Oppilaan osoittama mielenkiinto uskonnon opetusta kohtaan : Evankelisluterilaisen uskonnon opetus alakoulussa itäisessä Suomessa

Kehittämishankkeessa tutkittiin Kuopion kaupungin Pohjantien alakoulun evankelisluterilaista uskonnon opetusta. Tutkimus jakaantui kolmeen painopisteeseen: opetussuunnitelmaan, opettajiin ja oppilaisiin. Ensiksi selvitettiin valtakunnallisen perusopetuksen uskonnon opetussuunnitelman soveltamista Pohjantien alakoulun uskonnon opetussuunnitelmassa. Toiseksi tutkittiin uskonnon opetusta eli käytännön opetustyötä havainnoimalla opetusta. Kolmantena tutkimuksen painopisteenä olivat alakoulun neljännen ja kuudennen luokan oppilaiden kokemukset uskonnon opetuksesta, Tämä osio toteutettiin analysoimalla oppilaiden kirjoittamia tarinoita uskonnon opetuksesta käyttäen narratiivista lähestymistapaa. Erityisesti haluttiin selvittää, miten oppilas osoittaa mielenkiintonsa uskonnon opetusta kohtaan. Valtakunnallinen uskonnon opetussuunnitelma toteutui hyvin Pohjantien koulun uskonnon opetussuunnitelmassa. Myös opetuksessa opettajat toteuttivat joustavasti opetussuunnitelmaa. Havaintojen perusteella opetus oli innostavaa ja tavoitteellista, ja opettaja hallitsi asiasisällön. Oppilas osoitti innostuneisuutensa uskontoa kohtaan olemalla aktiivinen ja oma-aloitteinen kyselijä tunnilla sekä mielellään viittasi ja vastasi opettajan kysymyksiin. Musiikkiluokkalaisina kuudennen luokan oppilaat pitivät virsien laulamisesta, mikä edisti innostavaa oppimista. Neljännen luokan oppilaiden kertomuksissa laulaminen tai musiikki ei tullut esille, vaikka luokka oli myös musiikkiluokka. Negatiivisena koettiin se, että samoja asioita uskonnossa käytiin läpi joka vuosi. Uskonto vei aikaa myös muilta oppiaineilta ja koettiin hyödyttömänä. Oppilaiden kertomusten perusteella näyttää siltä, että innostus uskonnosta on alemmilla luokilla suurempi kuin ylemmillä. Mitä ylemmälle luokalle mennään, sitä vähemmän näyttäisi uskonto kiinnostavan. Eräänä syynä kiinnostuksen vähenemiseen on mahdollisesti se, että uusia oppiaineita tulee ylemmille luokille mentäessä ja ne vievät mielenkiintoa uskonnosta

Education about organic food and sustainability in Denmark, Finland, Italy and Norway: Findings from the iPOPY project

This report presents results from “Work Package 4: Consumer perceptions, practices and learning” of the “innovative Public Organic food Procurement for Youth – iPOPY” project. The report gives an overview of organic food and sustainable development within national core curriculum and examples of education about organic food and sustainability in the participating European countries: Denmark, Finland, Italy and Norway

Kyselytutkimus lappilaisten opettajien näkemyksistä musiikin opettamisesta alakoulussa

Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää alakoulussa musiikkia opettavien opettajien näkemyksiä musiikin opettamisesta. Tavoitteenamme oli saada selville, miten musiikkia alakoulussa opetetaan, millaisena musiikinopetusta nykyään pidetään ja millainen aineenhallinta opettajilla on musiikin opettamiseen. Selvitimme myös, millaisia haasteita opettajat kokevat musiikin opettamisessa, ja mikä siinä on heidän mielestään helppoa ja palkitsevaa. Lisäksi vertailimme, millaisia näkemyseroja musiikkiin erikoistumattomien, musiikkiin erikoistuneiden sekä musiikin aineenopettajien välillä on musiikin opettamisesta. Käytimme tutkimusmenetelmänä kyselytutkimusta, jossa oli sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen piirteitä. Keräsimme aineiston kyselylomakkeilla sähköisesti Webropol-sivuston välityksellä helmikuussa 2016. Kyselyyn osallistui yhteensä 50 lappilaista opettajaa. Analysoimme monivalintakysymyksistä saadun aineiston määrällisin menetelmin. Avointen vastausten analyysissa käytimme puolestaan laadullista sisällönanalyysiä. Musiikki koettiin tärkeänä ja pääosin mieluisana opetettavana aineena. Musiikinopetuksessa pidettiin tärkeimpinä kasvatuksellisia ja elämänarvoihin liittyviä tavoitteita, kuten musiikillisen kiinnostuksen herättämistä, positiivisen musiikkisuhteen luomista, yhdessä tekemistä ja myönteisten kokemusten tuottamista. Laulunopetus osoittautui selkeästi käytetyimmäksi opetuksen sisällöksi. Musiikin opettamista ei koettu kovinkaan helppona. Opetuksen haasteina koettiin mm. suuret ja heterogeeniset oppilasryhmät, ajanpuute, oppilaiden motivoitumattomuus, opetusvälineistön puutteet sekä opettajan riittämätön aineenhallinta. Helppoina puolina puolestaan pidettiin oppilaiden innostamista, soiton- ja laulunopetusta sekä rytmitajun kehittämistä. Opettajien aineenhallinta vaihteli suuresti. Musiikkiin erikoistumattomat olivat erikoistuneita ja aineenopettajia hajanaisempi ryhmä musiikillisilta taidoiltaan

Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyön arviointi : Loppuraportti 30.3.2007

Laurea-ammattikorkeakoulussa on toteutettu perusteellinen ja laaja opetussuunnitelmauudistus, joka käynnistyi vuonna 2004. Keskeisenä syynä uudistusprosessin käynnistämiseen oli pyrkimys saada opetussuunnitelmat vastaamaan ja tukemaan Laurean keskeisiä strategisia valintoja. Tavoitteena on ollut erityisesti edellytysten luominen ammattikorkeakoulun kolmen tehtävän integraatiolle ja ammattikorkeakoulussa kehitetyn LbD-mallin (Learning by Developing, kehittämispohjainen oppiminen) käyttöönotolle. Laurean opetussuunnitelmien runko muodostuu yhteisistä juonteista, jotka ovat eettinen osaaminen, globalisaatio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, reflektio-osaaminen ja verkosto-osaaminen. Koulutusohjelmakohtainen opetussuunnitelma rakentuu kuhunkin alaan liittyvien osaamisteemojen ympärille. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2006. Laurean opetussuunnitelmauudistuksen toteutumista on seurattu ja pyritty tukemaan ammattikorkeakoulun itsearvioinnin lisäksi myös ulkoisen arvioinnin avulla. Laurea valitsi tarjousten perusteella Helian ammatillisen opettajakorkeakoulun (nykyisin Haaga-Helian ammatillinen opettajakorkeakoulu) arvioinnin toteuttajaksi. Arviointi toteutettiin kahdessa vaiheessa. Vuoden 2005 lopulla läpiviedyn väliarvioinnin tavoitteena oli selvittää uudistusprosessin onnistumista ja tukea opetussuunnitelmatyön etenemistä prosessin aikana. Vuoden 2007 alkupuolella toteutetussa toisessa vaiheessa arvioitiin uudistusprosessia kokonaisuutena ja valmiin opetussuunnitelman toimivuutta käytännössä. Tämä raportti on yhteenveto opetussuunnitelmatyön arvioinnin tuloksista

Oppilaitos, standardit ja teollisuus : Opetussuunnitelman, opettajien, standardien sekä hitsattavien rakenteiden vaatimusten kohtaaminen

Tämä kehittämishanke oli Tampereen Ammatillisen Opettajakorkeakoulun (TAOKK) opettajakoulutuksen loppuraportti. Kehityshanke toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena keräämällä empiiristä havaintoaineistoa jota tarkastelemalla pyrimme ymmärtämään tuloksista saatuja ilmiöitä. Pohjois-Savossa ja -Karjalassa toteutetun kehittämishankkeen keskiössä olivat hitsaavan perusteollisuuden ja oppilaitoksen (OPS ja opettajat) tarpeiden kohtaaminen. Tutkittava teollisuuden kenttä oli tarkemmin määriteltynä hitsattavat rakenteet. Vertailun vuoksi tuloksiin liitettiin myös SFS- standardin esittämät vaatimukset mistä voitiin päätellä tukeeko opetussuunnitelma myös standardia. Tutkimuskokonaisuudessa tehtävää lähestyttiin kvantitatiivisella eli määrällisellä tutkimuksella, jonka avulla suoritettiin kysely edellä mainituille toimijoille. Haastattelutuloksia saatiin kuitenkin suuremmalta alueelta kuin Pohjois-Savosta ja -Karjalasta koska työn tekijät tunsivat hitsaavaa teollisuutta laajemmalta alueelta. Tutkimuksen tulokset muutettiin helposti luettavaan- ja ymmärrettävään muotoon Exceliin rakennetun analyysityökalun avulla. Analyysityökalun avulla tulokset muokattiin pylväsdiagrammeiksi jotka kuvasivat tuloksia prosentuaalisesti luettavuuden ja tulkittavuuden vuoksi. Analyysin pohjalta saatuja tuloksia verrattiin eri toimijoiden kesken ja näiden avulla luotiin toimenpide-ehdotuksia tutkimuksessa esitettyjen vaatimusten kohtaamiseksi. Yhteenvedosta käy ilmi toimenpide-ehdotukset, joiden avulla esiintyneitä ristiriitoja voitaisiin pyrkiä estämään

Opetussuunnitelman uudistaminen Tampereen ja Kiipulan ammattiopistoissa : Selvitys uudistuksen tuomista muutoksista valtakunnallisessa, oppilaitoskohtaisessa ja alakohtaisessa opetussuunnitelmassa

Tämän työn taustalla ja lähtötilanteena on kaikkia oppilaitoksia koskettava valtakunnallinen opetussuunnitelmauudistus, joka on tuonut mukanaan muutostarpeen oppilaitos- ja tutkintokohtaisiin opetussuunnitelmiin. Kehittämishankkeen tavoitteena on selvittää, mitä muutoksia uudistus on tuonut edelliseen opetussuunnitelmaan, mikä on koulukohtaisen opetussuunnitelman yhteinen osa ja sen keskeiset sisällöt sekä selvittää ja kuvata, mitä opetussuunnitelman uudistus tarkoittaa alakohtaisissa tutkintorakenteissa. Kehittämishankkeessa tekijät kuvaavat opetussuunnitelman uudistamisprosessia työnsä ja opetusalansa kautta. Opetussuunnitelman uudistamisprosessia kuvataan valtakunnallisella, oppilaitoskohtaisella sekä alakohtaisella tasolla. Alakohtaisen opetussuunnitelman kirjaaminen tukee ja syventää opettajan ammatillista kasvua monin tavoin. Opetussuunnitelman uudistamisen prosessi sitoo yhteen myös ammatillisen opettajan pedagogisten opintojen painopistealueet ja kehittämishankkeelle asetetut tavoitteet

Osuustoiminnallisen yrityskurssin opetussuunnitelma – yhteistyöopetusta WeWorryn tapaan

Kehittämishankkeeni sisältää ajatuksiani yhteistyökoulutuksen toteuttamisesta ja sellaisen sisällöstä. Pohdin sitä, miten käytännön elämässä yhteistyötä tehdään projekteissa, yhteiskunnassa ja yritystoiminnassa, sekä mitkä on sen esteenä. Pääasiallisena raportin materiaalina olivat omat kokemukseni sekä kansallisista että kansainvälisistä projekteista. Tärkeä havaintoni oli, että kulttuuriset erot vaikuttavat huomattavasti tapaan työskennellä ja myös osaltaan yhteistyön sujumiseen. Projektityön lisäksi kehittämishankkeeni muodostui omista kokemuksistani osuuskuntatoiminnasta ja perustamamme osuuskunnan antaman yhteistoiminnallisen kokemuksen perusteella. Näistä lähtökohdista lähdin pohtimaan miten yhteistyötä voisi opettaa erilaisissa rooleissa toimiville ihmisille. Tuloksena oli yhdeksän eri koulutusta, joihin muodostin karkean sisällön, mitä kouluttaja voi käyttää pohjana esitykselleen. Hän voi yksilöllisesti lisätä siihen tarpeelliset yksityiskohdat ja esimerkit ja näin tuottaa räätälöidyn ja joustavan koulutuksen tarjottavaksi yrityksille ja yksityisille henkilöille, unohtamatta koulutusyhteisöjä. Teoreettisia lähteitä käytettiin tässä raportissa varsin niukasti ja siitä syystä tässä työssä ei pyrittykään yleistettävyyteen, vaan kehittämishanke voidaan nähdä kokemuksellisena case-tarinana

Laurea-ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman työn arviointi

Laurea-ammattikorkeakoulun opetusssuunnitelmatyön arviointi on Helia Ammatillisen opettajakorkeakoulun toteuttaman opetussuunnitelmaprosessin väliarvioinnin raportti. Raportti arvioi Laurea-ammattikorkeakoulun mittavaa opetussuunnitelmauudistusta, joka käynnistyi vuonna 2004. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä luodaan palveluinnovaatioita ja osaamista tuottava sekä Laurean strategioiden toteuttamisen turvaava laurealainen opetussuunnitelmamalli. Laurean kaikkien koulutusohjelmien opetussuunnitelmat uusitaan tämän yhteisesti valitun mallin mukaisesti. Valittu malli on juonneopetussuunnitelma, jossa on ammattillistiedollisen ja ammatillistaidollisen osaamisen lisäksi viisi yhteistä ydinosaamista, jotka prosessinomaisesti otetaan haltuun oppimisprosessin kuluessa. Nämä ydinosaamiset, joita kutsutaan Laurean juonteiksi, ovat eettinen osaaminen, reflektio-osaaminen, innovaatio-osaaminen, verkosto-osaaminen ja globalisaatio-osaaminen. Väliarviointi antaa tärkeitä kehittämisehdotuksia opetussuunnitelman uudistusprosessin loppuunsaattamisen turvaamiseksi. Uusi juonneopetussuunnitelma otetaan käyttöön elokuussa 2006