Microsoft Forefront UAG -PORTAALIPALVELIMEN VAIHTO

Tiivistelmä Tässä opinnäytetyössä käsitellään Microsoft Forefront Unified Access Gateway-portaalipalvelimen vaihtoa yrityksessä. Se esittelee asennuksen ja keinot palvelimen käyttöönottoon ja käy läpi, millaiselle palvelimelle UAG asennettiin. Opinnäytetyö toteutettiin Abloy Oy:n Network Solutions -yksikön ohjelmistokehitysosastolle. Ohjelmistokehitysosasto ylläpitää Abloy Oy:n palvelimien ohjelmistoja. Osasto sai tehtäväkseen vaihtaa fyysisen UAG-portaalipalvelimen uuteen virtuaaliseen palvelimeen, mikä siirtyi osittain opinnäytetyön tekijän tehtäväksi. Palvelin täytyi vaihtaa suorituskykyisemmäksi ja ohjelmisto päivittää uudempaan. Opinnäytetyö oli toimintapainotteinen, eikä tutkimustyötä juurikaan tehty. Alkuperäisen aikataulun mukaan projektin oli tarkoitus valmistua maaliskuun 2014 loppuun mennessä, mutta aikataulu venyi kiireisen työtilanteen vuoksi. Itse palvelin tilattiin maaliskuun alussa, mutta asennukset päästiin aloittamaan vasta loppukeväästä. Asennusprojektissa ilmeni paljon ongelmia, jotka saatiin lopulta ratkaistua. Projekti oli täysin valmis vasta loppukesästä.Abstract This thesis deals with the basic initialization of Forefront Unified Access Gateway in a company. It presents the installation and deployment of a server and goes through what kind of a server UAG was installed to. The thesis was carried out for the software development department of Abloy Oy Net-work Solutions business unit. The software development department maintains the server software of Abloy Oy. The department was given the task to change the physical UAG portal server to a new virtual server, which became partially a task for the author of the thesis. The server had to be changed to a more efficient one and the software needed to be upgraded. The study was action-oriented, and very little research needed to be done. The project should have been ready by the end of March 2014, but the schedule was delayed be-cause of the hectic work situation. The server itself was ordered in early March, but the installation began in the late spring. The installation was problematic, but all the issues were eventually resolved. The project was fully completed by the end of the summer

REST-pohjaisen web-rajapinnan kuvaaminen - Case Tax Treatment Service

Tämä toiminnallinen opinnäytetyö perustuu Profit Software Oy:n toimeksiantoon kuvata REST-arkkitehtuuriin perustuva web-rajapinta. Casena toimi Tax Treatment Service, joka on Profit Softwaren kehittämä vakuutustuotteen edunsaajan verokohtelupalvelu. Työssä määritellään Tax Treatment Servicen RESTiin pohjautuva web-rajapinta ja resurssit. REST on HTTP-protokollaan pohjautuva erilaisista rajoitteista muodostuva arkkitehtuurimalli. Opinnäytetyössä määritellään web service –teknologioita ja esitetään HTTP:n käyttämistä REST-rajapintojen kuvauksessa. Tax Treatment Service on teknologia- ja ohjelmistokieliriippumaton. Lisäksi se on itsenäinen palvelu, joka on helposti liitettävissä mihin tahansa toiseen ohjelmistoon. Tax Treatment Ser-vice tässä muodossa on tarkoitettu Profit Softwaren sisäiseen käyttöön, mutta on helposti muunnettavissa kaupalliseksi palveluksi.This functional thesis is based on Profit Software Ltd's commission to describe web interface based on the REST architecture. As a case there is a service named Tax Treatment Service, which defines the tax treatment of an insurance beneficiary. The Tax Treatment Service is developed by Profit Software. This work defines the REST based web interface and resources of Tax Treatment Service. REST is an architectural pattern consisting of various constraints based on the HTTP protocol. The thesis defines web service technologies and describes HTTP protocol as part of the REST interface description. The Tax Treatment Service is independent of technology and software language. In addition, it is an independent service that is easily connected to any other software. The Tax Treatment Service in this form is intended to Profit Software for the company`s internal use, but the Tax Treatment Service is easily convertible into commercial service

Palvelinvirtualisointi käyttäen VMware vSphere -tuotteita

Työssä toteutettiin virtuaaliympäristö, jonka tarkoitus on esittää VMware vSphere 4.0 -tuotteita, sen ohjelmistoja ja virtualisointia ylipäätänsä. Työn tarkoitus oli valmistautuminen varsinaisen virtuaaliympäristöön rakentamiseen, joka toteutettiin Nokia Siemens Networks Oy:lle. Toinen työn vaihe oli dokumentoida ja tehdä asennusohjeet yrityksen virallisesta virtuaaliympäristöstä. Kuvaukseen kuului myös kyseisen virtuaaliympäristön osittainen valvonta ja hallinta. Johtuen salassapidonvelvollisuudesta sekä mahdollisten liikesalaisuuksien paljastumisesta dokumentti on lisätty tähän työhön salaisena liitteenä. Työn lopputuloksena saatiin yrityksen viralliset virtuaaliympäristön ohjeet yrityksen sisäiseen käyttöön. Virtuaaliympäristön ja VMwaren tuotteiden tarjoamien etujen ja hyötyjen ansiosta yrityksessä päätettiin aloittaa toinen virtuaaliympäristöprojekti.The project was carried out by creating a virtual environment, which was intended to demonstrate VMware vSphere 4.0 products, VMware vSphere software and virtualiza-tion in general. The main purpose of the project was the preparation for building the actual virtual environment, which was carried out at Nokia Siemens Networks Oy. The second stage of the project included drawing up the installation instructions of the official virtual environment and its documentation. The job description also involved partial control of the official virtual environment and management. Due to the secrecy obligation, and any possible disclosure of business secrets, the document was added to this work as a secret appendix. The end result was official virtual environment creation instructions for in-house use. Due to the advantages and assets of the VMware virtual environment and the products they offer, the company decided to start a second virtual environment project

Palvelimen virtualisointi, Citrix XenServer -ohjelmistoa käyttäen

Opinnäytetyön tehtävänä on verrata Citrix XenServer- ja VMware-ohjelmistoja keskenään. Työ tehtiin opetusmateriaalikäyttöön oppilaitosta varten. Työ toteutet-tiin erillisessä demoympäristössä käyttäen luokassa A350.3 olevaa Fujitsu-palvelinlaitetta johon asennettiin XenServer-ohjelmisto ja sen alaisuuteen Win-dows Server 2016. Lisäksi työssä testattiin Microsoft Hyper-V Server 2016 -ohjelmistoa, joka tuli työn edetessä vastaan kilpailevana tuotteena. Tutkittavia asioita olivat, miten asentaa virtuaalikone XenServer- ohjelmistoon ja miten sitä pystyy hallinnoimaan. Työ lopussa saatiin testatuksi kaikki mikä oli mahdollista ilman omaa nettiyhteyttä laitteille, jäljelle jäävät asiat saatiin kuitenkin testatuksi ilman nettiyhteyttä.This thesis focused on creating learning material regarding Citrix XenServer and VMware, by comparing the two. The comparison was made in a test environment utilizing Fujitsu server with the XenServer together with Windows server 2016. The thesis also focused on new arrivals by testing the Microsoft Hyper-V server 2016 Software, which was encountered during the thesis project. For research purposes, the installation and management process were studied. For the final conclusion all available offline features were reviewed and online features simu-lated

Ubuntun liittäminen Windows-yritysverkkoon

Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia miten Ubuntun liittäminen onnistuu sellaiseen yritysverkkoon, jossa on pääasiassa Windows-koneita ja käytössä Aktiivihakemisto. Testaus toteutetaan testaamalla kolmea eri ohjelmaa. Työssä testatut ohjelmat ovat Centrify Express, PowerBroker Identity Services Open Edition ja Samba. Työn alussa kerrotaan, mikä Linux on. Lisäksi esitellään työssä testattavat ohjelmat. Testiympäristö toteutetaan virtuaalitietokoneilla. Yhteen virtuaalitietokoneeseen asennetaan Windows Server 2008 R2. Muihin tietokoneisiin asennetaan Ubuntu 10.04 LTS. Jokaista testattavaa ohjelmaa varten asennetaan oma virtuaalikone. Työn lopussa on pohdintaa siitä, mikä testatuista ohjelmista kannattaa valita.The purpose of this thesis was to explore how to join Ubuntu to the enterprise network where most computers are Windows-based and Active Directory is used.Testing was done by testing three programs. The programs used in this thesis were Centrify Express, PowerBroker Identity Services Open Edition and Samba. At the beginning of the thesis Linux is introduced. Ubuntu is a Linux-based operating system. Also the products needed for testing are introduced. Testing was done by installing four virtual computers. Windows Server 2008 R2 was installed to one virtual computer while Ubuntu 10.04 was installed to the other three. Every product was installed on a different virtual computer. Finally, the best program was selected

Multimediakeskus kotiin : digi-tv ja teräväpiirto

Päättötyössä perehdytään teräväpiirtoon, digi-tv:hen ja uuteen DVB-T2 tekniikkaan. Perehdytään saatavilla oleviin multimedialaitteisiin, niiden ominaisuuksiin ja tärkeimpiin tekniikkoihin kuten DLNA ja UPnP. Päättötyössä käytävät multimedialaitteita ovat: digisovitin, NAS-palvelin, multimediasoittimet, VDR, HTPC, pelikonsolit PlayStation 3 ja Xbox 360. Valitaan sopiva multimediakeskus kotikäyttöön, jonka tehtävänä on suorittaa mahdollisimman monta asiaa, kuten esimerkiksi toistaa tv-lähetyksiä ja tallentaa näitä sekä toistaa: kuvia, musiikkia ja videoita parhaalla mahdollisella laadulla. Multimediakeskuksen tiedostot olisivat kaikkien muiden laitteiden saatavilla verkossa.The thesis concentrates on high definition, digi-TV and recent DVB-T2 technology. The reader is familiarized with available multimedia devices, their qualities and primary methods such as DLNA and UPnP. The multimedia devices used in the thesis were: digibox, NAS-server, multimedia players, VDR, HTPC, video game consoles PlayStation 3 and Xbox 360. A multimedia center for domestic use was chosen, being aimed for a maximum number of applications, e.g. to play and record TV broadcasts and to replay pictures, music and videos with the optimal quality. Files of the multimedia center would be available for other devices via the Internet

Suljetun lähiverkon uusiminen

Tänä päivänä organisaatioiden liiketoiminta on yhä riippuvaisempaa verkkoyhteyksistä. Erilaiset pilvipalvelut näyttelevät kasvavaa roolia organisaatioiden toiminnassa ja organisaatioiden sisäinen ja ulkoinen viestintä vaativat toimiakseen toimivia verkkoyhteyksiä. Nämä kaikki yhdessä aiheuttavat uudistustarpeita verkkoyhteyksille. Verkkoyhteyksien tuleekin tukea organisaatioiden liiketoimintaa turvallisella ja toimintavarmalla tavalla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää mitkä ovat keskeiset huomioitavat seikat lähiverkkoa suunniteltaessa huomioiden mahdolliset verkon laajentamistarpeet tulevaisuudessa sekä tietoturva. Työn tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa julkisen sektorin organisaatiolle lähiverkon uudistaminen siten, että verkko vastaa tämän hetken vaatimuksia ja että se on laajennettavissa tulevaisuudessa ilman että sitä pitää suunnitella uudelleen. Työn tietoperusta on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään lähiverkkoa yleisellä tasolla, sen kuvaamista, siinä toimivia aktiivilaitteita sekä kaapeleita, nopeuksia ja virtuaalisia lähiverkkoja. Toisessa osassa käsitellään lähiverkon suunnittelua ja siinä huomioitavia seikkoja, kuten IP-osoitteita, verkon segmentointia, vikasietoisuutta ja tietoturvaa. Opinnäytetyön produktiivisessa osassa toteutettiin lähiverkon uusimisen suunnittelu ja lähiverkon uudistaminen suunnittelun pohjalta. Työ piti sisällään palvelimen ja iSCSI-tallennusalustan uusimisen, tietojärjestelmien siirtämisen vanhasta palvelimesta uuteen, uusien kytkinten käyttöönoton, kaapeleiden vaihtamisen ja kytkennät sekä vanhan palvelimen siirtämisen varmistuspalvelimeksi. Työn lopputuloksena valmistui lähiverkko, johon liitettyjen työasemien määrä kasvoi, tallen-nustilan määrä lisääntyi ja osa lähiverkosta nostettiin toimimaan suuremmalla nopeudella

Palvelimien ja sovellusten provisioinnin automatisointi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää asiakkaan automatisoinnin kehitystyötä. Lähtökohtana oli selvittää, missä vaiheessa automatisoinnin kehitystyö oli ja suunnitella sekä toteuttaa seuraavat automatisoidut vaiheet. Automatisoitujen vaiheiden lisäksi opinnäytetyössä pohditaan, miten automatisoinnin kehitystyötä voidaan viedä vielä entistä pidemmälle. Teoriaosuudessa käydään läpi käytettyjä tekniikoita ja teknologioita sekä esitellään yleisellä tasolla asiakkaan tietojärjestelmäarkkitehtuuria. Automatisoinnin kehitystyö kohdistui virtuaalikoneiden provisiointiin, sovelluksien asentamiseen ja palveluiden tarjoamiseen välityspalvelimen avulla. Empiirisessä osuudessa kuvataan, kuinka toteutettiin ”virtuaalikoneiden provisiointi itsepalveluna” -toiminnallisuus sekä automatisoitu välityspalvelimen konfigurointi. Lisäksi pohditaan, miten automatisoituja vaiheita voidaan hyödyntää, kun automatisoinnin kehitystyötä viedään eteenpäin ja kuinka voidaan toteuttaa virtuaalikoneiden ajastettu uudelleenprovisiointi kerran viikossa. Tuloksena syntyi kaksi uutta automatisoitua vaihetta, joiden avulla säästetään aikaa, kun uusia palveluita kehitetään. Lisäksi automatisoitujen vaiheiden myötä kehitystyötä voidaan jatkaa pidemmälle. Lopuksi esitellään jatkokehitysehdotuksena ratkaisu, kuinka automatisoinnin kehitystyötä voidaan viedä vielä entistä pidemmälle. Jatkokehitysehdotus liittyy tuotteeseen, jonka avulla voidaan hallita prosesseja. Tuotteen avulla automatisoinnin kehitystyöhön liittyvät vaiheet voidaan yhdistää yhdeksi prosessiksi ja mahdollistaa virtuaalikoneiden ajastettu uudelleenprovisiointi kerran viikossa

Langattoman lähiverkon tietoturva

Langattomien verkkotekniikoiden hyödyntäminen eri käyttöympäristöissä yleistyy jat-kuvasti. WLAN-verkkojen kehittämisen tarve näkyy kuluttaja- ja yritysympäristöissä. Jatkuvasti lisääntyvät älylaitteiden määrät luovat painetta kehittää tietoturvaa ja stan-dardeja parantamaan verkon toimivuutta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia langattoman lähiverkon tietoturvaa yleisel-lä tasolla ja testata sen toimivuutta. Työssä käydään läpi yleiset 802.11 standardit, 802.1x ja WIDS/WIPS-järjestelmät yritysverkoissa. Käytännön osuus sisältää langat-toman lähiverkon tukiasemaan kohdistetun hyökkäyksen, jossa tarkoituksena on mur-taa sen WPA2-salaus. Työssä käytettiin kuluttajille suunnattua Netgear WNDR4500-reititintä, jonka ympärille testiympäristö rakennettiin. Testit suoritettiin käyttämällä Kali Linux:n tunkeutumistyö-kaluja. Testissä tukiasemasta pudotettiin asiakas käyttämällä deauth-hyökkäystä ja kaapattiin WPA-kättelyviesti. Talteen otetusta kättelyviestistä selvitettiin salausavain hyödyntäen sanakirjahyökkäystä. Työn tuloksena saatiin selville, mitä vaaditaan riittävään langattoman verkon suojaa-miseen. Testissä todettiin WPA2-salaus riittäväksi, mikäli salausavain on pitkä ja mo-nimutkainen.Utilization of wireless network technologies on different operating environments is becoming increasingly widespread. The need for the development of WLAN networks is displayed for consumers and corporate environments. Constantly increasing number of smart devices will create pressure to develop data security, as well as new standards to improve the functionality of the network The main objective of this study was to examine the wireless LAN security in general, and to test its functionality. The thesis examines the general 802.11 standards, as well as 802.1x and WIDS / WIPS systems in corporate networks. The practical part contains the targeted attack on the access point, where the goal is to break the WPA2 encryption The test environment was built around Netgear WNDR4500 router, which is a basic consumer product. The tests were performed using Kali Linux’s penetration tools. In tests a client was dropped from access point using deauth-attack and hijacked the WPA handshake. The encryption key was recovered from the captured handshake using dictionary attack. As a result it was to find out what is required for the adequate protection of your wire-less network. The tests found out that the WPA2 encryption method is adequate if the encryption key is long and complex enough

Virtuaalityöpöytäympäristön hankintatutkimus

Insinöörityön tarkoituksena oli tehdä tutkimus kolmesta saatavilla olevasta virtuaalityöpöytäympäristöstä, tutustua kahteen Ensto Oy:n saamaan tarjoukseen virtuaalityöpöytäympäristöstä ja kartoittaa yrityksen ICT-infran soveltuvuutta virtuaalityöpöytäympäristölle. Lisäksi arvioitiin, onko yrityksen kannattavaa hankkia kyseinen järjestelmä ja onko se ajankohtaista. Virtualisointia esitellään yleisellä tasolla ja käydään läpi muutamia erilaisia tekniikoita ja toteutustapoja tähän liittyen. Testiympäristöt käydään läpi hyvin päällisin puolin niin, että asennetaan ne tavoilla, joita ei suositella tuotantoympäristöön. Järjestelmien kaikkia ominaisuuksia ei testattu, vaan ainoastaan applikaatiovirtualisointi etänä ja virtuaalityöpöydät. Testiympäristöjen tarkoitus oli siis kerätä karkea kuva siitä, miltä valmis ympäristö näyttää tietohallinnon näkökulmasta. Insinöörityössä päädyttiin siihen tulokseen, että virtuaalityöpöytäympäristön hankkimista ei suositella tässä vaiheessa yrityksen nykyisen it-infran puutteiden takia. Samaan lopputulokseen päätyivät myös yrityksen edustajat