Nopea toipuminen lihavuusleikkauksen jälkeen : Fast track- toimintamallin mukainen potilasohjausvihko lihavuusleikkauspotilaalle Oulun yliopistollisen sairaalan osastolle yhdeksän

Oulun yliopistollisen sairaalan osastolla yhdeksän oli tarve saada Fast track -toimintamallin mukainen potilasohjausvihko lihavuusleikkauspotilaille. Opinnäytetyön tekijät valitsivat opinnäytetyön aiheen perioperatiivisen suuntautumisvaihtoehdon mukaan. Tämä opinnäytetyö toteutettiin projektityönä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Fast track- toimintamallin mukainen potilasohjausvihko Oulun Yliopistollisen sairaalan osasto yhdeksän käyttöön. Opinnäytetyön tavoitteena oli edesauttaa Fast tracktoimintamallin käyttöönottoa osastolla yhdeksän ja yhdenmukaistaa hoitohenkilökunnan toimintaa sekä nopeuttaa potilaan kuntoutumista. Nopealla kuntoutumisella edesautetaan potilaiden nopeaa kotiutumista. Opinnäytetyön tuotos on potilasohjausvihko, joka tulee potilaiden käyttöön. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee lihavuutta, lihavuuden liitännäissairauksia, lihavuusleikkauksen leikkausmuotoja, käyttöön otettavaa nopean kotiutumisen ja kuntoutumisen Fast track -toimintamallia sekä potilasohjausta. Opinnäytetyön teoriaosaan etsittiin tietoa kirjallisuudesta, lehdistä ja internetistä. Teoriaosuutta varten saatiin tietoa eri alojen asiantuntijoilta. Asiantuntijoiden haastatteluiden, kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusartikkeleiden sekä muun aiheeseen liittyvän aineiston perustalta luotiin kokonaisvaltainen teoriakokonaisuus, joka toimi potilasohjausvihkon pohjamateriaalina. Opinnäytetyön arvointia tapahtui koko opinnäytetyön työstämisen ajan. Potilasohjausvihkon arvioi yhteistyöorganisaatio. Opinnäytetyön tuloksena syntyi laadukas ja yhteistyönorganisaation tarpeiden mukainen potilasohjausvihko lihavuusleikkauspotilaille.There was a need in Oulu University Hospital to get a guidance leaflet according to Fast track -method for weight loss surgery patients. The makers of scholarly thesis chose the topic of the scholarly thesis according to the operative orientation of their studies. This scholarly thesis was carried out as project work. The meaning of scholarly thesis was to make a patient guidance leaflet according to Fast track -method for the use of Oulu University Hospital ward number nine. The purpose of scholarly thesis was to help the introduction of Fast track–method in ward number nine and to standardize the operation of staff and speed up the rehabilitation of the patient. Fast rehabilitation helps the fast homecoming of the patients. The output of scholarly thesis is a patient guidance leaflet, which is meant for the use of the patients. Theory part of scholarly thesis is about fatness, sicknesses connected to fatness, different weight loss surgery methods, the introducing of fast homecoming and rehabilitation Fast track –method and patient guidance. Knowledge to scholarly thesis was searched from literature, magazines and internet. Knowledge to theory part was received from experts of different fields. Based to experts´ interviews, domestic and international research articles and other material associated with the topic was created a overall theory whole, which acted as base material of the patient guidance leaflet. Evaluation of scholarly thesis was going on all the time scholarly thesis was made. Patient guidance leaflet was evaluated by cooperation organization. As result of scholarly thesis a quality and made according to needs of cooperation organization patient guidance leaflet for weight loss surgery patients came in to being

"So many people going the other way" : an examination of the moral strategy of language usage in five novels by Janet Frame : a thesis presented in partial fulfilment of the requirements for the degree of Master of Arts in English at Massey University

The title quotation is from Janet Frame's novel, Living in the Maniototo (72). Abbreviations and editions of the five primary sources referred to in the text are as follows: EA The Edge of the Alphabets London: W.H. Allen & Co., 1962. SG Scented Gardens for the Blind. London: The Women's Press Ltd., 1982. SS A State of Siege. London: Sirius, 1989. LM Living in the Maniototo. London: The Women's Press Ltd., 1981. CP The Carpathians. London: Century Hutchinson Ltd., 1988. Some of the ideas developed in the chapter on Living in the Maniototo were first sketched out in a paper on that novel (39.498) written in 1990. I wish to thank my supervisor, Dr William Broughton, for his influence and patient guidance in the preparation of this thesis. Sincere thanks also to my husband, Geoff, and our children Mark and Bronwyn for their enthusiastic support

Päiväkirurgisen potilaan postoperatiivinen ohjaus

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää päiväkirurgisen potilaan postoperatiivista ohjausta tietyssä päiväkirurgisessa yksikössä. Tarkoituksena oli luoda hoitajille apuväline avuksi postoperatiivisiin potilasohjaustilanteisiin. Teoreettisena taustana toimi potilasohjaus ja menetelmänä käytettiin juurruttamista. Opinnäytetyön kehittämistehtävä oli selvittää potilasohjauksen kehittämiskohdat, sekä tarpeet niiden vahvistamiselle tässä kyseisessä yksikössä. Aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella sekä havainnoimalla. Kyselyyn vastasi viisi päiväkirurgisen yksikön hoitajaa. Havainnointi tapahtui kahtena eri kertana. Vastauksien sekä havainnoinnin pohjalta rakennettiin tuotos, joka on taskukortti. Tämän jälkeen se annettiin tilaajan käyttöön, ja siitä pyydettiin kirjallinen strukturoitu arviointi, johon vastasi seitsemän päiväkirurgisen yksikön hoitajaa. Arvioinnin pohjalta taskukorttia muokattiin, ja lopullinen taskukortti annettiin tilaajan käyttöön joulukuussa. Kyseisessä yksikössä pidettiin myös osastotunti, jonka tavoitteena oli innostaa henkilökuntaa käyttämään taskukorttia apuvälineenä ohjaustilanteissa. Tuotoksen arvioinnissa tuli ilmi, että vastaajien mielestä taskukortin ulkoasu oli selkeä. Valtaosan vastaajien mielestä asia eteni johdonmukaisesti, ja otsikointi sekä kappalejaot koettiin selkeinä. Suurin osa koki, että tietoa oli sopivasti, mutta vastauksissa oltiin myös eriävää mieltä. Arviointilomakkeesta tuli myös ilmi, että opinnäytetyön tilaajayksikössä hoitajan vastuu potilasohjeiden suunnittelussa on hyvin rajattu, ja hoitaja toimii pitkälti kirurgin määräämien ohjeiden mukaisesti. Johtopäätöksinä voidaan opinnäytetyön pohjalta todeta potilasohjauksen olevan todella tärkeää potilaan toipumisen kannalta. Taskukortin todettiin olevan hyvä vastavalmistuneelle hoitajalle tai uudelle työntekijälle, joten sitä olisi hyvä käyttää esimerkiksi perehdytyksessä. Vaikka hoitajat kokevat toteuttavansa hyvää potilasohjausta kyseisessä yksikössä, on hyvä olla olemassa muistutus hyvästä potilasohjauksesta helposti saatavilla. Jatkotutkimuksena voitaisiin vielä arvioida taskukortin käyttöä ja sen hyötyä pidemmällä aikavälillä, kuten puolen vuoden päästä. Tutkimuksen tiedonantajilta kävi myös ilmi, että työyhteisöön on tulossa melko paljon uusia työntekijöitä, joten voisi olla hyödyllistä arvioida taskukorttia osana heidän perehdytystään.The aim of this thesis was to develop short stay surgery postoperative guidance in this specific day surgical unit. The purpose was to create for nurses a tool for help of postoperative patient guidance. The theoretical background was patient guidance and the method was dissemination. The development task was to find out patient guidance´s development areas as well as their needs in this certain unit. The material was gathered with an open questionnaire as well by observation. The survey was answered by five nurses from short stay surgery unit. Observation occurred at two different times. Based on the observation and answers we built an output which is a pocket card. After this we gave the pocket card to the subscriber and we requested a written structured evaluation which was replied seven short stay surgery nurses from their unit. Based on this evaluation the pocket card was modified and the final pocket card was allowed for use in December. We held a meeting in this specific unit the goal of which was to inspire the staff to use pocket card as a tool for guidance. The evaluation of the output revealed that the pocket card´s appearance was clear to the respondents. The majority of the respondents felt that the information proceeded consistently and both heading, and paragraph verses were distinct. Most of them felt that there was a suitable amount of information but when it comes to the answers, there were some disagreement. The evaluation form revealed that in the subscriber unit the responsibility of nurse in patient guidance planning is very restricted and the nurse mainly acts according to the surgeon´s instructions. In conclusion based on the thesis, it can be stated that patient guidance is very important for patient´s recovery. It was discovered that the pocket card was an advisable tool for a recently graduated nurse or for a new employee which would be a good thing to use when familiarizing new employees. Although the nurses feel that they carry out great patient guidance in their unit, it is a good reminder that there is an easily available good patient guidance. As a topic for further research, the use of the pocket card and its benefits could be evaluated in longer term, such as six months. The informants of the research revealed that there are going to be a lot of new employees in the work community. It could be beneficial to assess the use of pocket card as a part of the familiarization

Clinical considerations for treatment and prophylaxis of monkeypox virus infection in people with HIV

Updated August 17, 2022Monkeypox in people with HIV -- Signs and Symptoms -- Treatment -- Pre- and Post-Exposure Prophylaxis -- Vaccine Safety and Efficacy -- Patient Guidance.20221178

Clinical considerations for treatment and prophylaxis of monkeypox virus infection in people with HIV

Updated July 21, 2022Monkeypox in people with HIV -- Signs and Symptoms -- Treatment -- Pre- and Post-Exposure Prophylaxis -- Vaccine Safety and Efficacy -- Patient Guidance .20221173

Ohje pinnalliseen rakkosyöpään sairastuneelle potilaalle

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää pinnalliseen rakkosyöpään sairastuneiden potilasohjausta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin, Seinäjoen keskussairaalan urologian osastolla ja poliklinikalla. Pinnallisen rakkosyövän suurimpana riskitekijänä pidetään tupakointia ja se on yleisempi miehillä. Pinnallinen rakkosyöpä on yleensä helposti hoidettavissa, mutta uusiutumisriski on suuri. Urologian yksikössä ei ole aiemmin ollut käytössä kirjallista potilasohjetta pinnalliseen rakkosyöpään sairastuneille potilaille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa potilasohje urologian yksikköön potilasohjaustilanteita varten. Potilasohjeen laadinnassa noudatettiin toimeksiantajan laatimaa runkoa. Potilasohje tarkistettiin sekä kyseisen yksikön asiantuntijalääkärin että hoitotyön johdon toimesta. Potilasohjaus on hoitotyön auttamismenetelmä, jolla tuetaan asiakkaan toimintakykyä, omatoimisuutta ja itsehoitoa. Pinnalliseen rakkosyöpään sairastunut henkilö tarvitsee sisällöltään tutkittuun tietoon perustuvaa, yksilöllistä ohjausta rakkosyövästä, sen diagnosointiin liittyvistä yksityiskohdista, hoidosta, hoitotuloksista ja hoitotulosten seurannasta. Kirjallisen ohjeen tulee olla yleiskielinen, niin että potilaan on helppo ymmärtää sen sisältö. Saatuaan tiedon sairaudesta, potilas voi olla ky-kenemätön ohjaustilanteessa käsittelemään saamaansa tietoa. Kirjallinen ohje onkin usein potilaalle hyvin tarpeellinen, koska sitä voi tutkia kotona rauhassa. Opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen etenemistä ohjasivat seuraavat kysymykset: Millainen sairaus pinnallinen rakkosyöpä on? Miten pinnallinen rakkosyöpä diagnostisoidaan? Miten pinnallista rakkosyöpää hoidetaan? Miten pinnallisen rakko-syövän hoitotuloksia seurataan? Aineistoa aiheesta löytyi erittäin niukasti. Pääasi-assa käytettiin oppikirjatietoa ja muutamaa tutkimusartikkelia, joista yksi oli englanninkielinen. Käytetty tieto oli korkeintaan kymmenen vuotta vanhaa ja luotettavaksi tunnustettua. Jatkotutkimusaiheiksi ehdotettiin potilasohjeen käyttöön, tarpeellisuuteen, ohjeen päivittämiseen, hyötyihin ja toimivuuteen liittyviä opinnäytetöitä tai tutkimuksia.The subject of this thesis is to develop bladder cancer patient guidance for Seinäjoki Central Hospital. There is no previous patient guidance written for people who have become ill with bladder cancer. The meaning of this thesis was to provide patient instructions for guidance situations. While working on patient guid-ance, we have followed clients’ guidelines. The patient guidance has been inspected by urologists and people involved in management of health care. The biggest risk to get bladder cancer is to keep smoking. This illness is more common for men. Bladder cancer is mainly easy to cure but the risk of relapse is high. Patient guidance is a helpful method in health care, as it supports customers’ ability to function, independence and selfcare. A person who has become ill with bladder cancer will need guidance with content based on investigating knowledge, private instructions on bladder cancer, details of diagnosing bladder cancer, treatment, treatment results and follow up care. The guiding manual must be in plain language, so that patients could easily understand its content. When patients are told about their disease, they might not be able to handle the information re-ceived during the guidance situation. Written guidance is often very handy for pa-tients, because it can be studied at home in peace. The questions preceding the literature review of this thesis were: What kind of dis-ease is bladder cancer? How to diagnose bladder cancer? How to treat bladder cancer? How to follow treatment results of bladder cancer? There was only little information on bladder cancer. We mainly used educational material and a few research articles. One of the articles was written in English. The data used was at most ten years old and known to be reliable. In the future, further research is suggested regarding patient guidance and its necessity, updating guidance, benefits of guidance and functions of guidance

Potilasohjaus suun terveydenhuollossa : apuna erillinen potilaan ohjaustila

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tutkitun tiedon avulla, millaista on suuhygienistin toteuttama potilasohjaus ja millainen on hyvä potilaan ohjaustila suun terveydenhuollossa. Tavoitteena on kehittää potilasohjausta ohjaustilaa hyödyntäen ja korostaen omahoidon ohjauksen tärkeyttä sekä yksilö- että väestötasolla. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimustulokset osoittavat, että suuhygienistillä on merkittävä rooli hammassairauksien varhaisdiagnostiikassa ja ehkäisyssä. Suuhygienistin tulee tarjota potilasohjausta, joka kannustaa potilaita ottamaan aktiivisen roolin sairauksien ehkäisyssä ja oman suuhygienian ylläpidossa. Ohjauksella voidaan vaikuttaa potilaan asennoitumiseen ja potilaan hoitoon sitoutumiseen. Tulosten mukaan ohjauksen kulmakivi on potilaslähtöisyys: jokainen potilas tulee kohdata yksilönä ja huomioida kokonaisvaltaisesti. Hoitohenkilöstö ja potilaat mainitsivat potilasohjauksen kehittämiskohteiksi ohjaustilat, henkilöstöresurssit, ohjaukseen käytettävän ajan sekä ohjausmateriaalin ja -välineet. Lisäksi erilaisia ohjausmenetelmiä tulisi käyttää nykyistä enemmän. Suuhygienistin työssä erityisesti työnkuvan laajuus ja monet erilaiset työtehtävät potilashoidon ohella rajoitti eettisen ohjauksen toteuttamista. Myös ympäristön puitteet vaikuttivat potilasohjauksen toteuttamiseen. Yksityisyys ja meluttomuus nostettiin esille tärkeimpinä potilastyytyväisyyteen vaikuttavina seikkoina. Tulokset osoittavat, että ympäristön laadun vaikutus potilaan tyytyväisyyteen oli merkittävä. Fyysisen hoitoympäristön todettiin vaikuttavan potilaiden käytökseen, tunteisiin, ajatuksiin ja hyvinvointiin monin eri tavoin. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa; potilasohjauksen ollessa keskeinen osa hoitoprosessia, tulee sille antaa nykyistä suurempi painoarvo uusia suun terveydenhuollon tiloja suunniteltaessa. Opinnäytetyöllä halutaan korostaa ympäristön merkitystä potilasohjauksessa. Suomessa ei ole juurikaan tehty ohjausympäristöä koskevia tutkimuksia. Aihetta olisi tärkeä tutkia enemmän, jotta potilasohjausta ja ohjaustiloja voidaan kehittää.The aim of the thesis was to produce new knowledge about the quality of the patient education performed by the dental hygienist and to find out, which environmental elements could improve the quality of the patient's guidance room in oral health care. The aim of this thesis was to develop patient guidance by utilizing the guidance room and emphasizing the importance of self-care at both the individual and the population level. The research strategy used was a literature review. The results were analyzed with the inductive content analysis. The results show that dental hygienists play an important role in early diagnosis and prevention of dental diseases. Dental hygienists should provide patient education that encourages patients to take an active role in preventing illness and maintaining their own oral hygiene. Patient education can influence the patient's attitude and adherence. According to the results, the cornerstone of guidance is patient centeredness: each patient has to be faced individually and compherensively. Guidance rooms, human resources, time used for guidance, guidance material and equipment were mentioned as development targets by both nursing staff and patients. In addition, different control methods should be used more in the future. Dental hygienists have extensive job description and many different tasks besides the patient care. These additional tasks can limit the implementation of ethical values and quality of patient education. According to the results, the environment also had an influence in the implementation of high quality patient guidance. Privacy and noiseless environment were mentioned as the most important aspects of patient satisfaction. The results show that the impact of environmental quality on patient satisfaction was significant. Physical environment was found to affect the behavior, feelings, thoughts and well-being of patients in many different ways. The results of the thesis can be used in the future; patient guidance is a key part of the treatment process so it should be paid more attention to. The thesis aims to emphasize the importance of the environment in patient guidance. There are only few Finnish studies concerning the health care environments. Additional researches aimed at this subject should be conducted so that patient guidance and guidance rooms can be developed

Variability in fluvially‐dominated, fine‐grained, shallow‐water deltas

I gratefully acknowledge a previous honorary position at the University of Aberdeen, and thank John Howell and Martin Wells for comments on an early version of the manuscript. I am grateful too to journal reviewers, Brian Willis and two anonymous reviewers, for their detailed comments and suggestions, and appreciate the patient guidance of editors Piret Plink-Björklund and Jeff Peakall.Peer reviewedPublisher PD

Implementation of a distributed guideline-based decision support model within a patient-guidance framework

We report on new projection engine which was developed in order to implement a distributed guideline-based decision support system (DSS) within the European project MobiGuide.In this model, small portions of the guideline knowledge are projected, i.e. 'downloaded', from a central DSS server to a local DSS in the patient's mobile device, which then applies that knowledge using the mobile device’s local resources. Furthermore, the projection engine generates guideline projections which are adapted to the patient’s previously defined preferences and, implicitly, to the patient’s current context, which is embodied in the projected knowledge. We evaluated this distributed guideline application model for two complex guidelines: one for Gestational Diabetes Mellitus, and one for Atrial Fibrillation. We found that the initial specification of what we refer to as the customized guideline should be in the terms of the distributed DSS, i.e., include two levels: one for the central DSS, and one for the local DSS. In addition, we found significant differences between the customized, distributed versions of the two guidelines, indicating further research directions and possibly additional ways to analyze and characterize guidelines