Tuloksia ohran ja kauran lajikokeista Keski-Suomessa Lannoitustaso ja ohran sato

vokKirjasto Aj-

Viljelytoimenpiteet ja vesistökuormitus ympäristötukitiloilla vuosina 2003–2005

Raportissa esitellään maatalouden ympäristötuen myötä vuosina 2003–2005 tapahtuneita tilatason viljelytoimenpiteiden muutoksia ja niiden vaikutuksia vesistökuormitukseen. Tulosten mukaan vuosien 2003–2005 viljelytoimenpiteet eivät merkittävästi poikenneet ohjelmakauden alkuvuosien 2000–2002 toimenpiteistä. Merkittävimmät muutokset, varsinkin lannoituksessa, olivat tapahtuneet jo ensimmäisellä ohjelmakaudella (1995–1999), ja niiden toteuttamista jatkettiin toisella kaudella. Nurmialat ovat 2000-luvulla vähentyneet nurmivaltaisilla alueilla sekä tietyillä viljavaltaisilla alueilla, joilla ne olivat ennestäänkin pieniä. Talviaikainen kasvipeitteisyys, mukaan luettuna kevennetysti muokattu ala, on tietyillä alueilla kasvanut tarkastelujaksolla 2000–2005. Muutos on johtunut lähinnä kevennettyjen muokkausmenetelmien mutta viime vuosina yhä enemmän myös muokkaamattomuuden lisääntymisestä, mikä liittyy suorakylvön yleistymiseen. Etelä-Suomen viljanviljelyalueilla perusmuokkausmenetelmissä on tapahtunut merkittävä muutos 1990-luvun alkupuoleen nähden. Vuoden 1994 syksyllä sänkipeitteisestä peltoalasta kynnettiin Yläneenjoen ja Lepsämänjoen tutkimusalueilla noin 90 prosenttia, kun vuonna 2005 kynnetyn alan osuus oli enää noin puolet. Peltojen fosforikuormitukseen voimakkaasti vaikuttavan helppoliukoisen fosforin pitoisuudet alenevat, mutta hyvin hitaasti. Muokkausmenetelmissä ja maan fosforipitoisuudessa tapahtuneet muutokset näkyvät myös muutoksina potentiaalisessa ravinnekuormituksessa. Esimerkiksi Yläneenjoen alueella maapartikkeleihin sitoutuneen fosforin kuormitus on muokkausmenetelmien muutosten myötä selvästi vähentynyt, mutta liukoisen fosforin kuormitus ei ole muuttunut, koska maan helppoliukoisen fosforin pitoisuudessa ei ole tapahtunut selviä muutoksia

Ohran viljelystä Kymenlaakson koeaseman toimintapiirissä

vokKirjasto Aj-

Yield response to fungicide treatment of barley varieties with different disease

Ohra on Suomessa peltopinta-alaltaan eniten viljelty viljakasvi. Ohralla on useita satoa alentavia kasvitauteja, kuten verkkolaikku, rengaslaikku ja härmä. Kasvitautien esiintymisrunsauteen vaikuttavat kasvukauden sääolot ja lajikkeen taudinalttius. Kasvitauteja torjutaan puhtaalla kylvösiemenellä, kylvösiemenen peittauksella, kasvinvuorotuksella, fungisidikäsittelyllä sekä viljelemällä taudinkestäviä lajikkeita. Verkkolaikku aiheuttaa vihreän lehtialan vähenemistä, tuhannen jyvän painon pienenemistä ja siten satotappioita. Tutkimuksessa selvitettiin fungisidikäsittelyn vaikutusta ohran satovasteeseen, kun lajikkeet ovat joko alttiita tai kestäviä verkkolaikkua vastaan. Aineistona käytettiin Kasvinsuojelun kannattavuus -koesarjaa. Kenttäkokeet toteutettiin kolmella eri koepaikalla vuosina 2006–2009. Kokeiden lajikkeet jaettiin verkkolaikun kestävyyden perusteella alttiiseen ja kestävään lajikeryhmään. Fungisidikäsittely tehtiin lippulehtivaiheessa kertaruiskutuksena Acanto Prima -valmisteella. Lajikeryhmät erosivat toisistaan merkitsevästi verkkolaikun esiintymismäärässä. Fungisidikäsittely vähensi verkkolaikun esiintymistä enemmän alttiissa lajikeryhmässä, mutta kestävässä lajikeryhmässä verkkolaikkua esiintyi selvästi vähemmän. Kestävällä lajikeryhmällä verkkolaikkua esiintyi vähän myös ilman fungisidikäsittelyä. Tutkimuksissa havaittiin, että kestävällä lajikeryhmällä oli parempi sato, mutta alttiilla lajikeryhmällä oli parempi satovaste fungisidikäsittelylle. Satovaste oli alttiissa lajikeryhmässä keskimäärin 400 kg/ha ja kestävässä lajikeryhmässä noin 200 kg/ha. Sadonlisäys johtui kohonneesta tuhannen jyvän painosta. Taudinkestävän lajikkeen sato on varmempi myös korkeassa tautipaineessa. IPM-viljelyssa kestävän lajikkeen viljeleminen on yksi keino vähentää kasvinsuojeluaineiden käyttöä. Verkkolaikun taudinaiheuttajasienen muuntumiskyvyn vuoksi tarvitaan jatkuvasti uusien kestävien lajikkeiden jalostamista.Barley is the most cultivated cereal in acreage in Finland. Barley has many plant diseases that cause yield reductions like net blotch, scald and mildew. The weather conditions and the disease resistance of the cultivar are affecting the appearance of the plant diseases. Plant diseases can be controlled by certified seed, seed treatment, crop rotation, fungicide treatment and by cultivating resistant cultivars. Net blotch causes reduction in green leaf area, thousand grain weight and thereby it reduces yield. The aim of this study was to study what is the yield response of barley to fungicide treatment when cultivars are either susceptible or tolerant to net blotch. The data of this study was based on The profitability of plant protection -trial series. The field trials were conducted at three locations in Finland during 2006–2009. The cultivars in the trials were divided based on their net blotch resistance to susceptible and tolerant groups. Fungicide treatment was made with Acanto Prima as a single treatment at the flag leaf stage. Tolerant and susceptible groups differed significantly in the amount of the net blotch. Fungicide treatment decreased the appearance of net blotch more in the susceptible group although the amount of net blotch was significantly less in the tolerant group. In the tolerant group the disease level was low even before the fungicide treatment. The conclusions of this study were, that tolerant cultivar group had better yield, but susceptible cultivar group had better yield response to the fungicide treatment. The yield response was in average 400 kg/ha in the susceptible and about 200 kg/ha in the resistant cultivar group. The yield response was due to the higher thousand grain weight. The yield security of disease resistant cultivar is better also in higher disease pressure. Resistant cultivar is one way to reduce the usage of plant protection products in IPM farming. Breeding of resistant cultivars is needed because the plant diseases are altering in their disease infection capability

Suomen peltojen karttapohjainen eroosio-luokitus: Valtakunnallisen kattavuuden saavuttaminen ja WMS-palvelu

Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on kyettävä luokittelemaan eroosioriskin suhteen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti kattava järjestelmä Mapero hankkeessa (2010-2013) kehitetylle kartta-pohjaiselle RUSLE -mallille. Jotta mallia ja siihen perustuvia palveluja voitaisiin jatkossa hyödyntää neuvonnassa ja mahdollisesti tukipolitiikassa, on tasapuolisuuden vuoksi välttämätöntä saavuttaa koko maan kattavuus. Maanmittauslaitoksen suunnitelmien mukaan laserkeilausaineistopohjainen 2m:n erotuskyvyn korkeusmalli kattaisi koko Suomen vuonna 2019. Mapero 2 -hankkeessa kehitettiin tuotantojärjestelmä, jonka avulla tarkkaan korkeusmalliin pohjautuvat eroosioherkkyyskartat voidaan luoda koko Suomen alueelle tehokkaasti. Uusi suurteholaskentatekniikka myös mahdollistaa mallin nopean päivittämisen tarvittaessa ja mahdollisimman suuren automaation. Järjestelmän laskentaperiaatteet on kuvattu tieteellisessä julkaisussa. Karttojen kvalitatiivinen tarkkuus (ts. suhteellisen eroosioriskin esiintyminen) on arvioitu hyväksi niin koekentiltä saatujen tulosten kuin viljelijöidenkin antaman palautteen perusteella. Kvantitatiivinen tarkkuus (t/ha/v) sen sijaan ei ole ollut yhtä hyvä. Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (JRC) julkaisi vuonna 2015 Euroopan oloihin säädetyn RUSLE2015 – mallin, jonka käyttöönotto paransi kvantitatiivista tarkkuutta verrattuna RUSLE-malliin. Hankkeen aikana laaditussa julkaisussa ”Eva-luation of RUSLE2015 erosion model for boreal conditions” arvioitiin RUSLE2015 mallia kuudella suomalaisella koekentällä (Geoderma Regional lehti). Tuotetut kartat ovat nyt RUSLE2015-mallin mukaisia ja näin yhteensopivia EU:n laajuisten karttojen kanssa. Hankkeessa valmistuva kartta-aineisto annetaan vapaasti hyödynnettäviksi Luonnonvarakeskuksen tulevan WMS - katselupalvelun kautta, mutta peltolohkoon liittyvä ominaisuustieto, t/ha/v ja sen avulla laaditut luokitukset voidaan tarvittaessa antaa vain viljelijöiden ja neuvojien käyttöön esim. Vipu-palvelun kautta. Uusi malli soveltuu käytettäviksi yksittäisillä maatiloilla ja vesiensuojelun kannalta kriittisillä valuma-alueilla kohdentamaan toimenpiteitä kustannustehokkaasti.201

Ympäristötuen mukaiset viljelytoimenpiteet ja niiden vaikutukset vesistökuormitukseen vuosina 2000-2002

vo