TYÖNJOHTAJAN KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT MAARAKENNUSURAKASSA

Työn tavoitteena on ollut perehtyä talonrakennuskohteen maarakennusurakan työmaan hallintaan. Työssä käsitellään tehtäväsuunnittelua, aikataulujen laadintaa, työturvallisuutta, hankintoja, työ-maan dokumentointia, sekä tehtävien toteutumista työmaalla kussakin osa-alueessa. Konkreettise-na tuloksena työssä saatiin toimeksiantajayrityksen työnjohdon käyttöön laaditut dokumentit työmaansuunnitteluun ja hallintaan. Opinnäytetyössä työnjohtajan tehtäviä on tarkasteltu käytetyn lähdeaineiston ja kirjoittajan työ-kokemuksen pohjalta. Opinnäytetyön tekemisellä on ollut suuri vaikutus kirjoittajan oman työn tarkasteluun ja ammatilliseen kehitykseen työnjohtajan toimenkuvassa. Maarakennusurakka käsittää tavanomaisesti rakennuspaikan valmistelu- sekä viimeistelytöitä. Maarakennusurakoitsija on rakennettavalla tontilla ensimmäisenä ja useimmiten myös viimeisenä. Työnjohtajan tärkeimmät tehtävät työmaan hallinnassa ovat työn sujuvuuden varmistaminen ja ennakoiminen muuttuviin tilanteisiin. Maarakennusurakoinnissa olosuhteet voivat vaihtua hyvin-kin nopealla tahdilla ja muutoksiin tulee reagoida välittömästi. Tärkeäksi osoittautui myös tiivis yhteistyö rakennusliikkeiden ja muiden työmaalla urakoivien henkilöiden kanssa

Purkutyön suunnittelu

Työn päätavoitteena oli luoda toimeksiantajayritykselle purkutyön suunnitelmalomake. Työssä perehdyttiin purkutöiden suunnitteluun ja täytetyn lomakkeen avulla esiteltiin, miten esimerkkikohteen purkutyö tullaan toteuttamaan. Korjausrakentaminen aloitetaan yleensä purkutöillä. Rakennushankkeessa purkutyöt ovat yksi vaarallisimmista työvaiheista, minkä vuoksi purkutöiden ennakkosuunnittelu on todella tärkeää. Suunnittelulla minimoidaan tapaturmien määrä sekä turvataan työntekijöiden terveys. Purkutyö edellyttää ammattitaidon lisäksi erikoiskoneita ja -laitteita. Opinnäytetyössä kerrotaan, mitä purkutyö on ja miksi purkutöitä teetetään. Tässä työssä käsiteltiin saaneerauspurkua, mutta myös erilaiset purkamisen vaihtoehdot esiteltiin. Työssä käytiin läpi purkutyötä koskeva lainsäädäntö ja kerrottiin, mitä se velvoittaa työnantajalta. Työssä käsiteltiin purkutyön suunnitteluprosessin tärkeimmät vaiheet ja vaiheiden vastuuhenkilöt. Lainsäädännön ja suunnitteluprosessin jälkeen kerrottiin, kuinka purkutyösuunnitelmalomake täytetään. Purkutöitä harjoittavilla yrityksillä on yleensä hyvin vähän valmiita lomakkeita purkutöi-tä varten, joten suunnittelu on usein puutteellista. Opinnäytetyön tuloksena luotiin Maarakennus T. Haavisto Oy:lle toimiva purkutyösuunnitelmalomake, jota tullaan käyttämään yrityksessä apuvälineenä.The objective of this thesis was to create the demolition work plan for the client company. This thesis oriented itself with planning of demolition work and using a filled form how to present execution example of demolition work in a construction site. Renovation construction starts usually with demolition work. It is one of the most dangerous stages of the work in a construction project. This is why advanced planning of the demolition work is very important. Planning minimizes the number of accidents and safeguards employees’ health. Demolition work requires professional skills as well as special machines and devices. The thesis explains what demolition work is and why is it needed. This thesis deals with renovation work, but also presents other options for demolition. Thesis goes through the legislation of demolition work and explains what it obligates from the employer. This thesis also reviewed the main stages of planning process and the authorized persons of these stages in a demolition work. After reviewing the legislation and the planning process of demolition work, it is explained how to fulfill demolition work plan form. Companies which are doing demolition work usually does not have forms for demolition work. So planning is usually insufficient. The main conclusion of this thesis was to create a demolition work plan form for Maarakennus T. Haavisto Ltd and it is made to help planning process

Tuotannonohjaus pientalorakentamisessa

Opinnäytetyön aiheena oli pientalon tuotannonohjaus ja rakennusvaiheet. Tavoitteena oli tutkia rakennushankkeen ohjausta ja työvaiheiden toteutumista pientalokohteessa. Lisäksi tarkoituksena oli miettiä, miten eri työvaiheita ja aikataulua voisi parantaa. Työkohteeseen laadittiin käyttö- ja huolto-ohjekirja, jossa käytiin läpi rakennuksen huoltotoimenpiteet. Pientalotyömaan etenemistä valvottiin työmaakäynnein ja puhelinpalaverien avulla. Työmaavierailut ja opinnäy-tetyön ohjaukset tapahtuivat työmaalla hirsi-, vesikatto- ja ikkuna-asennusten yhteydessä. Muihin työvaiheisiin kuuluivat maarakennustyöt, perustus- ja sokkelityöt, muuraukset ja valutyöt, LVIS-työt sekä sisustustyöt. Opinnäytetyössä havainnoitiin erilaisia rakennustyövaiheita ja ratkaisuja. Työ-maakäyntien yhteydessä päästiin tutustumaan eri osa-alueiden työtehtäviin ja yhteistyökumppaneiden työkuvaan.Käyttö- ja huolto-ohjekirja liitteenä. Sitä ei julkaista

Pientalon rakennuttaminen kustannustehokkaasti

Tekijä Otsikko Sivumäärä Aika Timo Lahtinen Pientalon rakennuttaminen kustannustehokkaasti 37 sivua + 2 liitettä 25.4.2012 Tutkinto Rakennusinsinööri (Amk) Koulutusohjelma Rakennustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Tuotantotekniikka Ohjaaja Lehtori Timo Riikonen Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tutkia keinoja, joilla pientalojen rakentamishankkeita pystytään toteuttamaan kustannustehokkaasti. Työn pääpainona oli tarkastella hankesuunnittelun aikana saavutettavia keinoja, joilla hanke pystytään toteuttamaan ajallisesti tehokkaasti ja sitä myötä kustannustehokkaasti. Työn tarkoituksena oli esittää teoriaosuuden ja käytännön esimerkkihankkeen avulla, kuinka hanke kannattaa toteuttaa. Tämä tutkimus perustuu hankkeen aikana tehtyihin havaintoihin ja muistiinpanoihin, sekä alan kirjallisuuteen. Tämän työn tekijä on ollut toteuttamassa esimerkkihanketta, joten työn aikana on voitu tehdä välittömästi havaintoja ja muistiinpanoja hankkeesta. Työn tuloksena pystyttiin esittämään, kuinka paljon kustannussäästöjä hyvällä hankesuunnittelulla ja rakentamisen oikeanlaisella ohjauksella voidaan saada aikaan. Rakennushanketta suunnitteleva tai toteuttava henkilö saa työstä erityisesti neuvoja ja kustannustietoa pientalohankkeen toteutuksesta. Avainsanat kustannustehokkuus, hankesuunnitteluAuthor Title Number of Pages Date Timo Lahtinen 37 pages + 2 appendices 25 April 2012 Degree Building engineer Degree Programme Construction engineering Specialisation option Industrial engineering Instructor Principal Lecturer, Timo Riikonen The target of this thesis is to study means that help to build single-family houses cost-effectively. The emphasis of this thesis is to explore means during the project planning that help to implement the project time-effectively and hence cost-effectively. The aim of this thesis is to present how the project should be implemented by using theory and practical example of a project. This study is based on literature, observations and notes that have been done during the example project. The person who has done this thesis has been implementing the example project. Therefore immediate observations and notes have been possible during the project. The study shows how much cost savings is possible to obtain by proper planning and by good supervising of the project. This thesis provides advice and beneficial knowledge of costs to a person who is planning or already implementing a single-family house. Keywords cost-efficiency, project plannin

Byggnadskostnadsindex 1989, Februari

Suomen virallinen tilasto (SVT

Liiketoiminnan laajentumissuunnitelma osakeyhtiölle : Case Ski Oulu Oy, Ruskotunturi

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Ski Oulu Oy:n ja Ruskotunturin henkilökunnan kanssa. Työn tarkoituksena on benchmarkingin ja asiakaskyselyn avulla etsiä kehitysideoita yrityksen kesätoiminnan kehittämiseen ja tätä kautta luoda yritykselle liiketoiminnan laajentumissuunnitel-ma. Yritys on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa ja Ruskotunturi on avattu asiakkaille vuoden 2013 lopussa. Yrityksen ydinosaaminen keskittyy laskettelupalveluiden tarjoamiseen. Yritys työllistää vuodenajasta riippuen 2 – 15 henkilöä. Tietoperusta koostuu sekä suomen- että englanninkielisistä matkailumarkkinoinnin, liiketoiminta-strategian, yritystalouden ja henkilöstöjohtamisen kirjallisuudesta, verkkojulkaisuista sekä artikke-leista. Lisäksi tietoperustassa käsitellään osakeyhtiön toimintaa säätelevää osakeyhtiölakia. Työ toteutettiin kvalitatiivisen tutkimuksen eli laadullisen tutkimuksen menetelmin, tapaustutkimuksella ja benchmarkingilla. Päätuloksiksi koostuivat palvelumahdollisuudet mäkiautoilu, frisbeegolfrata, kesäharjoitteluun soveltuva laskettelumäki, maastopyöräilyrata, ja tekonurmikenttä sekä tapahtuma-alue, joka on toteutettu tekonurmikentän yhteyteen. Tulevaisuudessa yrityksen on syytä jatkaa omatoimisesti uusien ideoiden etsimistä ja tutkimusta esimerkiksi ulkomailta. Yrityksen on vielä nuori ja toiminnan alkutaipaleella, joten kaikki kehitys-ideat ja tulevaisuuden suunnitelmat ovat tarpeellisia. Asiakaskyselyitä tulee suorittaa säännölli-sesti, koska oikea-aikaisesti suoritettuna ne voivat olla erittäin antoisia ja idearikkaita. Myös jouk-korahoitukseen on syytä perehtyä.This thesis was conducted out in cooperation with Ski Oulu Oy and the personnel of Ruskotunturi. The purpose of this thesis is to determine new development ideas for expanding the operations. The company was founded in early 2013 and Ruskotunturi was opened for customers later in that same year. It operates in the field of downhill skiing services. The company employs 2 – 15 employees depending on the time of year. The theoretical background contains literature and articles about tourism marketing, business strategy, business economy and human resource management. Both Finnish and English materi-als have been used. Theoretical background covers also information about the law which regulates limited companies and their operations. This thesis is a qualitative research which includes also methods from benchmarking and case research. Several new development ideas for the summer use of skiing slope were found in the project. These include soapbox racing, downhill skiing slope for summer training and mountain biking track. In addition area could be used as an event area, disc golf track and there could be an artifi-cial turf field also as a base to several kinds of games. In the future, the company should continue searching new ideas and opportunities for example from abroad. Case company is still young so new development ideas and future plans are need-ed. It is important that Ruskotunturi continues carry out customer inquiries. An inquiry at the right time can prove to be extremely fruitful. Company should also become familiar with crowdfunding

Pirkanmaan lämpö- ja lämpövoimalaitosten tuhkan loppukäyttö

Puupolttoaineilla on aina ollut suuri merkitys Suomen energiantuotannolle. Puu oli pitkälle 1800-luvulle ainoa polttoaine Suomessa. Vaikka sen jälkeen energiantuotantoon on tullut monia muita polttoaineita ja energialähteitä, puupolttoaineet ovat säilyttäneet tärkeän aseman nykyaikaan saakka. Vuonna 2012 puupolttoaineet nousivat jälleen suurimmaksi yksittäiseksi energialähteeksi Suomessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Pirkanmaan lämpö- ja lämpövoimalaitoksien tuottaman tuhkan määrää, laatua ja käyttökohteita. Opinnäytetyö toteutettiin osana Suomen metsäkeskuksen Pirkanmaan alueyksikön Moteista megawateiksi -hanketta. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat edistää kiinteiden biopolttoaineiden, erityisesti puun, käyttöä ja siihen liittyvää yrittäjyyttä Pirkanmaalla. Selvitys toteutettiin alkutalvesta 2013 sähköpostitse ja puhelimitse tehdyllä kyselyllä. Kyselyyn valittiin kahdeksan Pirkanmaan lämpö- ja lämpövoimalaitosta, joista saatiin vastaus seitsemältä. Kyselyyn mukaan valitut laitokset tuottavat vuodessa noin 46 000 tonnia tuhkaa. Suurin tuhkan loppukäyttökohde laitoksilla oli maarakennuskäyttö, erityisesti käyttö kaatopaikkarakenteisiin. Tuhkaa käytettiin myös metsälannoitteeksi. Kyselyyn mukaan valituilla laitoksilla oli kaikilla selkeä tuhkan loppukäyttökohde. Vaikka tuhka on hyvä materiaali myös maarakentamiseen, olisi erityisesti metsälannoitteeksi soveltuvan tuhkan toimittamista metsälannoitteeksi syytä lisätä. Näin saataisiin varsinkin puupolttoaineiden poltosta syntyneen tuhkan sisältämät ravinteet takaisin kiertoon ja puuston kasvua lisättyä.Wood based fuels have always been very important for Finnish energy production. In the early 19th century wood was the only fuel in Finland. Even though many fuels and energy sources have become to use after that, wood based fuels have remained their important status in Finnish energy production. In 2012, wood based fuels were the most used energy source in Finland The main purpose of this thesis was to investigate the quantity, quality and after use destinations of ashes that were produced in heating and CHP plants in Pirkanmaa. The thesis was part of Moteista megawateiksi -project. The data were collected from seven different heating and CHP plants in Pirkanmaa. The data were collected by an e-mail and phone survey in autumn 2013. The main results were that plants produce 46 000 tons of ash annually. Most of the ash is used in earth-works but some of it was also used as forest fertilizer. The findings indicate that plants have clear plans for ashes they produce. Even if ash is good material in earthworks, it would be good for forestry and tree production if ash could be also used as forest fertilizer as much as possible

Suomen raideliikenteen ekotehokkuus MIPS-laskentaa hyödyntäen

Perinteisesti ympäristönsuojelussa on kiinnitetty huomiota lähinnä myrkyllisiin yhdisteisiin. Suuret sinällään vaarattomien aineiden materiaalivirrat ovat jääneet huomiotta. Schmidt-Bleek (2002) korostaa näiden materiaalivirtojen merkitystä ja nostaa tavoitteeksi tuotteiden ja palveluiden dematerialisoinnin. Tuotteiden ja palveluiden materiaalienkulutusta mittaamaan on kehitetty Wuppertal-instituutissa MIPS-mittari. MIPS tulee sanoista material input per service-unit eli materiaalipanos palvelusuoritetta kohti. Kuljetuksien materiaalienkulutusta on tutkittu Suomen oloissa vähän ja maailmallakin vain rajoitetusti. Tämän vuoksi kuljetuksien materiaalien kulutusta tutkimaan perustettiin FIN-MIPS-Liikenne -hanke, jonka tarkoituksena on verrata keskenään eri kuljetusmuotoja. Tämän osatutkimuksen tarkoituksena on selvittää raideliikenteen materiaalienkulutus MIPS-laskentamenetelmän avulla. Tarkastelun kohteina olivat Kouvola–Pieksämäki-rata ja rakenteilla oleva Kerava–Lahti-oikorata. Kouvola–Pieksämäki-rata on vanha yksiraiteinen rataosuus, joita on runsaasti Suomen rataverkolla. Kerava–Lahti-oikorata taas edustaa modernia ratarakentamista. Rataosuuksilta poimittiin erilaisia ratatyyppejä: normaalirakenne, kallioleikkaus, silta ja tunneli. Näiden materiaalinkulutus tutkittiin, jotta saataisiin kuva siitä, mitkä rakenteet ovat olennaisia ratainfrastruktuurin materiaalipanoksessa. Myös kaluston materiaalipanos tutkittiin. Tämän lisäksi rataosuuksia tarkasteltiin tapaustutkimuksina. Tällöin tutkittiin myös ratapihojen, varikoiden, konepajojen, asemien, tehtaiden ja radanpidon vaikutus raideliikenteen materiaalipanokseen. Palvelusuoritteena oli henkilö- ja tonnikilometrit, joita tarkasteltiin kolmella erilaisella liikennetasolla. MIPS-luvut laskettiin neljässä eri kategoriassa: abioottiset luonnonvarat, bioottiset luonnonvarat, vesi ja ilma. Bioottiset materiaalipanokset olivat kuitenkin hyvin pieniä ja liittyivät ainoastaan muutamaan kulutettuun aineeseen. Abioottisen materiaalipanoksen muodostumisen kannalta olennaisimpia olivat maarakennustoimenpiteet. Veden kulutus taas koostui suurimmaksi osaksi pois paikoiltaan siirretystä sadevedestä. Ilman kulutuksen muodostumisessa keskeinen merkitys oli sähkönkulutuksella ja rakenteilla, joissa käytettiin runsaasti betonia. Kouvola-Pieksämäki radan materiaalipanos oli kaikissa kategorioissa Kerava-Lahti oikoradan materiaalipanosta alhaisempi, koska Kouvola-Pieksämäki rata on yksiraiteinen ja maarakennustoimenpiteiltään yksinkertaisempi. Kaluston osuus MIPS-luvusta oli alhaisin abioottisessa kategoriassa. Vesi-MIPS-lukuun ja erityisesti ilma-MIPS-lukuun kalusto vaikutti huomattavasti. Kaluston merkitys kasvoi liikenteen vilkastuessa