hy√∂dynnetty jo pitk√§√§n. Kokemuksemme mukaan mentaaliharjoittelulla on merkitt√§v√§t mahdollisuudet musiikin harjoittelun tukena. Musiikin opetuksessa mentaaliharjoittelu ei ole tullut juurikaan vastaan, vaikka monesti paljon matkustavan muusikon ty√∂nkuvaan se sopisi erinomaisesti. Mentaaliharjoittelu mahdollistaisi musiikillisten taitojen opettelun my√∂s kotona, vaikka instrumentteja ei olisikaan k√§ytett√§viss√§. Tutkimuksessamme tarkastelimme mentaaliharjoittelua ja siin√§ k√§ytettyj√§ strategioita. K√§ytimme ty√∂ss√§mme eksploratiivista menetelm√§√§ ja avointa haastattelua aineistonkeruussa. Tutkittavat soittivat nelj√§ eri kappaletta: kaksi pianolla ja kaksi kitaralla. Molemmilla soittimilla soitettiin kappale harjoitellen perinteisell√§ tavalla (soittimen kanssa) sek√§ kappale harjoitellen mentaalisesti (ilman soitinta). Soittotilanteet videoitiin, jonka j√§lkeen tutkittavat haastateltiin stimulated recall -tyylisesti. Kappaleet s√§vellettiin tutkimusta varten, jotta ne olisivat tutkittaville entuudestaan tuntemattomia. Aineistomme koostuu soittosuoritusten videomateriaalista sek√§ avoimen haastattelun litteroidusta tekstist√§, joka on analysoitu sis√§ll√∂nanalyysin avulla. Tutkittavat k√§yttiv√§t mentaaliharjoittelun strategioina musiikillisten taitojen hy√∂dynt√§mist√§ sek√§ yleisten kognitiivisten taitojen hy√∂dynt√§mist√§. Esiin nousseita musiikillisia strategioita olivat esimerkiksi auditiivisuus, kinesteettisyys sek√§ visualisuus. Yleisi√§ kognitiivisia taitoja t√§ss√§ tutkimuksessa ovat esimerkiksi mieleen painaminen ilman musiikillista kontekstia sek√§ ulkoa opettelu. Harjoittelustrategiat eiv√§t juuri eronneet kitaran ja pianon v√§lill√§ ‚ÄĒ tosin p√§√§instrumenteillaan soittaessaan tutkittavat suoriutuivat teht√§vist√§ paremmin. Verrattaessa mentaaliharjoittelua perinteiseen soittoharjoitteluun harjoittelustrategiat olivat hyvin samankaltaisia, mutta k√§ytetyt musiikilliset strategiat erosivat hieman toisistaan. Tutkimus osoitti, ett√§ tutkittavista parhaisiin mentaaliharjoittelun tuloksiin p√§√§siv√§t he, jotka pystyiv√§t k√§ytt√§m√§√§n harjoittelun strategioina musiikillisia strategioita. My√∂s he, jotka pystyiv√§t ‚ÄĚniputtamaan‚ÄĚ ty√∂muistinsa rajallista kapasiteettia musiikin kokonaisvaltaisen ymm√§rt√§misen avulla, suoriutuivat vahvasti mentaaliharjoittelusta. Heikommin teht√§vist√§ suoriutui, mik√§li harjoittelu j√§i yleisten kognitiivisten taitojen varaan. T√§ll√∂in ajattelua ei liitetty ollenkaan musiikkiin, vaan kappaleet opeteltiin enemm√§nkin lyhytkestoisen ja pienikapasiteettisen ty√∂muistin rajoissa.Strategies for university students‚Äô mental training in playing the piano and the guitar. Abstract. Mental training is seldom used in teaching music, although it has long been used for instance in sports coaching. Our experience shows that mental training has a significant potential to support music training. In music teaching, mental training has hardly been encountered, even though it would be perfect for musicians who are often travelling. Mental training would also allow learning musical skills at home, even when no instruments are available. In our study, we examined mental training and strategies used in it. Our research used an exploratory method and an open interview in data collection. The subjects played four different musical pieces: two on the piano and two on the guitar. Both instruments were used to play a song that had been practised in the traditional way (with the instrument) and a song that had been practised mentally (without the instrument). The playing situations were recorded on video, and the subjects were interviewed in a stimulated recall style. The musical pieces were composed for the research, so they were unknown to the subjects. Our material consists of the video material of the playing performances and the transcript of the open interview, which has been analysed using content analysis. The subjects used exploitation of musical skills and exploitation of general cognitive skills as strategies for mental training. The musical skills that emerged were, for example, audacity, kinesthetics, and visualization. Common cognitive skills in this study included for example memorizing without musical context and committing to memory. Training strategies did not differ to any great extent between the guitar and the piano ‚ÄĒ although the subjects performed better when playing their main instrument. Training strategies were very similar when mental training was compared to traditional practice, but the musical strategies used differed slightly. The study showed that the subjects who obtained the best results from mental training were those who were able to use musical strategies as training strategies. Also, those subjects performed strongly on mental training who were able to ‚Äúbundle‚ÄĚ the limited capacity of their working memory through comprehensive understanding of music. Weaker performance was observed by those who used just general cognitive skills for training. In this case, thinking was not connected to music at all, instead the songs were learned more within the limits of short-term and low-capacity working memory

    Luokanopettajakoulutuksen sis√§lt√∂j√§ ‚Äď Sis√§ll√∂nanalyysi viiden yliopiston opetussuunnitelmasta

    Get PDF
    Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten opettajan osaamisen osaalueet tulevat esille eri yliopistojen luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmissa. Euroopan komission laatimien tutkintotasovaatimusten mukaisesti korkeakoulututkintojen tasovaatimukset tulisivat olla yhteneväiset EU:n alueella ja yhtenä tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin selvittää millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja viiden yliopiston opetussuunnitelmien välillä on. Tutkimukseni aineisto koostui viiden yliopiston opetussuunnitelmien opintojaksojen tavoitteista. Tutkimuksessa mukana olleet yliopistot muodostavat Arctic Five yhteistyöverkoston, jonka tavoitteena on luoda yhteinen maisteriohjelma. Olen tutkinut opetussuunnitelmia teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja tulkitsin tekstejä moniulotteisessa opettajan osaamisen mallissa eli MAP-mallissa (Metsäpelto, Poikkeus, Heikkilä, Heikkinen-Jokilahti, Husu, Laine, Lappalainen, Lähteenmäki, Mikkilä-Erdmann & Warinowski, 2020) esitettyihin osaamisalueisiin peilaten. Olen tutkinut opetussuunnitelmia sekä vertaillen ja eritellen että analysoiden niiden sisältöjä. Sisällönanalyysillä pyrin vastaamaan kysymykseen millaisia osaamisalueita opintojaksot tavoittelevat. Tutkimustuloksissa havaitsin viiden eri yliopiston luokanopettajakoulutuksen rakenteiden olevan pääpiirteittäin samankaltaiset. Kaikille luokanopettajaopiskelijoille yhteisten opintojaksojen tavoitteissa painotetaan kaikissa yliopistoissa samanlaisia opettajan osaamisen alueita. Eniten opetussuunnitelmien opintojaksojen tavoitteet painottivat opetuksen ja oppimisen tietoperustaa sekä kognitiivisia taitoja

    Perehdyttäminen osaamisen johtamisessa : Perehdytysohjelma Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolle

    Get PDF
    Tekij√§:Taija Krats Opinn√§ytety√∂n nimi: Perehdytt√§minen osaamisen johtamisessa; perehdytysohjelma Kolarin ter-veyskeskuksen vuodeosastolle Ty√∂n ohjaajat: Yliopettaja TtT Helena Heikka ja Yliopettaja TtT Lea Rissanen Ty√∂n valmistumislukukausi ja ‚Äď vuosi: Kev√§t 2012 Sivum√§√§r√§: 54+14 T√§m√§n ty√∂n tarkoituksena on ollut luoda toimiva perehdytt√§misohjelma Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolle. Siell√§ on uusi ty√∂ntekij√§ saattanut olla kaksikin viikkoa perehdytett√§v√§n√§, mutta ilman suunniteltua perehdytyst√§. Vuodeosaston osastonhoitajan kanssa yhteisty√∂ss√§ aloimme kehitt√§√§ perehdytysohjelmaa, koska suunnitelmallista sellaista ei ollut. Tutkimusmenetelm√§n√§ k√§ytin toimintatutkimusta, jonka ensimm√§isess√§ vaiheessa Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston henkil√∂kunnalta kysyin avoimella lomakekyselyll√§, mit√§ he pitiv√§t t√§rke√§n√§ uuden ty√∂ntekij√§n perehdytt√§misess√§ ja mit√§ he katsoivat kuuluvan sairaanhoitajan ja l√§hi-hoitajan ty√∂nkuviin. Vastaukset analysoitiin k√§ytt√§m√§ll√§ laadullista sis√§ll√∂nanalyysi√§. N√§iden vastausten perusteella kehitin yhteisty√∂ss√§ osastonhoitajan ja johtavan l√§√§k√§rin kanssa ty√∂nkuvaukset vuodeosaston sairaan- ja perushoitajille. Toimintatutkimuksen toisessa vaiheessa osastolle tulleet uudet ty√∂ntekij√§t k√§yttiv√§t apuna perehtymisess√§ ty√∂nkuvauksia. He kuitenkin kokivat niiden olevan liian yksityiskohtaiset, t√§m√§n perus-teella aloin kehitt√§m√§√§n tasolla olevaa osaamiskarttaa/osaamistarpeita vuodeosastolla. Tarkoi-tuksena on, ett√§ uusi ty√∂ntekij√§ perehtyy k√§ytt√§en apuna tarkistuslistaa/perehdytyskorttia ja osaamistarpeita. H√§n suunnittelee oman perehdytyksens√§ kulun perehdytt√§j√§ns√§ kanssa. Varsinaisia tuloksia edell√§ mainittujen v√§lineiden k√§yt√∂st√§ ei ole, koska ne valmistuvat t√§m√§n ty√∂n my√∂t√§. Jatkotutkimusaiheena voisi tarkastella, miten perehdytt√§minen on onnistunut ja mit√§ siin√§ voitaisiin kehitt√§√§. T√§m√§n avuksi perehtyj√§ tulee saamaan my√∂s palautelomakkeen, jonka avulla osastonhoitaja voi jatkossa kehitt√§√§ perehdytysprosessia. Asiasanat: perehdytt√§minen, osaamisen johtaminen, osaamistarpeetAuthor: Taija Krats Title of thesis: Orientation Process; Integral Part of Knowledge Management Supervisors:Principal Lecturer, PhD ( Health Sciences) Helena Heikka and Principal Lecturer, PhD ( Health Sciences) Lea Rissanen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2012 Number of pages:54+14 This work was commissioned by the ward manager of the healthcare centre in Kolari. The objective of my study was to create a functional orientation program for the ward of the healthcare centre in Kolari. As a research method, I used action research. At first, the work community identified the content of their work and what they preferred to be included in an orientation process. These materials were analysed us-ing the method of content analysis. The result of this study was a new orientation program, which includes check-list, areas of expertise and feed-back questionnaire. Further measures could include a study on how the orientation program works and how it could be im-proved ? Keywords: orientation program, skills developmen

    Inhibitiokyky ja kognitiiviset taidot taaperoiässä ja niiden yhteys lapsen emotionaaliseen vuorovaikutukseen

    Get PDF
    Inhibitiokyvyn ja kognitiivisten taitojen vakaus lis√§√§ntyy voimakkaasti jo leikki-i√§ss√§ ja sit√§ edelt√§v√§ taaperoik√§ n√§ytt√§ytyy merkitt√§v√§n√§ muutoksen aikana. Varhaislapsuuden inhibitiokyky ja keskilapsuuden kognitiiviset taidot ovat voimakkaasti yhteydess√§ nuoruusi√§n sosiaalisiin taitoihin. Inhibitiokyvyn ja kognitiivisten taitojen yhteyksi√§ lapsen vuorovaikutusvalmiuksiin vanhemman kanssa ei ole kuitenkaan juurikaan tutkittu varhaislapsuudessa, vaikka n√§m√§ vuorovaikutusvalmiudet voivat olla keskeisi√§ my√∂hemm√§n sosiaalisen kyvyn kannalta. T√§ss√§ tutkimuksessa pyrittiin tarkastelemaan toistomittausasetelmalla inhibitiokyvyn ja kognitiivisten taitojen kehityst√§ 24 ja 30 kuukauden i√§n v√§lill√§, sek√§ taitojen keskin√§isi√§ suhteita ja yhteyksi√§ lapsen emotionaaliseen vuorovaikutukseen vanhemman kanssa 30 kuukauden i√§ss√§. Tutkimuksen aineisto (N=27 √§iti-lapsi -paria) on osa Turun yliopiston laajaa FinnBrain-syntym√§kohorttitutkimusta, jossa on mukana perheit√§ Turun seudulta ja Ahvenanmaalta. Inhibitiokyky√§ tutkittiin Snack Delay -teht√§v√§ll√§. Kognitiivisia taitoja tutkittiin Inter-NDA -menetelm√§n (Inter-Neurodevelopmental Assessment) kognitiivisilla osiolla. Lapsen kyky√§ emotionaaliseen vuorovaikutukseen √§idin kanssa tutkittiin vapaassa leikkitilanteessa √§idin ja lapsen v√§lill√§ k√§ytt√§en EAS-menetelm√§√§ (Emotional Availability Scales). Tulokset osoittivat, ett√§ seurantav√§lill√§ 24‚Äď30 kuukauden i√§ss√§ lapsen inhibitiokyvyss√§ ja kognitiivisissa taidoissa tapahtui merkitt√§v√§√§ muutosta. Kognitiiviset taidot 24 ja 30 kuukauden kohdalla olivat yhteydess√§ toisiinsa, mutta inhibitiokyvyss√§ yhteytt√§ ik√§pisteiden v√§lilt√§ ei l√∂ytynyt. Inhibitiokyky 24 kuukauden i√§ss√§ selitti lapsen emotionaalista vuorovaikutusta 30 kuukauden i√§ss√§, mutta kognitiivisilla taidoilla ei ollut yhteytt√§ emotionaaliseen vuorovaikutukseen. L√∂yd√∂kset viittaavat siihen, ett√§ inhibitiokyky on keskeinen my√∂s varhaisten sosiaalisten taitojen n√§k√∂kulmasta. Inhibitiokyvyn ja lapsen emotionaalisen vuorovaikutuksen yhteydest√§ on kuitenkin vain v√§h√§n tietoa eik√§ t√§m√§n tutkimuksen perusteella voida tehd√§ vahvoja johtop√§√§t√∂ksi√§, vaan tutkimusta tarvitaan lis√§√§
    • ‚Ķ
    corecore