Junnila, Sanni

Kurppa, Sirpa

Nousiainen, Riikka

Räsänen, Kati

Jukuri

PesticideLife - “Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa” (2010–2013)  • Koordinoija:    MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus • Projektikumppanit:          Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL) ja Suomen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)  • Hankerahoitusta myös:  EU LIFE+ rahoitusohjelma Miten kasvinsuojeluaineiden käytön ympäristöriskejä voidaan mitata?  Kati Räsänen, Riikka Nousiainen, Sirpa Kurppa, Sanni Junnila MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva 1. Menettelytapa tutkia IPM:n kehittymistä. Lohkolla käytettyjen kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia ympäristöriskejä arvioidaan ruokaketjussa elinkaariarvioinnin ekotoksisella ympäristövaikutusluokalla ja  alueellisesti HAIR-riski-indikaattoreilla. Eri vuosilta ja paikoista saatuja tietoja verrataan keskenään, mikä kuvaa riskin muuttumista ajassa. NAP 2011, 2009/128/EY ja EY N:o 1185/2009:  Indikaattoreita tarvitaan kasvinsuojeluaineiden riskien vähennystoimien ja kestävän käytön edistymisen mittaamiseen Tuloksia alueellisesti – Kuva 4. •Tietoa tarvitsevat esim.  •Kuluttajat •Kauppa • viranomaiset • Uutta tietoa voidaan käyttää esim. • tuotemerkinnät (kaupan ja kuluttajan vastuu) • alueiden herkkyystarkastelut (viranomaistyö) • aineiden haitallisuuden vertailu (viranomaistyö) 2 317 ha  (471 lohkoa) 2 086 ha  (500 lohkoa) 1 025 ha  (157 lohkoa) Lohkojen pinta-ala ja määrä Kevätvehnä   Kaura Rehuohra © Riikka Nousiainen 2012, MTT Taustakartta: © Maanmittauslaitos 2011 Viljelytiedot: © Maaseutuvirasto 2007 Kasvinsuojeluainetiedot: © Tike 2007 •viljelijöille suunnattu kyselytutkimus (Tike) vuodelta 2007 •kolme mallikasvia (kevätvehnä, rehuohra, kaura) •neljä malliainetta (MCPA, glyfosaatti, protiokonatsoli, α-sypermetriini)  •Mitata kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia ympäristöriskejä ja IPM:n kehittymistä Koko Suomessa ja ELY-keskuksittain •Ruokaketjussa elinkaariarvioinnin ekotoksisella       ympäristövaikutusluokalla •Alueellisesti HAIR -riski-indikaattoreilla   (HArmonized environmental Indicators for pesticide Risk) Tuloksia ruokaketjussa – Kuva 3. Tutkittu lohko Viljelty ala [ha] Kuva 2. Aineistona käytettiin TIike:n kyselytutkimuksen perusteella selvitettyjä tietoja kasvinsuojeluaineiden käytöstä viljalohkoilla Suomessa 2007. Kuva 3. Kasvinsuojeluaineiden potentiaaliset ekotoksiset ympäristövaikutukset (CTU*) ruokaketjussa koko Suomessa ja ELY-keskuksittain.  *CTU = Comparative Toxic Unit      MCPA Glyfosaatti Protiokonatsoli α-sypermetriini Yhteensä Levä             Akuutti,   juokseva  vesi 8.32 532 0.907 0.316 542   Akuutti,   seisova vesi 8.32 532 0.917 0.316 542   Krooninen,   juokseva vesi 1.45 1.89 1.33 0.144 4.81   Krooninen,   seisova vesi 5.45 7.26 3.78 0.553 17.0 Vesikirppu             Akuutti,   juokseva  vesi 3.58 8.13 1.52 134 147   Akuutti,   seisova vesi 3.58 8.13 1.54 134 147   Krooninen,   juokseva vesi 0.0690 0.160 0.0347 1.37 1.63   Krooninen,   seisova vesi 4.94 12.8 0.899 110 129 Kala              Akuutti,   juokseva  vesi 13.6 0.189 1.08 40.8 55.7   Akuutti,   seisova vesi 13.6 0.189 1.09 40.8 55.7   Krooninen,   juokseva vesi 0.191 0.104 0.0782 9.64 10.0   Krooninen,   seisova vesi 16.5 10.5 1.77 975 1000 Pohjavesi  2320 0 0 0 2320 4970   MCPA Glyfosaatti α-sypermetriini Yhteensä Käyttömäärään  perustuva lähtötieto 347,287 29,118 779 377,184   Myyntimäärään   perustuva lähtötieto 446,261 131,577 9,010 586,848         964,032 Aineistona kasvinsuojeluaineiden käyttötietoja Suomesta – Kuva 2. Menettelytavan tuloksia voidaan hyödyntää riskiviestinnässä Tutkimuksen taustalla Tutkimuksellamme tarjoamme menettelytavan – Kuva 1. Kuva 4. Kasvinsuojeluaineiden alueelliset  HAIR2010 vesieliö- ja pohjaveden riskit (ETR*) koko Suomessa ja ELY-keskuksittain.  *ETR = Exposure Toxicity Ratio  www.mtt.fi/pesticidelife 

Miten kasvinsuojeluaineiden käytön ympäristöriskejä voidaan mitata?

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Jukuri