Soveltavaa liikuntaa Kangasmetsän koulun 5.-6. luokalle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda ajatusta sovelletusta liikunnasta ja uusia näkökulmia koululiikuntaan erityistä tukea tarvitseville lapsille. Koululta puuttuessa eritysliikunnanopettaja jää liikunta vähemmälle huomiolle. Opinnäytetyö on laadultaan toiminnallinen, ja tarkoituksena oli järjestää erityistä tukea tarvitseville lapsille sovellettua liikuntaa. Liikuntatoteutuksia järjestettiin kymmenen kertaa, joista tehdyt tarkat tuntisuunnitelmat ovat liitteenä. Tuntisuunnitelmista selviää jokaisen toteutuskerran sisältö ja tavoitteet. Opinnäytetyön teoriaosuus muodostuu soveltavan liikunnan selvityksestä, erityistä tukea tarvitsevien ohjaamisesta, liikunnan fyysistä ja psyykkisiä merkityksistä ja vaikutuksista. Opinnäytetyö mahdollisti luokanopettajalle tilaisuuden havainnoida oppilaita uudesta näkökulmasta pitkällä aikavälillä, sekä tehdä niistä omia johtopäätöksiään. Opinnäytetyö antoi opettajalle uusia ideoita liikuntatuntien kehittämiseksi erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeita ajatellen. Opinnäytetyömme tuotteena annamme koulun käyttöön materiaalipaketin, joka sisältää jokaisen toteutuksen tuntisuunnitelmat.The objective was to bring the idea as applied to new perspectives on physical activity and sport in schools with special needs children. Because in the school there were no specific teacher in sports, the time teacher uses to plan lessons is scarce. The main characteristic feature of this thesis is activity. The purpose was to organize applied sports to children with special needs. There were ten executions with individual plans of action. They can be found in the attachments. The theory part of the thesis is composed of the definition of applied sports, guidance of children with special needs and the meanings and implications of physical and mental influences. The thesis enabled the class teacher the opportunity to observe the students a new perspective in the long term, and do her own conclusions. The thesis gave the teacher new ideas for sports with special educational needs of children with needs. As a product of our thesis we give the school the use of materials package, which includes lesson plans for each execution

VASTAVALMISTUNEIDEN LUOKANOPETTAJIEN JA AINEENOPETTAJIEN KÄSITYKSIÄ TYÖELÄMÄTAIDOISTA JA NIIDEN KEHITTYMISESTÄ YLIOPISTOSSA

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeinä opettajaksi valmistuneet pitivät eri työelämätaitoja ja miten yliopisto-opinnot kehittivät näitä taitoja. Opettajan osaaminen voidaan jakaa viiteen osaamisalueeseen: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, sosiaaliset taidot, persoonalliset orientaatiot sekä ammatillinen hyvinvointi (Blömeke & Kaiser 2017; OVET-hankkeen nettisivut). Tässä tutkimuksessa opettajan työelämätaitoja tarkasteltiin näiden osaamisalueiden näkökulmasta. Lisäksi haluttiin selvittää, löytyykö vastauksista eroja luokanopettajien ja aineenopettajien tai miesten ja naisten välillä. Aineistona toimi Turun yliopiston rekrytointipalveluiden keräämä sijoittumisseurantakysely, johon vastasi vuosina 2007–2014 valmistuneita luokan- ja aineenopettajia (N=1440), jotka olivat aineistoa kerätessä olleet noin vuoden työelämässä. Tässä tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan kyselylomakkeen yhtä kysymystä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltavat 21 työelämätaitoa ryhmiteltiin viideksi faktoriksi: opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot, vuorovaikutustaidot, monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot. Faktoreiden muodostamisessa lähtökohtana toimi Moniulotteinen opettajan osaamisen malli (MAP). Tärkeimmiksi työelämätaidoiksi koettiin, opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Monikulttuurisuustaidot ja hallinnointitaidot koettiin vähemmän tärkeiksi. Yliopisto-opintojen koettiin kehittäneen työelämätaitoja samassa suhteessa. Tärkeimmiksi koetut taidot kehittyivät parhaiten yliopistossa, kun taas vähemmän tärkeiksi koetut työelämätaidot kehittyivät heikommin. Toisaalta yliopisto-opinnoista löytyi kehittämisen varaa. Opinnot voisivat kehittää paremmin tärkeiksi koettuja työelämätaitoja. Luokanopettajien ja aineenopettajien sekä miesten ja naisten vastauksista löytyi eroavaisuuksia. Yliopisto-opintojen tulisi kehittää niitä työelämätaitoja, jotka opettajat ovat kokeneet työssään tärkeäksi. Tämän tutkimuksen perusteella sellaisia ovat muun muassa opetuksen ja oppimisen tietoperusta, kognitiiviset taidot sekä vuorovaikutustaidot. Opettajalta vaaditaan monipuolista osaamista, sekä pois oppimista vanhoista malleista. Tähän opettajat tarvitsevat tukea ja koulutusta. (Husu & Toom 2016.

Medialukutaidon monet määritelmät : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus aikuisten digitaaliseen medialukutaitoon

Tarkastelen tässä tutkielmassa medialukutaidon määritelmää aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevissä tutkimuksissa. Erimielisyydet medialukutaidon määritelmästä korostuvat selvästi aiemmassa tutkimuksessa. Määritelmästä ei ole selkeää yhteisymmärrystä, ja se on usein päällekkäinen läheisten käsitteiden, kuten informaatiolukutaidon, kanssa. Aiemman tutkimuksen perusteella medialukutaidon määritelmä vaatii tarkentamista. Pyrkimyksenäni on siis vastata tutkimuskysymykseen: Miten medialukutaito määritellään aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevissä tutkimuksissa? Tarkastelen määritelmiä juuri aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevissä tutkimuksissa, sillä sekä aikuiset tutkimuskohteena että digitaalisuus kontekstina ovat ajankohtaisia ja tärkeitä teemoja. Aikuisten mediaosaaminen on jäänyt tutkimuksen ja toteutuksen kannalta vähemmälle huomiolle, kuin lasten ja nuorten mediaosaaminen. Viime vuosina aikuisten medialukutaitoa on kuitenkin tutkittu enemmän. Digitaalinen medialukutaito on noussut aina vain etenevän digitalisaation myötä ajankohtaiseksi aiheeksi. Digitaalinen medialukutaito on merkittävää esimerkiksi kyberturvallisuuden ja yhteiskunnan digitalisoitumisen kannalta. Tämän tutkielman aineisto koostuu aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevistä tutkimusartikkeleista. Keräsin aineiston systemaattisella kirjallisuuskatsauksella, ja analysoin sen aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Sain hakuprosessin avulla aineistoksi yhdeksän englanninkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2018–2023. Analyysin tulokset ehdottavat neljää osa-aluetta medialukutaidolle: kognitiiviset taidot, käytännön taidot, turvallisuus ja vaikutukset. Kognitiiviset taidot sisältävät muun muassa mediasisältöjen tulkinnan, arvioinnin, analysoinnin ja ymmärtämisen. Käytännön taidot taas koostuvat muun muassa mediasisältöjen saavuttamisesta, käyttämisestä ja tuottamisesta. Turvallisuus -osa-alue sisältää esimerkiksi disinformaation tunnistamisen ja vastustamisen. Vaikutusten osa-alue taas koostuu voimaannuttavasta vaikutuksesta ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta. Lisäksi aineistosta ilmenee medialukutaidon käsitteen määrittelyyn liittyviä epäselvyyksiä ja päällekkäisyyttä läheisten käsitteiden kanssa. Kaiken kaikkiaan aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevistä tutkimuksista nousee neljä ulottuvuutta medialukutaidolle: kognitiiviset taidot, käytännön taidot, turvallisuus ja vaikutukset. Lisäksi epäselvyydet medialukutaidon määrittelyssä ovat selkeästi esillä aikuisten digitaalista medialukutaitoa käsittelevissä tutkimuksissa

Perehdyttäminen osaamisen johtamisessa : Perehdytysohjelma Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolle

Tekijä:Taija Krats Opinnäytetyön nimi: Perehdyttäminen osaamisen johtamisessa; perehdytysohjelma Kolarin ter-veyskeskuksen vuodeosastolle Työn ohjaajat: Yliopettaja TtT Helena Heikka ja Yliopettaja TtT Lea Rissanen Työn valmistumislukukausi ja – vuosi: Kevät 2012 Sivumäärä: 54+14 Tämän työn tarkoituksena on ollut luoda toimiva perehdyttämisohjelma Kolarin terveyskeskuksen vuodeosastolle. Siellä on uusi työntekijä saattanut olla kaksikin viikkoa perehdytettävänä, mutta ilman suunniteltua perehdytystä. Vuodeosaston osastonhoitajan kanssa yhteistyössä aloimme kehittää perehdytysohjelmaa, koska suunnitelmallista sellaista ei ollut. Tutkimusmenetelmänä käytin toimintatutkimusta, jonka ensimmäisessä vaiheessa Kolarin terveyskeskuksen vuodeosaston henkilökunnalta kysyin avoimella lomakekyselyllä, mitä he pitivät tärkeänä uuden työntekijän perehdyttämisessä ja mitä he katsoivat kuuluvan sairaanhoitajan ja lähi-hoitajan työnkuviin. Vastaukset analysoitiin käyttämällä laadullista sisällönanalyysiä. Näiden vastausten perusteella kehitin yhteistyössä osastonhoitajan ja johtavan lääkärin kanssa työnkuvaukset vuodeosaston sairaan- ja perushoitajille. Toimintatutkimuksen toisessa vaiheessa osastolle tulleet uudet työntekijät käyttivät apuna perehtymisessä työnkuvauksia. He kuitenkin kokivat niiden olevan liian yksityiskohtaiset, tämän perus-teella aloin kehittämään tasolla olevaa osaamiskarttaa/osaamistarpeita vuodeosastolla. Tarkoi-tuksena on, että uusi työntekijä perehtyy käyttäen apuna tarkistuslistaa/perehdytyskorttia ja osaamistarpeita. Hän suunnittelee oman perehdytyksensä kulun perehdyttäjänsä kanssa. Varsinaisia tuloksia edellä mainittujen välineiden käytöstä ei ole, koska ne valmistuvat tämän työn myötä. Jatkotutkimusaiheena voisi tarkastella, miten perehdyttäminen on onnistunut ja mitä siinä voitaisiin kehittää. Tämän avuksi perehtyjä tulee saamaan myös palautelomakkeen, jonka avulla osastonhoitaja voi jatkossa kehittää perehdytysprosessia. Asiasanat: perehdyttäminen, osaamisen johtaminen, osaamistarpeetAuthor: Taija Krats Title of thesis: Orientation Process; Integral Part of Knowledge Management Supervisors:Principal Lecturer, PhD ( Health Sciences) Helena Heikka and Principal Lecturer, PhD ( Health Sciences) Lea Rissanen Term and year when the thesis was submitted: Spring 2012 Number of pages:54+14 This work was commissioned by the ward manager of the healthcare centre in Kolari. The objective of my study was to create a functional orientation program for the ward of the healthcare centre in Kolari. As a research method, I used action research. At first, the work community identified the content of their work and what they preferred to be included in an orientation process. These materials were analysed us-ing the method of content analysis. The result of this study was a new orientation program, which includes check-list, areas of expertise and feed-back questionnaire. Further measures could include a study on how the orientation program works and how it could be im-proved ? Keywords: orientation program, skills developmen

KAIKILLE AVOIN LIIKUNTATUNTI – YKSILÖN HUOMIOIMINEN RYHMÄSSÄ

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana oli lisätä ja vahvistaa apuvälinettä käyttävän oppilaan osallisuutta koululiikuntatunneilla ja näin vahvistaa hänen vuorovaikutustaan toisten oppilaiden kanssa sekä antaa opettajalle voimavaroja, esimerkkejä ja malleja, miten liikuntatunteja voidaan soveltaa niin, että kaikki voivat osallistua yhteiseen tekemiseen. Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa viisi liikuntatuntia erityiskoulun oppilaille, lähtökohtana koko ryhmän monipuolinen ja tasavertainen liikkuminen huomioiden samanaikaisesti sekä apuvälinettä käyttävän että muun ryhmän tarpeet. Tavoitteena oli, että voidaan puhua vain liikuntaryhmästä sen sijaan, että puhuttaisiin liikuntaryhmästä, jossa on apuvälinettä käyttävä oppilas. Opinnäytetyön raportin teoriaosuus käsitellee yleisesti kaikille avointa toimintaa, esteettömyyttä ja inkluusiota sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Koulun näkökulmasta keskiössä ovat soveltava liikuntakasvatus, soveltavan liikunnan opetus sekä ohjaaminen ja osallistujien näkökulmasta perehdytään tukea tarvitsevaan lapseen sekä ryhmäytymiseen. Opinnäytetyössä käytettiin kolmea eri tutkimusmenetelmää, joita olivat havainnointi, haastattelu sekä opinnäytetyöpäiväkirja. Kävimme tutustumassa etukäteen ryhmän liikuntatunteihin sekä haastattelimme opettajaa ja apuvälinettä käyttävän oppilaan äitiä. Liikuntatunteja varten tehtiin selkeät suunnitelmat, jotka ovat opinnäytetyön liitteenä. Liikuntatuntien tärkeimmiksi asioiksi nousivat opetuksen, sääntöjen, tilojen sekä välineiden soveltaminen. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että yksilöistä muodostui tasavertainen ryhmä, jossa kaikki otettiin huomioon. Oppilaat löysivät liikunnan ilon. Tästä opinnäytetyöstä Koivulan koulu sai valmiit liikuntatunti-suunnitelmat sekä tunneilla käytetyt, itsevalmistetut, materiaalit. Palkitsevinta oli nähdä oppilaiden kasvoilta paistava liikunnan riemu. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina saimme varmuutta ohjaajana toimimiseen. Opinnäytetyötä voidaan käyttää jatkossa liikuntatuntien suunnittelun apuna niin erityisopetuksessa kuin yleisopetuksessakin.The purpose of this thesis was to advance inclusion by planning and creating physical education lessons for all. The primary aim was to increase the participation of the pupil with assistive devices in the physical educations lessons. The secondary aims were to improve the social interaction and co-operation among the pupils and to give extra ideas and working tools for the teachers to create physical education lessons for all. The starting point of this thesis was to plan and carry out five physical education lesson for local special school students. The base for the lesson was to create activities that take same time in consideration both, the needs of the individual using the assistive devices and the needs of the group. The idea was that everyone could participate and join all the activities with their own abilities. The theory of the theses addresses the activities for all, inclusion and accessibility and their connection to each other’s. From physical education point of view, the focus will be on adapted physical education, teaching adapted physical activities and instructing, whereas from participant point of view the theory will concentrate on individual with special needs and working as a group. In this theses, three methods to collect the data were used: observation, interview and diary. In the beginning of the research, both writers visited the physical education lessons to get more familiar with the youngsters, environment and facilities of the class. Also the teacher of the class and the mother of the youngster using the assistive devices were interviewed. Based on the information of the observations and the interviews, researchers developed a plan for five different physical education lessons. As a result, adapting the teaching, rules, environment and equipment created the main framework for these five inclusive physical education lessons. These lessons succeed to take in account different individual needs, but managed also improve the co-operation among the group at the same time. The joy of being active was achieved and it could be seen from the smile of the participants face. This theses offered ready plans and self-made equipment for the co-operation partner. As a future professionals in social and health care, this research gave us confidence to work as a adapted physical activity instructors and the content of this theses can be utilized in future work in the field of physical education

Nuorten ääni mukaan kuntoutukseen : Spiral-itsearvioinnin pilottiversio CP-vammaisille nuorille

Spiral on kuntoutusohjaaja Kirsi Niittymäen opinnäytetyönään luoma itsearviointimenetelmä, joka toteutuu käytännössä lautapelin muodossa. Spiral-itsearviointimenetelmässä pelilaudan pohja on sama, mutta pelissä esiintyvien kysymyskorttien kysymykset on laadittu tietylle asiakasryhmälle. Tällä hetkellä olemassa olevia versioita on kaksi: mielenterveyskuntoutujille sekä autismin kirjon nuorille. Kaikki Spiralin kysymykset pohjautuvat Maailman terveysjärjestön (WHO) kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen, ICF:n diagnoosikohtaisiin ydinlistoihin. (Kuntoutussäätiö 2016.) Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda CP-vammaisille nuorille suunnattu versio Spiral-itsearviointimenetelmästä. Kehittämistyön toimeksiantajana oli Lasten ja nuorten terapia-asema Sateenkaari. Kehittämistyön tuloksena opinnäytetyössä esitellään pilottiversiot 24 kysymyskortista, joita voidaan käyttää itsearviointimenetelmän jo olemassa olevan pelilaudan kanssa. Korttien kysymykset pohjautuvat aikaisempien versioiden tapaan ICF-luokituksen ydinlistoihin. CP-vammaisille lapsille ja nuorille on saatavilla yhteensä viisi eri ydinlistaa laajuuden ja ikäjakauman mukaan (ICF-kuvauslomakkeen luominen 2017). Opinnäytetyössä hyödynnettiin CP-vammaisille lapsille ja nuorille laadittua laajaa ydinlistaa sekä CP-vammaisille 14 – 18-vuotiaille laadittua lyhyttä ydinlistaa. Kysymykset pohjautuvat CP-vammaisia nuoria käsitteleviin ydinlistoihin, haettuun teoria- ja tutkimustietoon sekä omaelämänkerrallisiin teoksiin. Opinnäytetyön tuloksena laadittiin 24 kysymyskorttia. Kysymykset ovat pilottiversioita, mikä edellyttää kysymyskorttien ymmärrettävyyden ja laadun arviointia käytännössä. Kysymyskorttien soveltuvuudesta CP-vammaisen nuoren itsearviointiin olisi hyvä toteuttaa jatkokehittämistyö.Spiral is a self-assessment method created by the rehabilitation instructor Kirsi Niittymäki, which is practiced in the form of a board game. In the Spiral self-assessment method, the basis of the game board is the same, but the questions on the question cards in the game are set up for a particular customer group. There are currently two versions available: for mental health rehabilitees and for young people with autism spectrum disorders. All of Spiral's questions are based on the diagnostic core lists of the World Health Organization (WHO) Functional Ability, Operational Disabilities and International Health Classification, ICF. (Kuntoutussäätiö 2016.) The thesis was a development work designed to create a version of the Spiral self-assessment method for young people with cerebral palsy (CP). The principal of the thesis was Children and adolecents’ rehabilitation centre Sateenkaari. As the result of the development work, in the thesis are presented pilot versions of 24 question cards that can be used for the self-assessment method with an existing game board. Like the previous versions, the issue of cards is based on the core lists of the ICF classification. A total of five different core lists are available for children and young people with CP according to their scale and age distribution (ICF-kuvauslomakkeen luominen 2017). In the thesis, we utilized the extensive core list of children and adolecents with CP and the short core list of adolecents aged from 14 to 18 with CP. The questions are based on the core lists of adolescents with CP, applied theory and research, and autographical narratives. The result of the thesis was the preparation of 24 question cards. Questions are pilots, which means that there will be requirement to do. The understandability and validity of the question cards need to be evaluated. It would be good to execute another development work, focusing on the suitability of the question cards for self-evaluation of adolescents with CP

YHDESSÄ ENEMMÄN : Toimintaterapeutti luokanopettajan työparina lasten hienomotoriikkaa tukemassa

Koululähtöisen toimintaterapian hyödyistä on saatu hyvää kansainvälistä näyttöä, ja esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimintaterapeutti työskentelee jo luontevana osana tiivistä kouluarkea. Suomessa näin ei kuitenkaan vielä ole. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Jyväskylän Keljonkankaan koulu. Toimeksiantajan puolelta nousi kiinnostus kokeilla käytännössä toimintaterapeutin ja luokanopettajan välistä työparitoimintaa, sillä opettaja voi monen oppilaan luokassa kokea omat resurssinsa ja tietotaitonsa lasten erityishaasteissa toisinaan riittämättömiksi. Lisäksi kouluarjessa oli havaittu hienomotoristen haasteiden enenevissä määrin hankaloittavan joidenkin lasten koulussa suoriutumista, joten työparitoiminta päätettiin kohdistaa juuri lasten hienomotoriikan tukemiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli siten tuoda esille käytännön kokeiluun perustuen, millä keinoin toimintaterapeutti voi luokanopettajan työparina toimiessaan tukea ensimmäisen luokan oppilaan hienomotorisia taitoja. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen peruspiirteitä noudattaen. Aineistonkeruumenetelminä olivat teemahaastattelu, luokkahuonehavainnointi sekä tutkimuspäiväkirja. Aineistoa analysoitiin läpi prosessin, analysoinnin kehittäessä ja viedessä eteenpäin yhteistyöprosessia. Lopputuloksena syntyi prosessikaaviolla kuvattu malliesimerkki toimintaterapeutin ja luokanopettajan välisestä työparitoiminnasta ja siihen vaikuttavista elementeistä. Malliesimerkin taustalla vaikuttavat Kanadalainen toiminnallisuuden ja sitoutumisen malli (CMOP-E) ja sen kanssa käytettäväksi soveltuva Kanadalainen toimintaterapiaprosessin kehys (CPPF). Käytännön kokeilun myötä tällaisen yhteistyömallin ja erityisosaamisen todettiin vastaavan nykyajan koulumaailman tarpeisiin. Jatkossa voisikin kartoittaa, millaisia resursseja toimintaterapeutin palkkaaminen osaksi kouluarkea vaatisi, sekä määrittää toimintaterapeutille tarkempaa työnkuvaa osana kouluyhteisöä. Lisäksi opinnäytetyössä tuotettu hienomotoriikkaan liittyvä tieto olisi hyvä jalkauttaa myös esiopetuksen arkeen.School-based occupational therapy shows good international evidence, and in Canada and the United States, for example, occupational therapists already work as a natural everyday part of the school day. In Finland, however, this is not so. The commissioner of the thesis was a primary school called the Keljonkangas School in Jyväskylä, Finland. The school wanted to experiment collaboration between an occupational therapist and class teacher, because with groups of many pupils the teachers can find their resources and knowledge sometimes inadequate when it comes to children with special needs. In addition, an increasing number of fine motor skill challenges had been detected to complicate the school performance of some pupils, which is why it was decided that the collaboration would focus on supporting the children’s fine motor skills. Hence, based on the experiment, the goal of the thesis was to suggest how an occupational therapist together with a class teacher would be able to support the fine motor skills of a first grade student. The thesis was carried out according to the principles of qualitative action research. The data acquisition methods were theme interviews, classroom observation and a research diary. The data was analyzed throughout the process, and this helped to develop and forward the process of collaboration. As a result, a process chart describing a model example of collaboration between an occupational therapist and class teacher and of the related elements was produced. The model example was based on The Canadian Model of Occupational Performance and Engagement (CMOP-E) and The Canadian Practice Process Framework (CPPF) which are often used together. The experiment showed that this kind of a model of collaboration and special know-how responds to the needs of today’s school world. Future studies could focus on what kind of resources hiring an occupational therapist as a part of everyday school would demand and determine a more specific job description for an occupational therapist as a part of the school community. In addition, it would also be useful to integrate the information about fine motor skills provided by the thesis with the everyday life of preschool education

Intensiiviset kuntoutuskurssit traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille : Hyödyt ja soveltuvuus Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi

Tutkimuksessa arvioidaan, soveltuvatko traumaattisen aivovamman saaneille aikuisille suunnatut intensiiviset kuntoutuskurssit Kelan järjestämäksi kuntoutukseksi. Kela on järjestänyt intensiivisiä kuntoutuskursseja harkinnanvaraisena kuntoutuspalveluna vuodesta 2015. Kurssit perustuvat Suomessa kehitettyyn INSURE-aivovammakuntoutusohjelmaan. Tavoitteena on auttaa kuntoutujia ymmärtämään aivovamman vaikutuksia heidän elämäänsä ja tukea heidän ammatillisia tavoitteitaan. Tutkimus on monimenetelmällinen. Intensiivisten kurssien soveltuvuutta arvioidaan kuntoutujien, heidän läheistensä, palveluntuottajan, kuntoutukseen lähettävien tahojen sekä Kelan ja työeläkelaitosten asiantuntijalääkäreiden näkökulmasta. Aineisto koostuu kyselyistä, kuntoutusasiakirjoista ja haastatteluista sekä Kelan kurssi­tietojärjestelmän tiedoista kurssien toteutumisesta. Intensiivisille kursseille lähettämisen peruste on ollut mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen arviointi ja tukeminen ja vertaistuki. Kaikkien kuntoutujien kurssit eivät ole toteutuneet niiden palvelukuvauksen mukaisesti. Kuntoutujat ja heidän läheisensä kokivat kurssit hyödylliseksi ja merkitykselliseksi. Kursseilla kuntoutujat oppivat ymmärtämään aivovamman vaikutuksia elämäänsä ja saivat tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseensa. Lisäksi kurssit ovat helpottaneet kuntoutujien arjessa selviytymistä. Intensiivisten kurssien aikana voidaan tehdä kokonaisvaltainen arvio kuntoutujien toimintakyvystä, ja niillä voidaan tukea kuntoutujien elämänhallintaa. Kurssit eivät tue aivovamman saaneiden henkilöiden välitöntä työhön palaamista. Kaikki kuntoutujat oli kursseilla todettu työkyvyttömiksi kaikkeen ansiotyöhön. Intensiivisten kurssien tehtävää ja tavoitteita aivovamman saaneiden henkilöiden kuntoutuspolussa ja palvelujärjestelmää täydentävänä kuntoutuspalveluna tulisi selkeyttää kuntoutusprosessiin osallistuvien toimijoiden välisenä yhteistyönä.peerReviewedVertaisarvioit