Kolin viittomakieliset matkailusivut

Kolin Matkailuyhdistys tilasi syksyllä 2013 Humanistiselta ammattikorkeakoululta Kolin matkailusivujen viittomakielisen käännöksen. Viittomakieliset sivut julkaistiin kesäkuussa 2014. Viitottujen videoiden lisäksi sivut sisältävät myös suomenkielisen esittelytekstin, joka toimitettiin ja josta tehtiin kielensisäinen käännös viittomakieliselle asiakasryhmälle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä hyvä viittomakielinen käännös ja rohkaista muita kulttuurikohteita tarjoamaan palveluja vähemmistöryhmille. Tutkimusmenetelminä käytettiin produktin teossa saadun tiedon soveltamista sekä natiivikielisen henkilön konsultointia. Raportin analyysiosiossa tarkasteltiin viittomakielisen käännöksen pragmaattisia adaptaatioita. Viittomakielisten matkailusivujen julkaiseminen oli Kolin Matkailuyhdistys Ry:ltä ennakkoluuloton ja innovatiivinen teko ja samalla lajissaan ensimmäinen Suomessa. Toivottavasti sivusto toimii suunnannäyttäjänä tasa-arvoisen kuluttajakohtelun edistämiselle.Kolin matkailuyhdistys Ry [Koli Travelling Association] ordered autumn 2013 from the Humak Universi-ty of Applied Sciences the sign language translation of their travelling pages. The sign language pages were published June 2014. Besides the sign language videos, the pages also contain a Finnish introduction text, which has been edited, and which has been intralingually translated for the sign language circle of customers. The purpose of the thesis was to make a good sign language translation, and to encourage other cultural actors to serve minority groups. The research methods included applying the knowledge that was gained in the research process, and consulting the native speaker of sign language. In the report, the focus of the analysis section was to examine the pragmatic adaptations of the sign language translation. The publishing of the sign language travelling pages by Kolin matkailuyhdistys Ry was an unprejudiced and innovative deed, and at the same time it was the first of its kind in Finland. Let´s hope those pages will serve as a beacon towards further equal consumer treatment

Peruskoulun 3.-6. luokan suomen kielen ja kirjallisuuden tehtävien sähköistettävyys

Pro gradu -tutkielmassani tutkin kolmen alakoulun 3.–6. luokan oppikirjasarjan (Kirjakuja, Kulkuri ja Vipunen) tehtäväkirjoja ja selvitin, onko tehtäviä mahdollista sähköistää sellaisenaan tai muunneltuina. Tarkemmin paneuduin myös Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitoksen luomaan sähköiseen ViLLE-oppimisympäristöön ja sen mahdollisuuksiin tehtävien sähköistettävyydessä. Vertasin tehtäväkirjojen tehtäviä myös Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 vaatimuksiin opetettavista asioista. Tutkimukseni oli osa ViLLE-tutkimushanketta. Ensin kävin läpi 12 tehtäväkirjaa ja merkitsin niistä jokaisen tehtävän sopivaan tehtävätyyppi ja opittavan asian -kategoriaan. Kategorioita loin lisää sitä mukaa, kun oli tarvetta. Tämän jälkeen minulla oli selkeä kuva siitä, millaisia tehtäviä opetetaan milläkin luokka-asteella. Teoriataustana on tietoa sähköisistä oppimateriaaleista, erilaisista oppimisympäristöistä sekä Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 ja 2014. Tulosteni perusteella nykyään lähes kaikki tehtävät on sähköistettävissä, mutta jos sähköistettävyyttä arvioidaan automaattisen palautteen näkökulmasta, niin esimerkiksi pohdinta- ja näyttelemistehtävät sekä sisällöllisesti arvioitavat kirjoittamistehtävät eivät sovellu sähköistettäviksi. Hyvin sähköistettäviksi automaattisen palautteen näkökulmasta soveltuvat monivalinta-, poiminta-/tunnistamis- ja aukkotehtävät

Yleiset kirjastot sanomalehtien otsikoissa vuonna 2016 : Nousiko tuleva kirjastolaki uutisointeihin?

Kirjastot kuuluvat suomalaiseen yhteiskuntaan ja kirjastopalvelut ovat käytettyjä peruspalveluita kunnissa. Kirjastotoimintaa säädetään lailla ja uusi laki astuu voimaan 1.1.2017. Kirjastot viestittävät toiminnastaan erilaisten medioiden kautta. Sanomalehtien artikkelit ovat yksi tapa välittää tietoa kirjastoista ja niiden palveluista. Opinnäytetyössä selvitettiin, mitä yleisistä kirjastoista kirjoitettiin ja nousiko uusi kirjastolaki lehtien otsikoihin. Opinnäytetyön tutkimusaineistona oli kolmen erilaisen sanomalehden, Helsingin Sanomien, Kalevan ja Kirkkonummen Sanomien, yleisiä kirjastoja koskevat uutisoinnit. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista aineistolähtöistä sisällönanalyysia, jota varten lehtien artikkelit kerättiin ja tilastoitiin em. sanomalehdistä helmi-toukokuussa ja elo-lokakuussa. Artikkelisisällöt ryhmiteltiin kirjasto-toimintojen ja kirjoitustyylien mukaan. Selvityksessä pyrittiin objektiiviseen kuvaan sanomalehtien kirjastoaiheisissa uutisoinneissa eikä lehtien tekstejä ole analysoitu tarkemmin. Sanomalehtien kirjastoaiheisista uutisoinneista suurin osa käsitteli yleisiä kirjastoja. Palstatilaa sai eniten kirjastojen tapahtumiin ja näyttelyihin liittyvät ilmoitukset mutta kaikissa lehdissä oli myös lyhyitä uutisointeja ja laajoja toimitettuja artikkeleita kirjastoista. Helsingin Sanomat keskittyi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen uutisointeihin ja artikkeleissa kerrottiin mm. kirjastojen tiloista ja uudenlaisista palvelukonsepteista. Lehdessä oli myös kirjastoja koskevia mielipidekirjoituksia. Kalevassa oli eniten kirjastoja koskevia uutisointeja ja kirjoituksissa keskityttiin Oulun seudun OUTI-kirjastojen toimintaan. Kirjastopalveluita esiteltiin lehden sivuilla mm. lukemiseen ja kirjallisuuteen liittyvien toimintatapojen kautta. Kirkkonummen Sanomissa tiedotettiin ja uutisoitiin säännöllisesti Kirkkonummen ja Inkoon kirjastojen toiminnasta ja palveluista. Opinnäytetyön aihe kiinnosti henkilökohtaisesti ja työn edetessä mielenkiinto kirjastoaiheisten uutisointien analysointiin laajeni pohtimaan myös sanomalehtien roolia kirjastojen medianäkyvyydessä. Toivottavasti opinnäytetyön sisältö voi olla innoittajana kirjastoissa, kun niissä suunnitellaan viestintää tai laaditaan viestintäohjelmaa. Säännöllisestä kirjastoaiheisten artikkelien seuraamisesta voi olla hyötyä tulevaisuudessakin. Artikkelien seuraaminen muistuttaa kirjastoja viestintäkulttuurin tärkeydestä ja merkityksestä ja samalla se ylläpitää kiinnostusta kirjastojen medianäkyvyyteen lehdissä.The purpose of public libraries in Finland is to provide inhabitants with educational and cultural services in order to advance their welfare. Library services are basic services in municipalities decreed by law. The new Library Act was prepared in 2015 and the new Act will come into effect 1.1.2017. The public libraries report about their functions in different media and articles in newspapers is one way to pass on information about public libraries. Library customers, decision-makers and different kinds of interest groups can read and learn about public libraries in the articles. In this final project articles in three different Finnish newspapers were analysed to find out what was written about public libraries in 2016 and whether the new Library Act was mentioned. Furthermore, communication of public libraries was briefly discussed. The articles about public libraries and the new Library Act were analysed from the newspapers Helsingin Sanomat, Kaleva and Kirkkonummen Sanomat. It has been used qualitative content analysis in the analysed articles. The articles were compiled statistics in Febryary to May and in August to October in 2016. The articles were classified according to library functions and writing styles. The analysed articles were studied objectively not profoundly. The most of the analysed articles were about the public libraries and about events and exhibitions. In newspapers were all kinds of writings: listings, short news and wide articles. The articles in Helsingin Sanomat were about new library spaces in metropolitan area in Helsinki and about new service concepts in Helmet libraries. In Kaleva were most the articles about the public libraries and the articles were about the public libraries in Oulu region. In Kaleva were also writings about literature and reading happenings in OUTI libraries. In the articles in Kirkkonummen Sanomat were writings about the public libraries in Kirkkonummi and Inkoo. Hopefully this final project can be an inspiration for personnel in the public libraries who are planning communications of the public library. This project could be continued by compare library issued articles in different local newspapers or regionals

”Perustelemisen keinoja on monia”. Argumentointitaitojen opetus yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen, miten yläkoulun ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa opetetaan argumentointitaitoja. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää, millaiset valmiudet kahdeksasluokkalainen saa argumentointiin ja kriittiseen lukutaitoon oppikirjojen perusteella ja miten tämä pohja huomioidaan lukion äidinkielen oppikirjoissa. Tutkimukseni kuuluu tekstintutkimuksen ja soveltavan kielitieteen alaan. Tutkimani kahdeksannen luokan oppikirjat ovat Aktiivi, Aleksis ja Tekstitaituri. Lukion oppikirjoista tutkimukseni aineslähteenä ovat Kieli ja tekstit, Piste ja Särmä. Tutkin oppikirjojen opetustekstien ja tehtävien lisäksi oppikirjoihin kuuluvien tehtäväkirjojen harjoituksia. Huomioin tutkimuksessani myös perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman perusteet. Tutkimuksestani selviää, että kahdeksannen luokan oppikirjoissa korostetaan argumentointitaitojen ja aktiivisen kansalaisuuden merkitystä. Niissä keskitytään erityisesti yleisönosastokirjoituksen ja arvostelun kirjoittamisen opetukseen. Sen sijaan argumentointikeinoja opetetaan yläkoulun oppikirjoissa mekaanisesti eikä ilmauksen sisältöä huomioiden. Retorisia keinoja opetetaan vain yhdessä tutkimassani oppikirjassa. Argumentaatioanalyysin ja retorisen analyysin opetus perustuu oppikirjoissa pääasiassa tehtäviin. Tutkimuksestani käy ilmi, että lukion äidinkielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa opetetaan argumentointitaitoja monipuolisesti mutta vaihtelevasti. Kahdessa oppikirjassa korostetaan argumentoinnin ja retoriikan vuorovaikutuksellista ja kontekstisidonnaista luonnetta. Osassa oppikirjoista retoriikka kytketään myös sen historialliseen kontekstiin. Argumentoivia tekstilajeja, argumentointikeinoja ja retorisia keinoja tuodaan oppikirjoissa esille runsaasti, mutta niiden opetustavat eroavat toisistaan hyvinkin paljon. Vain yhdessä oppikirjassa ohjataan konkreettisesti kriittisen argumentaatioanalyysin tekoa. Analyysini perusteella oppikirjojen opetustavat ja -sisällöt sekä käytettävät käsitteet ovat epäyhtenäiset, joten argumentointitaitojen opetuksen jatkumo yläkoulun ja lukion oppikirjoissa on ongelmallista. On tärkeää, että opetussuunnitelman perusteissa määriteltäisiin tarkasti, mitä argumentointiin liittyviä asioita oppikirjoissa on opetettava ja mitä käsitteitä käytetään.Siirretty Doriast

Mielipidekirjoitus genrehybridinä : Sitoutumisen ilmaisemisen keinot lukiolaisten tekstien genrepiirteitä rakentamassa

Tarkastelen tutkielmassani erään lukiolaisryhmän tapaa ilmaista mielipiteensä yleisönosastokirjoituksiksi tarkoitetuissa teksteissä. Tutkimukseni tavoitteena on paljastaa, millaisia erilaisia tehtäviä mielipiteen ilmaisemisella on aineistossa. Tarkastelen aineistoani tekstilajin näkökulmasta ja peilaan tuloksiani genrestä ja etenkin koulun genreistä aiemmin esitettyihin näkemyksiin. Tutkimusaineistonani on 55 tekstiä, jotka on kirjoitettu vastaukseksi kandidaatintutkielmaani varten kehittelemääni tehtävänantoon. Analysoin aineistoani Bhatian tekstilajianalyysimallia sekä Martinin ja Whiten suhtautumisen teoriaa soveltaen. Lähestyn tutkimusongelmaani neljän tutkimuskysymyksen kautta. Ensin selvitän, millainen on koulussa kirjoitettujen tekstien konteksti. Sen jälkeen analysoin, rakentuvatko tekstit suhtautumisen teorian termein yksi- vai moniäänisistä tekstijaksoista sekä tarkemmin mitä sitoutumisen keinoja tekstijaksoissa hyödynnetään. Lopuksi analysoin kontekstin ja kielellisten piirteiden pohjalta, millaisiin viestinnällisiin päämääriin sitoutumisen ilmaiseminen kytkeytyy. Tutkimus osoittaa, että aineiston tekstit ovat eräänlaisia genrehybridejä: niissä sekoittuu useita päällekkäisiä tavoitteita, eikä tehtävänantoon rakennettu alkuperäinen tekstilaji useissa tapauksissa säilytä luonnettaan. Mielipide ilmaistaan tyypillisesti suhtautumisen teorian termein spekuloimalla, jolloin ilmaisun tavoitteena on kantaa ottamisen sijaan pohtia ja eritellä aiheena olevaa ilmiötä. Aineistosta erottuu kolmen tekstilajin – aineen, referaatin ja mielipidekirjoituksen – tunnuspiirteitä, joita kirjoittajat yhdistelevät ja sekoittavat vastausteksteissään

Intertekstuaalisuus ja tekstilajiketjut Omaishoidon tuen kriteerit -tekstissä ja sen käännöksessä

Syftet med avhandlingen har varit att undersöka Karleby stads text om stödet för närståendevård Omaishoidon tuen kriteerit och dess översättning Kriterier för stöd för närståendevård i Karleby, och klargöra hurdan intertextualitet och hurdana intertextuella kedjor texterna innehåller. Den första analysdelen fokuserar på att precisera vilka myndighetstexter källspråkstexten baserar sig på och på vilket sätt textförfattaren antyder att texten baserar sig på andra texter. Den andra analysdelen å sin sida utgår från resultaten i den första delen och undersöker om översättaren har upptäckt den intertextualitet som finns i källtexten och utnyttjat den vid översättning. Båda analysdelarna avslutas med en presentation av den intertextuella kedja som kan skönjas bakom respektive text. Min undersökning är textforskning och omfattar kvalitativa och delvis kontrastiva analysmetoder. Analysmodellen som utformats för den första analysdelen baserar sig på Vesa Heikkinens (2001) och Kaija Kuiris (1984) undersökningar kring intertextualitet och dess förekomst samt Iso Suomen Kielioppis (2008) redogörelse av olika anföringssätt. I teoridelen redogörs även de för centrala begreppen ’intertextualitet’, ’genre’ och ’intertextuella kedjor’ främst med hjälp av dessa verk. Målspråkstextens analys följer källtextanalysen till viss del, men utnyttjar närmast Svenskt lagspråk (2010) och Svenska skrivregler (2000) för analysen. Resultatet av källtextanalysen har visat att den kommunala texten innehåller en mängd hänvisningar till andra myndighetstexter och lagar. De intertextuella sambanden är dock mer dolda och beskrivande (termen kuvaileva hos Heikkinen 2001) än öppna hänvisningar, vilket gör att läsaren högst sannolikt inte inser att texten innehåller intertextualitet. Detta leder till att den intertextuella kedjan var mycket mångskiktad och komplex. Analysresultat av målspråkstexten var överraskande, eftersom jag har antagit att översättaren har upptäckt textens intertextualitet, men har fått inse att den svenska texten är en översättning av målspråkstexten och innehåller knappt någon intertextualitet. Resultatet blir också synligt i den intertextuella kedjan som inte är så komplex som hos målspråkstexten.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Tieteen kääntäminen käännöstieteellisenä erikoisalana

Tieteen kääntäminen on käännöstieteellinen erikoisala, jonka tutkimus on tähän mennessä ollut melko vähäistä. Tässä tutkimuksessa etsitään tieteen kääntämisen rajoja ja alaa määritteleviä piirteitä aiemman tutkimuksen perusteella. Tavoitteena on selvittää, mitä tieteen kääntäminen on ja mitä tutkimustietoa siitä on saatavilla. Tutkimusaineistona on käytetty alaa käsittelevää kirjallisuutta. Kirjallisuuden perusteella on etsitty käännöstieteellisestä näkökulmasta mielekäs määritelmä tieteelle, verrattu tieteen kääntämistä muihin kääntämisen suuntauksiin ja esitelty tieteen kääntämisen keskeisimpiä tutkimuskohteita sekä niiden piirteitä. Tieteellisten ja teknisten tekstien kääntämistä on lähdekirjallisuudessa jonkin verran käsitelty rinnakkain. Tämän tutkielman tarkoitus oli kuitenkin määritellä tieteen kääntämistä omana alanaan, joten myös eroa tieteen ja tekniikan välille on pyritty vetämään. Tutkimus eteni tiedonhaun myötä löytyneisiin lähteisiin yksi kerrallaan tutustuen. Keskeisimmät tieteen kääntämisen tutkimuskohteet ja piirteet hahmottuivat sitä mukaa, kun niitä lähdekirjallisuudessa käsiteltiin. Tutkimuskirjallisuudesta esiin nousseet alan keskeisimmät tutkimuskohteet ovat tieteen kääntämisen historia, tieteen kieli, tieteellinen rekisteri, tieteen tekstilajit, tieteellisten tekstien kääntäjä, tieteellisten tekstien vastaanottaja sekä eroavaisuudet tieteen kääntämisessä eri tieteenaloilla. Lähteistä löytyi vain muutama kattava yleisteos. Tieteen kääntäminen onkin vielä jokseenkin pirstaloitunut käännöstieteellinen tutkimusala. Jatkotutkimukselle on tarvetta niin yksittäisten alojen näkökulmasta kuin laajemmasta teoreettisesta näkökulmasta