Tämän toiminnallisen opinnäytetyön lähtökohtana oli lisätä ja vahvistaa apuvälinettä käyttävän oppilaan osallisuutta koululiikuntatunneilla ja näin vahvistaa hänen vuorovaikutustaan toisten oppilaiden kanssa sekä antaa opettajalle voimavaroja, esimerkkejä ja malleja, miten liikuntatunteja voidaan soveltaa niin, että kaikki voivat osallistua yhteiseen tekemiseen. Tarkoituksena oli suunnitella ja toteuttaa viisi liikuntatuntia erityiskoulun oppilaille, lähtökohtana koko ryhmän monipuolinen ja tasavertainen liikkuminen huomioiden samanaikaisesti sekä apuvälinettä käyttävän että muun ryhmän tarpeet. Tavoitteena oli, että voidaan puhua vain liikuntaryhmästä sen sijaan, että puhuttaisiin liikuntaryhmästä, jossa on apuvälinettä käyttävä oppilas. Opinnäytetyön raportin teoriaosuus käsitellee yleisesti kaikille avointa toimintaa, esteettömyyttä ja inkluusiota sekä niiden yhteyttä toisiinsa. Koulun näkökulmasta keskiössä ovat soveltava liikuntakasvatus, soveltavan liikunnan opetus sekä ohjaaminen ja osallistujien näkökulmasta perehdytään tukea tarvitsevaan lapseen sekä ryhmäytymiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kolmea eri tutkimusmenetelmää, joita olivat havainnointi, haastattelu sekä opinnäytetyöpäiväkirja. Kävimme tutustumassa etukäteen ryhmän liikuntatunteihin sekä haastattelimme opettajaa ja apuvälinettä käyttävän oppilaan äitiä. Liikuntatunteja varten tehtiin selkeät suunnitelmat, jotka ovat opinnäytetyön liitteenä.
Liikuntatuntien tärkeimmiksi asioiksi nousivat opetuksen, sääntöjen, tilojen sekä välineiden soveltaminen. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että yksilöistä muodostui tasavertainen ryhmä, jossa kaikki otettiin huomioon. Oppilaat löysivät liikunnan ilon.
Tästä opinnäytetyöstä Koivulan koulu sai valmiit liikuntatunti-suunnitelmat sekä tunneilla käytetyt, itsevalmistetut, materiaalit. Palkitsevinta oli nähdä oppilaiden kasvoilta paistava liikunnan riemu. Tulevina sosiaalialan ammattilaisina saimme varmuutta ohjaajana toimimiseen. Opinnäytetyötä voidaan käyttää jatkossa liikuntatuntien suunnittelun apuna niin erityisopetuksessa kuin yleisopetuksessakin.The purpose of this thesis was to advance inclusion by planning and creating physical education lessons for all. The primary aim was to increase the participation of the pupil with assistive devices in the physical educations lessons. The secondary aims were to improve the social interaction and co-operation among the pupils and to give extra ideas and working tools for the teachers to create physical education lessons for all.
The starting point of this thesis was to plan and carry out five physical education lesson for local special school students. The base for the lesson was to create activities that take same time in consideration both, the needs of the individual using the assistive devices and the needs of the group. The idea was that everyone could participate and join all the activities with their own abilities.
The theory of the theses addresses the activities for all, inclusion and accessibility and their connection to each other’s. From physical education point of view, the focus will be on adapted physical education, teaching adapted physical activities and instructing, whereas from participant point of view the theory will concentrate on individual with special needs and working as a group.
In this theses, three methods to collect the data were used: observation, interview and diary. In the beginning of the research, both writers visited the physical education lessons to get more familiar with the youngsters, environment and facilities of the class. Also the teacher of the class and the mother of the youngster using the assistive devices were interviewed. Based on the information of the observations and the interviews, researchers developed a plan for five different physical education lessons.
As a result, adapting the teaching, rules, environment and equipment created the main framework for these five inclusive physical education lessons. These lessons succeed to take in account different individual needs, but managed also improve the co-operation among the group at the same time. The joy of being active was achieved and it could be seen from the smile of the participants face.
This theses offered ready plans and self-made equipment for the co-operation partner. As a future professionals in social and health care, this research gave us confidence to work as a adapted physical activity instructors and the content of this theses can be utilized in future work in the field of physical education
